Kari Juhani Kuusiniemi (s. 11. kesäkuuta 1960 Helsinki) on suomalainen tuomari ja oikeustieteilijä, joka on toiminut korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä vuodesta 2018 alkaen.
Ura
Tutkijana Kuusiniemi valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1982, oikeustieteen lisensiaatiksi 1985 ja oikeustieteen tohtoriksi 1992.
Kuusiniemi suuntautui tutkijan uralle, ja toimi muun muassa Suomen Akatemian nuorempana tutkijana vuosina 1985–1991, Teknillisessä korkeakoulussa ympäristöoikeuden lehtorina 1991–1995 ja samalla talousoikeuden määräaikaisena professorina 1993–1995 sekä Turun yliopiston ympäristöoikeuden professorina 1996–2002. Lisäksi hän toimi vierailevana professorina Louisvillen yliopistossa vuonna 1997. Kuusiniemestä tuli Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden dosentti vuonna 1993, Aalto-yliopiston talousoikeuden dosentti 1993, Itä-Suomen yliopiston dosentti 2000, Turun yliopiston dosentti 2003 ja Suomalaisen tiedeakatemian jäsen 2014. Vuonna 2021 hän sai Turun yliopiston kunniatohtorin arvon. Kuusiniemi on julkaissut 20 kirjaa ja toistasataa artikkelia ympäristö- ja hallinto-oikeuden alalta. Hän on toiminut myös asiantuntijana useissa ympäristöalan lainsäädäntöhankkeissa.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa Kuusiniemi nimitettiin korkeimman hallinto-oikeuden ylimääräiseksi hallintoneuvokseksi vuonna 1999. Kuusiniemen mukaan nimityksen taustalla oli EU:n Natura 2000 -verkostoon liittyvien lukuisten valistusten luoma tarve ympäristöoikeudelliselle osaamiselle. Hänet nimitettiin määräaikaiseksi hallintoneuvokseksi vuodesta 2002 alkaen ja vakinaiseksi hallintoneuvokseksi vuodesta 2003 alkaen (vuodesta 2017 nimikkeenä oikeusneuvos). Vuonna 2018 hänet nimitettiin korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi 1. syyskuuta alkaen.
KHO:n presidenttinä Kuusiniemi on kommentoinut julkisuudessa oikeuslaitosta koskevia aiheita. Joulukuussa 2023 hän otti kantaa apulaisoikeuskanslerin Mikko Puumalaisen toimintaa itärajan rajoitustoimenpiteiden käsittelyssä koskevaan keskusteluun, jota hän piti huolestuttavana oikeusvaltion kannalta. Hän on todennut, että poliittisilla päätöksentekijöillä on pääasiallinen vastuu ilmastonmuutoksen vastaista toimista, kun taas tuomioistuimet voivat puuttua asiaan vasta viime sijassa, jos esimerkiksi ihmis- tai perusoikeuksia loukataan.
Muu toiminta Kuusiniemi on toiminut Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran johtokunnan jäsenenä ja varajäsenenä 1990-luvulta lähtien, EU Forum of Judges for the Environment (EUFJE) jäsenenä vuosina 2005–2006, Maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenenä vuodesta 2011 lähtien ja puheenjohtajana vuodesta 2020 lähtien, Eurooppaoikeuden yhdistyksen hallituksen jäsenenä vuosina 2014–2022 sekä EU:n ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen presidenttinä vuodesta 2023 lähtien.
Nuoruudessaan Kuusiniemi oli kansallisen tason pöytätenniksenpelaaja, saavuttaen kaksinpelissä SM-pronssia vuonna 1982.
Kuusiniemi on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun suurristillä vuonna 2021, World Jurist Association Medal of Honor -mitalilla vuonna 2023 ja samana vuonna Juristiliiton K. J. Ståhlberg -mitalilla.
Julkaisuja
Lähteet
Luokka:Korkeimman hallinto-oikeuden presidentit Luokka:Suomalaiset oikeustieteilijät Luokka:Turun yliopiston professorit Luokka:Teknillisen korkeakoulun professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset pöytätennispelaajat Luokka:Vuonna 1960 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt