Suomyrtti (Myrica gale, syn. Gale palustre) on suomyrttien sukuun kuuluva, voimakkaasti tuoksuva varpumainen lehtipensas.Retkeilykasvio 1998, s. 101.

Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|190px|Suomyrtin lehtiä thumb|vasen|190px|Suomyrtin hedekukkia thumb|vasen|190px|Suomyrtin emikukkia Suomyrtti kasvaa 0,5–1 metrin korkuiseksi. Haarat ovat pystyjä ja keltanystyisiä. Nystyt erittävät voimakasta yrtintuoksua. Harmaanvihreät ja keltanystyiset lehdet kasvavat kierteisesti. Lehtilapa on 2,5–4 cm pitkä, vastapuikea ja kärkiosa harvahampainen. Suomyrtti kukkii ennen lehtien puhkeamista, Suomessa huhti-toukokuussa. Kukinnot ovat tähkämäisiä norkkoja. Laji on tavallisesti kaksikotinen eli hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä. Kukat ovat yksineuvoisia, pieniä ja kehättömiä. Hedelmä on kuiva luumarja, hedelmistö on käpymäinen. Suomyrtti on myrkyllinen kasvilaji.Oulun kasvit 2005, s. 57.

Suomyrtti lisääntyy pääasiallisesti kasvattamalla maarönsyjä. Juurinystyröistä kasvaa pikkujuuria ylöspäin, jotka auttavat juuriston hapensaannissa kosteassa kasvuympäristössä. Juurinystyröissä elää myös sädesieniä, jotka sitovat ilmakehän typpeä kasvin tarpeisiin.

Suomyrtin voi sekoittaa helposti joihinkin sitä muistuttaviin pajulajeihin.

Levinneisyys Suomyrtin levinneisyysalue on aukottaisesti sirkumpolaarinen.Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 131. Luonnonvaraisena suomyrttiä tavataan Euroopassa Britteinsaarilla, rannikkoalueilla Portugalissa sekä Ranskasta Tanskaan ja edelleen koko Itämeren rannikkovyöhykkeellä. Norjan rannikolla lajia kasvaa napapiirin korkeudelle saakka. Ruotsissa ja Suomessa lajia kasvaa laajoilla alueella myös sisämaassa järvialueilla. Aasiassa lajia tavataan Venäjän kaukoidässä sekä Pohjois-Japanissa. Pohjois-Amerikassa suomyrtti on levinnyt suureen osaa Kanadaa, Alaskaa sekä Yhdysvaltain koillisosaa. Suomessa suomyrttiä tavataan koko rannikkoalueella sekä toisaalta Itä-Suomen järvialueella, erityisesti Saimaan vesistön alueella.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Suomyrtin levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 19.2.2012.

Elinympäristö Suomyrtti on tyypillinen meren- ja järvenrantojen kasvi. Toisin kuin lajin suomenkielinen nimi antaa ymmärtää, suomyrttiä tavataan vain harvoin rämeillä, letoilla ja nevoilla.

Käyttö Suomyrtti on vanha rohdoskasvi, jota käytettiin sekä lääkekasvina että syöpäläisten karkottajana. Kasvilla lääkittiin muun muassa hiustenlähtöä, ihotauteja, vyöruusua ja kihtiä. Suomyrtin keitinvedellä karkotettiin syöpäläisiä niin hiuksista, vaatteista kuin asunnoistakin. Kasvia käytettiin aikaisemmin myös sikiönlähdetykseen.Suomen terveyskasvit 1982, s. 251. Myrkyllisyyden vuoksi sen käyttöä ei suositella sisäisesti.

Ennen humalan yleistymistä suomyrttiä käytettiin myös oluen ja siman mausteena 1500-luvulle saakka.Ålands flora 2010, s. 136. Viinan mausteeksi kasvia käytetään yhä edelleenkin, esimerkiksi latvialaiseen Riian balsami -yrttiviinaan ja Ruotsissa ”pors brännvin” -nimellä myytäviin akvaviitteihin. Suomyrtin lehdissä on aineita, jotka aiheuttavat päänsärkyä. Viikinkisotilaiden arvellaan juoneen suomyrtistä tehtyä juomaa saavuttaakseen raivoisan taistelutilan.

Suomyrtin lehtiä on käytetty myös nahan parkitsemiseen sekä värjäykseen. Alunakäsitelty villa saadaan sen avulla keltaiseksi.

Suomyrttiä viljellään jossain määrin myös koristepensaana puistoissa ja puutarhoissa.Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 123.

Lähteet

Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Kuopio 2002. Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Suomen puu- ja pensaskasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti & Palmén, Annikki & Tigerstedt, Peter M. A.. 2. uudistettu painos. Dendrologian seura – Denrologiska Sällskapet r.y., Helsinki 1992. Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982. Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Espoo 2010.

Viitteet

Aiheesta muualla Laji.fi: Suomyrtti (Myrica gale) Kasviatlas 2018: Suomyrtin levinneisyys Suomessa Yrttitarha: Suomyrtti (Myrica gale) Luontoportti: Suomyrtti (Myrica gale) Pohjolan kasvien pauloissa: Myrica gale - suomyrtti, sahasuomyrtti Yrttitarha: Skotlantilaisen ja suomalaisen luonnossa kasvavan suomyrtin (Myrica cale) haihtuvan öljyn pitoisuus ja koostumus ITIS: Myrica gale United States Department of Agriculture (USDA): Myrica gale Flora of North America: Myrica gale Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Myrica gale

Luokka:Suomyrttikasvit Luokka:Myrkylliset kasvit Luokka:Värikasvit