Vantaan pikaraitiotie (markkinointinimeltään Vantaan ratikka) on rakenteilla oleva pikaraitiotie Vantaalla. Pääosin poikittaissuuntainen 19,3 kilometriä pitkä reitti johtaa ensimmäisessä vaiheessaan Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Vantaanportin kautta Aviapolikseen noin 1,5 kilometrin päähän Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalista. Jatkosuunnittelussa on raitiotien jatkaminen lentoasemalle asti. Lopullisesta päätepysäkistä on määrä päättää vuonna 2027.
Raitiotien rakentaminen vahvistettiin Vantaan kaupunginvaltuustossa 22. toukokuuta 2023, ja valmistelutyöt alkoivat toukokuussa 2025. Liikenteen on määrä alkaa vuoden 2029 lopulla linjanumerolla 20.
Rakentamisen kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa, josta Vantaan rahoitusosuus on 541 miljoonaa. Raitiotie on Vantaan kaupungin historian suurin investointi.
Reitti pienoiskuva|Reittiin kuuluu 560 metriä pitkä Tikkurilanraitioksi kutsuttu tunneli. Maanalainen vaihtopysäkki rakennetaan Tikkurilan aseman laitureiden alle. Vantaan pikaraitiotien reitti mukailee suurimmaksi osaksi Mellunmäki–lentoasema-reittiä liikennöivää runkolinjaa 570. Itä-Vantaalla reitti tosin vaihtuu Rajakylän ja Jakomäen sijasta Fazerilan kautta kulkevaksi. Rajakylä ei kuulu reittiin, koska raitiotie ei mahdu sinne. Hakkilassa ja Jokiniemessä reitti vaihtuu Tikkurilantieltä ja Urheilutieltä suoremmalle osuudelle Kyytitielle ja Jokiniemenkadulle. Jokiniemenkadun länsireunassa raitiotie kulkee omalla suoralla ajourallaan Tikkurila–Hakkila-radan vieressä ja ylittää Keravanjoen uudella raitiosillalla.Hankesuunnitelman luonnos, s. 33
Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä raitiotie laskeutuu Tikkurilan aseman ja Kirjastopuiston alittavaan 560 metriä pitkään Tikkurilanraitio-nimiseen tunneliin, josta se siirtyy Lummekujan kohdalla Kielotielle. Kielotieltä reitti etenee yli kolmikilometriselle suoralle osuudelle Tikkurilantielle, josta se Rälssitien kohdalla kaartuu kauppakeskus Jumbon eteläpuolelle ja Jumbon ohitettuaan kääntyy Osuustietä pitkin Aviapolikseen.
Päätepysäkki pienoiskuva|Reitin päätepysäkki on Aviapoliksen rautatieaseman pohjoisella sisäänkäynnillä. Lopullista päätepysäkkiä lentoasemalle suunnitellaan yhä. Raitiotie oli alun perin tarkoitus rakentaa Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin edustalle. Lokakuussa 2025 kuitenkin ilmoitettiin, että raitiotietä lyhennetään ainakin toistaiseksi Aviapoliksen rautatieaseman pohjoiselle sisäänkäynnille, noin 1,5 kilometriä lentoasemasta etelään. Maanalainen kehärata yhdistää Aviapoliksen ja Lentoaseman rautatieaseman noin minuutin matka-ajalla.
Reittiä lyhennettiin kulujen vähentämiseksi mutta myös siksi, että päätepysäkin toteuttaminen terminaalin eteen osoittautui teknisesti hyvin vaikeaksi, ja sen jatkosuunnittelu olisi lykännyt rakennustöitä ja aiheuttanut lisäkustannuksia. Lentoaseman päätepysäkkiä suunniteltiin rakennettavan sillalle 10 metrin korkeuteen Lentäjäntien ja linja-autoterminaalin päälle.Hankesuunnitelman luonnos, s. 28 Siltaratkaisua luonnehdittiin kalliiksi ja vaikeasti toteutettavaksi. Mikäli lentoaseman linja-autoasema päätetään siirtää muualle, raitiotien päätepysäkille vapautuu tilaa ilman siltaratkaisua. Eri päätepysäkkivaihtoehtoja on tarkasteltu yhteistyössä Finavian kanssa.
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan mukaan päätepysäkki Aviapoliksessa ei ole ihanteellinen, ja ratkaisu on saanut myös yleistä arvostelua. Anttilan mukaan ei toisaalta olisi järkevää rakentaa väliaikaista päätepysäkkiä, joka jouduttaisiin myöhemmin purkamaan pois. Raitiotien päättäminen Aviapolikseen on Anttilan mukaan 25 miljoonaa euroa halvempi ratkaisu. Apulaiskaupunginjohtaja pitää kuitenkin todennäköisenä, että liikennöinnin alkaessa vuonna 2029 päätepysäkki tulee sijaitsemaan lähellä lentoaseman terminaalia.
Tietotie-vaihtoehto Osa lentoasemalla sijaitsevista yksityisistä toimijoista on puoltanut siltavaihtoehdon sijaan halvempaa ratkaisua, jossa raitiotie päättyisi Tietotien päätyyn noin 400–500 metrin päähän lentoaseman terminaalista. Matkustajien siirtymää varten on ehdotettu katettuja ja lämmitettyjä liukukäytäviä. Raitiotien hankejohtajan mukaan päätepysäkki jäisi kuitenkin liian kauas terminaalista ja vähentäisi raitiotien houkuttelevuutta.
Terminaalitie-vaihtoehto pienoiskuva|Päätepysäkiksi ehdotettu paikka Terminaalitien varressa Tutkatien eteläpuolella. Kesäkuussa 2026 hyväksyttiin uusi suunnitelma, jonka mukaan raitiotie päättyisi Terminaalitielle pysäköintitalojen länsipuolelle noin 300 metrin päähän lentoaseman terminaalista. Jatkeen kustannusarvio on 26–28 miljoonaa euroa. Lopullinen päätös on määrä tehdä jatkosuunnittelun valmistuessa vuonna 2027. Finavia tukee suunnitelmaa.
Tunneli ja aiemmat reittivaihtoehdot Aseman alittavaan Tikkurilanraitio-betonitunneliin rakennetaan raitiovaunuille maanalainen liityntäliikenteen pysäkki, josta on yhteys asemalaitureille liukuportailla. Jo varhain suunnittelun aikana karsittuja reittivaihtoehtoja olivat muun muassa Jokiniemestä joko Asematielle tai Unikkotielle ulottuva lyhyt tunneli ja Tikkurilantielle asti ulottuva pitkä tunneli. Pidemmälle menestyneempiä vaihtoehtoja olivat lyhyehkö tunneli Jokiniemestä Lummetielle sekä pohjoisempi reitti Valkoisenlähteentien kautta ilman tunnelia. Tikkurilanraitio valittiin kuitenkin keväällä 2021 ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, sillä suoraan aseman alle rakennettava pysäkki mahdollistaa nopeat vaihtoyhteydet, on kokonaismatka-ajan kannalta nopeampi ja takaa useita tuhansia matkustajia enemmän kuin kauemmaksi jäävä Lummetie-vaihtoehto.
Tekniset tiedot Matkustajamäärät Vuonna 2030 raitiotielinjaa arvioidaan käyttävän noin 31 000 päivittäistä matkustajaa ja vuonna 2050 noin 47 000. Hankesuunnittelun alkuvaiheessa matkustajamääriksi arvioitiin 82 000 vuodelle 2030 ja 100 000 vuodelle 2050, mutta ennustetta laskettiin jatkosuunnitteluvaiheen aikana vuonna 2022.
Nopeus ja matka-ajat Vantaan pikaraitiotien keskimääräinen nopeus on 22 kilometriä tunnissa, mitä on verrattu Helsingissä 14 kilometriä tunnissa kulkeviin raitiovaunuihin. Nopeimmillaan vaunu voi kulkea 50 kilometriä tunnissa. Vaunu kulkee reitistä 17,5 kilometriä omalla ajoradallaan, 1,4 kilometriä sekaliikennekaistalla ja 400 metriä joukkoliikennekadulla. Liikennevaloissa raitiovaunulle annetaan joukkoliikenne-etuus.Hankesuunnitelman luonnos, s. 22 Suurin osa radasta toteutetaan nurmipintaisena.
Reitin varrelle tulee 27 pysäkkiparia, ja keskimääräinen pysäkkiväli on 770 metriä. Pysäkkejä voidaan myös lisätä esimerkiksi Kuninkaalaan, mikäli maankäyttö alueella tehostuu.
Raitiotien kokonaismatka-aika linjan päästä päähän on noin 54 minuuttia.Hankesuunnitelman luonnos, s. 40 Hakunila–Tikkurila-välin matka-aika on 10 minuuttia ja Mellunmäki–Tikkurila-välin 22 minuuttia. Matka Tikkurilasta kauppakeskus Jumboon kestää 13 minuuttia. Ruuhka-aikojen vuoroväli on 7,5 minuuttia, päivisin 10 ja hiljaisempina aikoina 15–30 minuuttia.
Kalusto Tarvittavan kaluston minimimäärä on 18 vaunua ja 2 varavaunua.Hankesuunnitelman luonnos, s. 41 Syksyllä 2025 kaluston toimittajaksi valittiin sveitsiläinen Stadler, jonka vaunut valmistetaan Puolassa. Vaunuista on tarkoitus Raide-Jokerin tavoin tehdä turkooseja. Vaunuista tulee kaksisuuntaisia, eikä niille toteuteta kääntösilmukoita reittien päissä. Ovet sijoitetaan vaunun kummallekin sivulle.Hankesuunnitelman luonnos, s. 42 30-metristen vaunujen kapasiteetti on vuonna 2030 noin 1 200 matkustajaa suuntaansa tunnissa, jos vuoroväli on 7,5 minuuttia. Lyhyemmillä vuoroväleillä ja pidemmillä 45-metrisillä vaunuilla kapasiteetti on 2 400–4 000 matkustajaa suuntaansa tunnissa.
Kalustosta kaavailtiin akkukäyttöistä, koska ajolankoja ei saanut rakentaa kauppakeskus Jumbon edustalla olevien voimalinjojen läheisyyteen.Hankesuunnitelman luonnos, s. 38 Keväällä 2026 kuitenkin ilmoitettiin, että osa ilmajohdoista maakaapeloidaan ennen raitiotien rakentamista.
Varikko
Raitiotiehankkeeseen kuuluu yksi vaunuvarikko Vaaralaan. Se rakennetaan Kehä III:n, Länsimäentien ja Fazerintien rajaamalle alueelle. Varikolle jätetään laajennusvarauksia, jotta sitä voivat tarvittaessa käyttää myös suunnitellut Raide-Jokeri 2 ja Viikin–Malmin pikaraitiotie.
Osana liikennejärjestelmää Yhteydet muihin raitioteihin Vantaan raitiotie on suunniteltu yhdistettäväksi Viikin–Malmin pikaraitiotiehen, jonka itäinen haara ylettyisi Jakomäkeen. Vantaan raitiotietä hyödyntäen Malmin yhteys voisi jatkua Hakunilan urheilupuistoon asti. Yleissuunnitelmassa on myös mainittu mahdollisuus Malmin yhteyden jatkamisesta Tikkurilaan, jolloin Itä-Vantaan osuudella palvelisi kaksi raitiolinjaa. Mellunmäen metroasemalla voisi sijaita vaihtopaikka suunnitteilla olevaan Raide-Jokeri 2 -linjaan, joka liikennöisi Vuosaaresta Mellunmäen kautta Myyrmäkeen. Helsingin kaupunki suunnittelee myös Vantaan raitiotielle mahdollista jatkoa Mellunmäestä Itäkeskukseen, Bredbackan tulevan asuinalueen ja Itäväylän kautta.
Malmin raitiotietä voisi hyödyntää myös suunniteltu Tammiston raitiotie, jonka reitti johtaisi lentoasemalta Tammiston läpi Malmille ja edelleen Vuosaareen. Vantaan asemapiirustuksiin on merkitty raitiovaraus Jumbolta Kartanonkoskelle.
Koivuhaan ja Veromiehen väliin Tuusulanväylälle on kaavailtu liityntäyhteyttä suunniteltuun Tuusulanväylän pikaraitiotiehen.
Linjastosuunnittelu Valmistuessaan Vantaan raitiotie korvaa runkolinjan 570. Koska raitiotiellä on päällekkäisyyttä myös useiden muiden linja-autolinjojen kanssa, huomattava osa koko Itä-Vantaan linjastosta suunnitellaan uudelleen.
Kustannusarvio Raitiotien rakentamisen kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa, josta Vantaan rahoitusosuus on 541 miljoonaa. Hanke on Vantaan kaupungin kaikkien aikojen suurin investointi. Kustannusarvioon sisältyy koko allianssihankinnan arvo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n vesihuolto mukaan luettuna. Allianssihankinnasta Vantaan kaupungin osuus on noin 541 miljoonaa euroa, Suomen valtion osuus 30 prosenttia, HSY:n osuus 53 miljoonaa euroa sekä Helsingin kaupungin osuus noin 12 miljoonaa, sillä noin 500 metriä rataa sekä sähkönsyöttöasema ja päätepysäkki sijaitsevat Mellunmäessä. Rakennuskustannuksista Tikkurilanraitio-tunnelin osuus on 107 miljoonaa.
Rakennuskustannuksiin kuuluu myös uusia pyöräliikenteen väyliä ja kävely-yhteyksien parantamista, vaikkakin itse raitiotietä on sittemmin priorisoitu kustannuksissa ja joidenkin kävely- ja pyöräily-yhteyksien rakentamista on päätetty lykätä.
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne vastaa Vaaralan raitiovaunuvarikon rakentamisesta ja kalustohankinnoista. Varikon rakentamisen kustannusarvio on 71,7 miljoonaa euroa. Alustavan arvion mukaan varikko ja vaunuhankinnat ovat yhteensä noin 180 miljoonaa euroa.
Valtion osuus Valtion 30 prosentin osuus oli Vantaan kaupunginvaltuuston edellytys raitiotien rakentamiselle. Osuus ei kuitenkaan täysimääräisesti ole suoraa rahoitusta, vaan se koostuu 144 miljoonasta eurosta ja lisäksi maanluovutuksista: osana MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimusta valtio ja Vantaan kaupunki sopivat syksyllä 2024, että valtion suora rahoitusosuus lasketaan 177 miljoonasta eurosta 144 miljoonaan, ja hyvitykseksi valtio luovuttaa kaupungille Hakkilan huoltorautatien ja sen päässä olevia maa-alueita. Hakkilan maa-alueet varataan asuinrakentamiseen, ja Vantaan kaupungin mukaan niiden arvo on noin 35 miljoonaa euroa. Vantaan kaupunki vastaa kuitenkin Havukoskelle rakennettavan Hakkilan radan korvaavan sepelinkuormauspaikan suunnittelu- ja toteuttamiskustannuksista, jotka ovat arviolta 5–7,2 miljoonaa euroa, sekä lisäksi Hakkilan radan purkukustannuksista. Syksyllä 2025 kaupunki ilmoitti arvioineensa, että Hakkilan radan alueelta saatavat maankäyttötulot ovatkin lähemmäs 70 miljoonaa euroa eli huomattavasti aiemmin arvioitua suuremmat. Hakkilan rataa ei kuitenkaan voi purkaa ennen kuin Havukosken kuormauspaikka valmistuu.
Kustannusarvion kehitys