Fort Stevensin taistelu (; joissakin lähteissä myös Washingtonin taistelu) oli Washington D.C.:n laitamilla 11.–12. heinäkuuta 1864 käyty Yhdysvaltain sisällissodan taistelu. Taistelussa olivat vastakkain unionin kenraalimajurien Horatio G. Wrightin ja Alexander McD. McCookin sekä Konfederaation kenraaliluutnantti Jubal Earlyn joukot. Taistelu päättyi Unionin voittoon.
Unionin presidentti Abraham Lincoln seurasi henkilökohtaisesti taistelun kulkua Fort Stevensista käsin.
Taustaa Ennen Fort Stevensin taistelua Earlyn joukot olivat käyneet 9. heinäkuuta Monocacyn taistelun Unionin joukkoja vastaan. Vaikka Earlyn joukot periaatteessa olivatkin voittaneet taistelun, niin taistelu viivästytti Earlyn joukkojen etenemistä kohti Washingtonia niin paljon, että Unioni ehti lähettää Washingtoniin vahvistusjoukkoja.
Tapahtumien kulku 11. heinäkuuta 1864 Jubal Earlyn väsyneet joukot saapuivat Washington D.C.:n laitamille. Earlyn joukot ryhmittyivät asemiin lähelle kaupunkia puolustaneita linnoituksia, joiden puolustuksesta vastasivat tuolloin järjestäytyneiden sotilasjoukkojen sijaan erilaiset puolisotilaalliset joukot ja sairauksista toipumassa olleet sotilaat.
Seuraavana yönä osa Unionin 6. armeijakunnan sotilaista saapui vahvistamaan linnoitusten puolustusta. Early aloitti hyökkäyksensä kunnolla 12. heinäkuuta, mutta 6. armeijakunnan joukot torjuivat hyökkäyksen. Iltapäivällä Unionin joukot lähtivät vastahyökkäykseen, jonka yhteydessä he ajoivat Konfederaation joukot pois asemistaan. Early päätti vetäytyä taistelusta seuraavana yönä.
Osapuolet menettivät taistelussa yhteensä 874 miestä.
Seuraukset Taistelun jälkeen Early luopui yrityksistään vallata Washington itselleen. Early veti joukkonsa Potomacjoen toiselle puolelle, mikä samalla lopetti Earlyn joukkojen invaasion Marylandiin.
Lähteet
Luokka:Yhdysvaltain sisällissodan taistelut Luokka:Vuoden 1864 sotahistoria Luokka:Washingtonin (DC) historia