Norrköpingin valtiopäivät olivat Ruotsin parlamentin istuntokausi, joka avattiin Norrköpingissä 15. maaliskuuta ja joka päättyi kolmen kuukauden jälkeen 15. kesäkuuta 1800. Istuntokausi kesti 92 päivää. Norrköping sijaitsee Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa.
Kuningas joutui kutsumaan valtiopäivät koolle valtion huonon taloustilanteen takia. Vuosina 1798 ja 1799 oli koettu paha kato, mitä oli seurannut vaikea taloudellinen lama. Norrköpingiin kutsuttiin koolle kaikkien Ruotsi-Suomen läänien säätyjen valtiopäiväedustajat. Heidät kutsuttiin etäiseen Norrköpingiin, jotta vältettäisiin Tukholman katurahvaan mahdollinen liikehdintä. Tärkein Norrköpingin valtiopäivillä tehty päätös oli raharealisaatio. Valtionvelkasetelit lunastettiin ottamalla ulkomailta lainaa ja kantamalla koko valtakunnassa erityinen omaisuusvero.
Norrköpingin valtiopäivät olivat 21-vuotiaan Kustaa IV Aadolfin ensimmäiset ja ainoiksi jääneet valtiopäivät, joiden jälkeen kuningas hallitsi antamalla asetuksia. Valtiopäivien yhteydessä kuninkaan ja kuningattaren kruunaus vahvistettiin Norrköpingin kirkossa 3. huhtikuuta.pienoiskuva|270x270px|Pyhän Olavin kirkko vuodelta 1874. pienoiskuva|270x270px|Norrköpingin Pyhän Olavin kirkko vuonna 2005.
Valtiopäivien toiminta Valtiopäiviä vietettiin epävakauden aikana. Kaupungissa ihmiset kerääntyivät yhteen osoittamaan mieltään ja aiheuttamaan mellakoita. Rauhattomuutta aiheuttivat maan nopea inflaatio sekä valtion laivaston tavarankuljetuksiin kohdistuneet ryöstelyt ja tuhoisa toiminta. Sotilaat suojelivat valtiopäiviä.
Valtiopäivät toimivat kustavilaisten hallitusmuotojen mukaan ja käsittelivät vain hallitsijan antamia esityksiä. Valtiopäivien aikana kolme säätyä oli yhdistynyt, ja ne olivat hallitukselle ystävällisiä, mutta Hedvigin kirkkoon koottu aatelisto vastusti kuningasta ja hänen ehdotuksiaan. Monet vastustivat rahoitussuunnitelmien toimeenpanoon liittyneitä veronkorotuksia, ja vaadittiin, että kuningas joutuisi tulevaisuudessa kutsumaan parlamentin uudelleen koolle. Silti aatelikin tunnusti valtiopäivien aikana yhdistys- ja vakuuskirjan perustuslaiksi. Aatelin oppositiohenki ärsytti kuningasta ja sai aikaan sen, ettei hän enää kutsunut valtiopäiviä kokoon.
Talonpokien edustajana toiminut maamarsalkka manipuloi tilaisuudessa protokollasäädöksiä. Tuolloin oli lähellä, että mellakat olisivat puhjenneet kirkossa.
Valtiopäivien puhemiehet Kustaa IV Adolf valitsi seuraavat puhemiehet säädyille, jotka muodostivat neljä maakuntaparlamenttia:
aatelisto: Magnus Fredrik Brahe, valtiopäivien maamarsalkka papisto: Uno von Troil, ylipappi ja arkkipiispa porvaristo: Carl Ullner, Tukholman pormestari talonpoikaisto: Olof Larsson, maanviljelijä
Muuta Valtiopäivien aikana ihmiset menivät kaupunkiin ja hyödynsivät tapahtumaa myymällä tavaroita ja ruokaa. Tukholma perusti uusia majataloja, ja siellä järjestettiin teatteriesityksiä, oopperalaulaja sekä konsertteja ja Eggesissä "The King's Harmonie Musique". Väkevien alkoholijuomien kieltämisen vuoksi alkoholijuomia kuljetettiin Ruotsin kruunun varastosta Gripsholmin linnasta. Piispa Munck L. piti parlamenttivaalien aikana saarnoja Pyhän Olavin kirkossa, ja myös itse kuningas puhui tilaisuuksissa.
Katso myös Ruotsin säätyvaltiopäivät Valtiopäivämies
Lähteet
Aiheesta muualla
Kaisa Kyläkoski (25.1.2015) Kaksi valtiopäivämiestä vuodelta 1800 (blogspot.com) Finländare närvarande vid riksdagen i Norrköping 1800 (rotter.se)
När kungaparet kröntes i Norrköping (norrkopingshistoria.se)
Luokka:Ruotsin säätyvaltiopäivät Luokka:1800