Serifos (, ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Serifoksen saarella Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Chóran eli Sérifoksen kylän paikalla.
Maantiede
Serifoksen poliksen keskus sijaitsi nykyisen Chóran paikalla saaren itäosissa. Kaupunkivaltion valtaan kuului koko saari, eikä siellä ollut muita poliksia. Kaupungilla oli satama, joka sijaitsi oletettavasti nykyisen Livádin paikalla.
Strabon luki Serifoksen saaren Kykladeihin, mutta Stefanos Byzantionlainen Sporadeihin. Saarella harjoitettiin maataloutta, mutta se oli ilmeisesti resursseiltaan monia muita saaria köyhempi. Serifokselta on myöhempinä aikoina louhittu rauta- ja kuparimalmia, mutta on epäselvää, louhittiinko niitä jo antiikin aikana.Strabon: Geografia 10.5.3.
Historia
Kreikkalaisessa mytologiassa Serifos esiintyy paikkana, johon Danaeta ja Perseusta kuljettanut arkku rantautui. Perseus myös varttui siellä tämän jälkeen, ja siellä hän myös lopuksi muutti asukkaat kiviksi Medusan päätä käyttäen.Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 2.4.3; Pindaros: Pythia 10.72, 12.18; Strabon: Geografia 10; Ovidius: Muodonmuutoksia 5.242.
Antiikin aikana Serifos oli muiden pohjoisten Kykladien polisten tavoin Ateenasta tulleiden joonialaisten perustama siirtokunta. Kaupunki löi omaa hopearahaa arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. lähtien. Serifos oli yksi harvoista saariston kaupungeista, jotka eivät alistuneet persialaisten vaatimuksiin persialaissotien aikaan vuonna 490 eaa. Sodassa kaupunki osallistui Salamiin taisteluun vuonna 480 eaa. kreikkalaisten puolella yhdellä laivalla.Herodotos: Historiateos 8.46, 8.48.
Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Serifos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon ja maksoi Ateenalle kahden talentin suuruista veroa. Se saattoi kuulua myös toiseen Ateenan liittoon seuraavalla vuosisadalla. Myöhempinä aikoina saari mainitaan antiikin lähteissä lähinnä köyhyytensä ja vähämerkityksellisyytensä vuoksi,Aristofanes: Akharnalaiset 542; Platon: Valtio I.; Plutarkhos: Maanpaosta (de Exsil.) 7; Cicero: Jumalten luonteesta (de Nat. Deor.) 1.3.1, Vanhuudesta (de Senect.) 3. ja tästä vaikuttaa tulleen antiikin kirjallisuudessa lähes sanonta. Kenties tästä syystä saarta käytettiin roomalaisella kaudella karkotuspaikkana valtiorikoksista.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Ann.) 2.85, 4.21; Juvenalis: Satiirit 6.564, 10.170; Seneca nuorempi: Helvia-äidille, lohduttautumisesta (ad Consol.) 6.
Antiikin kirjailijat mainitsevat erikoisena yksityiskohtana, että Serifoksen sammakot olivat poikkeuksellisesti äänettömiä.Plinius vanhempi: Naturalis historia 8.58; Aristoteles: Ihmeellisistä kuulluista asioista (Mir. Ausc.) 70; Claudius Aelianus: De natura animalium 3.37; Suda, . Sammakko esiintyi myös kaupungin lyömissä rahoissa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Serifios (). Kratinoksen tiedetään kirjoittaneen komedian nimeltä Serifoslaiset (Serifioi).
Rakennukset ja löydökset
Chórassa on säilynyt vain vähän antiikin aikaisia jäänteitä, sillä nykyinen kylä on kokonaan antiikin aikaisen kaupungin päällä. Joitakin antiikin aikaisten rakennusten osia on käytetty kylän myöhemmässä linnassa (Kástro). Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Perseukselle omistettu pyhäkkö sekä Diktyksen ja Klymenen alttarit.Pausanias: Kreikan kuvaus 2.18.1.
Saarelta tehtyjä esinelöytöjä on esillä pienessä Sérifoksen arkeologisessa museossa Chórassa.
Lähteet
Luokka:Antiikin Kreikan kaupungit Kykladeilla Luokka:Sérifos