Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.
Lempäälän naapurikunnat ovat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti. Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta % eli km² vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².
Lempäälän kunnanjohtaja on Noora Pajari. Hänen edeltäjänsä oli Heidi Rämö, joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2015–2024.
Historia Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon kuuluivat myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin Vesilahden kirkkoherra mainitaan vuonna 1346.
Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen, luultavasti puinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu kivestä 1500-luvun alussa.
Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa.
Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.
Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772.
Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.
pienoiskuva|Talo palaa punakaartin tykistötulen seurauksena vuonna 1918 sisällissodan Lempäälän taistelun aikana. Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi Lempäälän kanava valmistui vuonna 1873.
Suomen sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918 ja katkaisivat radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahjan johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalasta ja Sääksmäeltä rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti 25. huhtikuuta 1918 vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauhon suuntaan.
Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 142 lempääläläistä.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 389–395. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971. Viime sotien jälkeen Lempäälään asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.
Lempäälän liikenneolot paranivat huomattavasti valtatie 3:n Valkeakosken ja Kuljun välisen osuuden valmistuttua vuonna 1962 ja edelleen Kuljun ja Tampereen välisen moottoritien valmistuttua vuonna 1968. 1970-luvun alussa avattiin liikenteelle valtatie 9:n uusi reitti Turusta Loimaan kautta Kuljuun.
Lempäälän asukasluku liki kaksinkertaistui vuosien 1945 ja 1970 välillä, ja asutuksen painopisteeksi muodostuivat toisiinsa nauhamaisesti liittyvät, Riihimäki–Tampere-radan varrella sijaitsevat kirkonkylä eli Lempoinen, Kulju ja Sääksjärvi.
Aiemmin Vesilahteen kuulunut Säijä liitettiin Lempäälään vuoden 1964 alussa. Vuodenvaihteessa 2025 Lempäälästä liitettiin Tampereeseen 112 hehtaarin kokoinen alue, jolla ei ollut asutusta.
Lempäälän vanhentuneet ruotsinkieliset nimet olivat Lembois ja Lempälä. Vuonna 2019 annetun Kotimaisten kielten keskuksen ja ruotsin kielen lautakunnan uuden suosituksen mukaan Lempäälällä ei ole ruotsinkielistä nimeä.
Maantiede Lempäälän keskustaajama sijaitsee Vanajaveteen kuuluvan Liponselän ja Pyhäjärveen kuuluvan Toutosenselän välisellä kannaksella, jonka lävistävät Kuokkalankoski ja Lempäälän kanava. Kunnan pohjoisosassa on useita pieniä tai pienehköjä järviä, joista useat laskevat Moisionjokea myöten Kuokkalankoskeen, mutta Tampereen ja Pirkkalan rajalla sijaitseva Sääksjärvi laskee Pyhäjärveen Tampereen kautta. Etelästä Pyhäjärveen laskee Hulausjärvi Vesilahden rajalla.
Lempäälän maasto on kauttaaltaan epätasaista. Korkein maastonkohta on pohjoisessa Tampereen rajalla sijaitseva Vuoresvuori, jonka huippu on 193 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuoren rinteillä on nähtävissä muinaisen Yoldiameren rantaviiva. Valkeakosken puolelta tulee Lempäälän alueelle harju, jonka lakea Lempäälän ja Valkeakosken välinen seututie seuraa.
Aluerakenne pienoiskuva|Lempäälä-talo Vaikka Lempäälä ei virallisesti ole kaupunki, sitä voidaan tilastollisesti pitää kaupunkimaisena kuntana, koska sen taajama-aste on yli 90%. Lempäälä on viidenneksi suurin Suomen kunnista, jotka eivät käytä itsestään kaupunki-nimitystä. pienoiskuva|Valtatie 3 Pirkanhovin kohdalla. Lempäälän hallinnollisena keskuksena toimiva Lempoinen eli Lempäälän kirkonkylä sijaitsee saarella. Kunnan ydinkeskusta sijaitsee seututien 190 ja yhdystien 3024 välissä, ja Lempäälän kirkon kupeesta lähtee yhdystie 3041 Valkeakoskelle. Vuoden 2006 valmistuneen kauppakeskus Ideaparkin voidaan sanoa vähentäneen keskusta-alueen merkitystä, kun monet yritykset ovat siirtyneet keskustasta sinne. Keskustasta löytyy kuitenkin yhä kaupallisia palveluita. Loppuvuodesta 2020 keskustaan valmistui kunnallisten palveluiden keskus Lempäälä-talo, jonka yhteydessä toimii kunnanvirasto ja -kirjasto. Hanke on osana laajempaa uudisrakentamista keskustassa, jossa vanhat rakennukset korvataan nykyaikaisilla kerrostaloilla.
Kylät Omassa luokituksessaan kunta määrittelee kyliksi taajamien ulkopuoliset haja-asutusalueet. Nykyisin Lempäälässä on yhdeksän kylää:
Ahtiala Hervannanmaa Kelho Kuivaspää Kulju
Lastunen Mattila Nurmi Säijä Tämän lisäksi Lempäälän nauhataajaman sisällä Hakkari, Kulju ja Sääksjärvi ovat suurempia alueita, jotka merkitään erillisillä kylteillä.
Kylät vuonna 1922 250x250px|right Lempäälän kylät vuonna 1922 oheisessa kartassa: 1. Alkkula, 2. Tolvila, 3. Taipale, 4. Perälä, 5. Hyrkkälä, 6. Pyhältö, 7. Rikala, 8. Häihenmatka, 9. Hulaus, A. Peuraus, B. Miemola, C. Lietsamo, D. Hemminkilä, E. Haurala, F. Sukkila, G. Maakala, H. Lempoinen, J. Lippo, K. Kelho, L. Sotavalta, M. Innilä, N. Lastunen, O. Ihamaa, P. Putkisto, Q. Vaihmala, R. Suojala, S. Ahtiala, T. Hävältilä, U. Herrala, V. Pappila, X. Sarvikas, Y. Kuivaspää, Z. Moisio, Å. Maisenranta, Ä. Kulju, Ö. Kuokkala, 11. Lahti, 12. Aimala, 13. Hahkala, 14. Lumiala, 15. Luoto, 16. Nurkkila, 17. Korkeemäki, 18. Jokipohja, 19. Kärppälä, 20. Tiurala, 21. Ruuhola, 22. Hietaniemi.
Taajamat Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Lempäälän ja Tampereen rajalle on nousemassa kuntien yhteinen 13 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores, jossa pidettiin 2012 asuntomessut.
Vuoden 2019 lopussa Lempäälässä oli 23 523 asukasta, joista 20 861 asui taajamissa, 2480 haja-asutusalueilla ja 182:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lempäälän taajama-aste on 91,8 %. Lempäälän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2019) 1 Tampereen keskustaajama* 20 822 2 Vuores* 39 Asteriskilla (*) merkityt taajamat sijaitsevat vain osittain Lempäälän alueella.
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Lempäälän kirkonkylä, Kulju ja Sääksjärvi eivät muodosta omia tilastollisia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Lempäälän lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle. Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 341 696 asukasta ja sen pinta-ala on 279,37 neliökilometriä. Vuoreksen taajama ulottuu pääosin Tampereen kaupungin alueelle.
Entiset taajamat Vuonna 1960 Lempäälän taajamia olivat Lempäälän kirkonkylä, Kulju, Sillanojanlahti, Sääksjärvi ja Vanattara. Vuonna 1970 taajamiksi luokiteltiin enää kirkonkylä, Kulju sekä Sääksjärvi. Vuonna 2000 Lempäälän ainut taajama oli Tampereen keskustaajama.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.
Hallinto ja politiikka Ystävyyskunnat Lempäälän ystävyyskunnat ovat seuraavat: Ulricehamnin kunta (Ruotsi) Øvre Eiker (Norja) Castiglione del Lago (Italia) Tapolca (Unkari) Lempäälän kummikunta on Upplands-Bro Ruotsissa.
Talous ja elinkeinot pienoiskuva|Marjamäen aluetta ilmakuvassa vuonna 2021. Keskellä kauppakeskus Ideapark. Marjamäen alueelle on tehty merkittäviä investointeja viime vuosina. Ideaparkin ympärille on rakentunut Realpark, joka on yrityspuiston lisäksi laajempi kaupallinen keskittymä. Vuoden 2026 asuntomessut pidetään Lempäälän Saikan alueella, Ideaparkin välittömässä läheisyydessä. Marjamäkeen rakennetaan Pirkanmaan vankila, jonka on tarkoitus valmistua vuosien 2031–2033 välillä. Se tulee olemaan suljettu vankila, jossa on valmistumisvaiheessa noin sata vankipaikkaa.
Vuonna 2025 Lempäälä oli Suomen seitsemänneksi elinvoimaisin kunta jaetulla sijalla Kaarinan kanssa.
Liikenne ja infrastruktuuri Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki–Tampere) ja 9 (Turku–Tampere) sekä Helsinki–Tampere-rautatien varrella. Lempäälän rautatieasemalla pysähtyvät rataosuudella kulkevat lähijunat ja osa Helsingin ja Tampereen välisistä InterCity-junista. Pohjoisessa Lempäälässä sijaitsevalle Sääksjärven alueelle on suunniteltu uutta rautatieasemaa. Aikaisempi Sääksjärven rautatieasema oli toiminnassa vuosina 1915–1988. Linja-autoliikenne Lempäälässä toteutetaan osana Tampereen seudun joukkoliikennettä.
Kulttuuri Nähtävyydet pienoiskuva|pysty|Pirunlinna. pienoiskuva|Kauppakeskus Ideapark. Lempäälän Kuljussa sijaitsee Pirunlinna, jossa on paljon kallioita ja luolia, jotka toimivat kivikaudella ihmisten asuin- tai suojapaikkoina ja joista on löydetty myös kivikautisia jäänteitä. Vuonna 1873 valmistunut, Lempäälän keskustan halki kulkeva Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven. Kunnan keskustassa sijaitsee Lempäälän kirkko eli Pyhän Birgitan kirkko, joka on keskiaikainen harmaakivikirkko. Hakkarissa, kirkonkylästä pohjoiseen sijaitsee Kuokkalan museoraitti, joka on useiden museoiden muodostama kokonaisuus. Vaihmalassa sijaitsevat Hiisi-Golfin golfkentät sekä hotelli-ravintola Vaihmalan Hovi.
Marjamäen alueella on Suomen pinta-alaltaan suurin kauppakeskus Ideapark, jossa on yli 150 liikettä. Lokakuussa 2024 Ideaparkin alla 30 metrin syvyydessä avattiin vesimaailma Louhi. Ideaparkissa on myös viihdekeskus.
Birgitan polku on noin 50 kilometrin mittainen vaellus- ja retkeilyreitti Lempäälässä.
Tapahtumat Puntala-rock, Lempäälään Karuselli ry:n (LeKa) järjestämä vuosittainen punk-festivaali. Festivaali pidetään Puntalan leirikeskuksessa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Lempäälä-päivä, Lempäälän kunnan oma juhlapäivä 9. syyskuuta. Lempäälä-päivää vietetään vuonna 1866 perustetun kunnallishallinnon muistoksi. Murre Lempäälän alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.
Ruokakulttuuri Lempäälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja makeat siirappikakot.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Uskonto pienoiskuva|Lempäälän kirkko