Pella () eli Butis ( tai Boutis) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Jordanian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista.
Maantiede
Pella sijaitsi Gileadin vuoren etelärinteessä noin 13 kilometriä kaakkoon Skythopoliista. Se oli Peraian eli Jordanjoen itäpuolisen alueen pohjoisin kaupunki. Kaupungin lähellä oli lukuisia lähteitä.Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.16, 5.18; Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 3.3.3. Kaupungin paikka on nykyisen Jordanian luoteisosassa lähellä Israelin rajaa, noin 96 kilometriä luoteeseen Ammanista.
Historia pienoiskuva|vasen|upright=0.9|Migdolin temppelin (1650–850 eaa.) rauniot. pienoiskuva|vasen|upright=0.9|Pellan bysanttilaisen kirkon rauniot.
Pellan paikka on ollut asuttu jo paleoliittiselta ja neoliittiselta kaudelta lähtien ja edelleen kalkoliittisella ja pronssikaudella sekä israelilaisella rautakaudella. Kaupungin muinainen nimi oli Pelel. Egyptiläisissä lähteissä se esiintyy nimellä Pehal (tai Pihilu). Hellenistisen kaupungin perustivat Aleksanteri Suuren makedonialaiset sotilaat. Kaupunki sai nyt nimen Pella, kun vanha nimi tulkittiin samaksi kuin Aleksanterin syntymäpaikan, Makedonian Pellan nimi. Tämän jälkeen kaupunki oli kreikkalaisen kulttuurin keskuksia alueella. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Pellaīos ().
Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen Pella kuului Ptolemaioksille. Antiokhos Suuri valtasi Pellan seleukideille vuonna 218 eaa. Aleksanteri Jannaios valtasi kaupungin vuonna 80 eaa. ja tuhosi sen, koska asukkaat eivät suostuneet kääntymään juutalaisuuteen. Pompeius Suuri kunnostutti kaupungin roomalaisten vallattua Palestiinan vuonna 63 eaa. Tämän jälkeen kaupunki luettiin osaksi Dekapolista. Myös Syrian prokuraattori Gabinius rakennutti kaupunkia.Polybios: Historiai 5.70; Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 13.15, 14.4, 14.75; Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 1.4.8.
Pella tuhoutui ensimmäisessä juutalaissodassa vuonna 66 jaa. Eusebioksen mukaan Pella oli paikka, johon Jerusalemin kristityt pakenivat ennen Jerusalemin tuhoa.Eusebios: Kirkkohistoria (Hist. Eccl.) 3.5. Osa palasi vuonna 135, mutta kaupunkiin jäi merkittävä kristillinen väestö. Tämän myötä kaupunki oli myöhäisellä roomalaisella ja varhaisella bysanttilaisella kaudella kristinuskon keskuksia alueella. Pellasta oli kotoisin apologeetti Ariston.
Arabit valtasivat Pellan vuonna 635. Tämän jälkeen se säilyi olemassa Umaijadien kalifaatin kaupunkina noin sata vuotta. Pella tuhoutui muiden alueen kaupunkien tavoin suuressa maanjäristyksessä vuonna 747. Tämän jälkeinen asutus paikalla oli paljon pienimuotoisempaa.
Rakennukset ja löydökset pienoiskuva|Pellan raunioita. pienoiskuva|Pellan raunioita.
Pellan paikalta on tehty rakennuslöytöjä kalkoliittiselta kaudelta (3000-luku eaa.), pronssikaudelta ja israelilaiselta rautakaudelta sekä hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta. Rakennuslöytöihin lukeutuu muun muassa niin kutsuttu Migdolin temppeli sekä odeion. Bysanttilaiselta kaudelta on löydetty neljä kirkkoa. Suurin kirkko oli kolmilaivainen basilika. Paikalla on myös Umaijadi-kauden raunioita sekä keskiaikaisen moskeijan jäänteet. Alueelta on löydetty myös lukuisia hautoja.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Arkeologiset kohteet Jordaniassa Luokka:Dekapolis Luokka:Syrian provinssin kaupungit