McLaren M2B oli McLarenin ensimmäinen Formula 1-auto, jota käytettiin kaudella . Sen perustana oli vuonna 1965 kehitysautoksi laadittu M2A-malli. Auton suunnitellut Robin Herd käytti suunnittelussa apuna lentokonetekniikan materiaaleista jäykkää ja samalla vaikeasti valmistettavaa malliittia ja alumiinia.
pienoiskuva|oikea|McLaren (edessä) Serenissima-moottorilla varustetulla M2B:llä Hollannin osakilpailun harjoituksissa.
Autolla ajettiin pisteille kauden aikana kahdesti (Britannian GP ja Yhdysvaltain GP).
Tulokset
Vuosi Talli Moottori Renkaat Kuljettajat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet Sijoitus Bruce McLaren Motor Racing Ford 406 3.0 V8 MON BEL FRA GBR NED GER ITA USA MEX 2 9.Chris AmonDNADNADNADNAWDBruce McLaren Kesk. 5 Kesk.Phil HillPhil Hill Kesk. Bruce McLaren Motor Racing Serenissima M166 3.0 V8Bruce McLaren DNS DNA 6 DNS 1 11.
Perintö thumb|right|M2B varustettuna Fordin moottorilla. M2B oli moottoreiden osalta epäluotettava, koska ahtaasti asennettuina ne ylikuumenivat, vuotivat öljyä tai kuluttivat auton laakereita. Herd suunnitteli vielä tallille M4B-, M5A- ja M7A-autot ennen kuin siirtyi työskentelemään Cosworthille vuonna 1967. Kaudeksi M4B ja M5A varustettiin BRM:n moottoreilla ja kaudella Bruce McLaren voitti ensimmäisen F1-osakilpailun omalla Cosworth DFV-moottorilla varustetulla M7A-autollaan Belgian osakilpailussa. M2B-autoja yritettiin myöhemmin saada käyttökuntoon, mutta niissä esiintyi edelleen ongelmia uudenmerkkisillä moottoreilla, minkä seurauksena autot jäivät keräilijöiden yksityiskokoelmiin.
Huomioita
Lähteet
M02B