thumb|Katalaanin murteet. Tämä artikkeli käsittelee katalaanin äännerakennetta eli fonologiaa. Katalaanissa on tietynasteissa murteellista vaihtelua, ja vaikka sillä onkin kaksi standardiääntämystä, itäkatalaani ja valencia, tämä artikkeli käsittelee useimpien murteiden ominaisuuksia.

Konsonantit + Katalaanin konsonantit Labiaalit Dentaalit/Alveolaarit Palataalit Velaarit Uvulaarit Nasaalit m n ɲ ŋ Klusiilit soinnittomat p t k soinnilliset b d g Affrikaatat soinnittomat t͡s t͡ʃ soinnilliset d͡z d͡ʒ Frikatiivit soinnittomat f s ʃ soinnilliset (v) z ʒ ʁ Approksimantit keskiset j w lateraaliset l ʎ Tremulantit r Napausäänteet ɾ

ja ovat laminaalisia dentialveolaareja . Sibilanttien jälkeen ne ovat laminaalisia alveolaareja . ja ovat velaareja mutta edistyvät prevelaarisiksi ennen etuvokaaleja.. Joissakin Mallorcan murteissa tilanne on päinvastainen: normaali ääntämys on palataalinen , mutta ennen likvidoja ja pyöreitä takavokaaleja . Konsonantit ovat apikaalisia etualveolaareja , mutta ovat laminaalisia dentialveolaareja ennen konsonantteja . Lisäksi on postalveolaarinen tai alveolopalataalinen ennen konsonantteja , velaarinen ennen konsonantteja ja labiodentaalinen ennen konsonantteja , jolloin se myös lankeaa yhteen :n kanssa. Se yhtenee :ään myös ennen konsonantteja ääntyen . Alveolaarit ovat apikaalisia taka-alveolaareja . Affrikaatat ovat apikaalisia alveolaareja . Palataalit ovat laminaalisia etualveolopalataaleja .

Soinnilliset obstruentit ääntyvät sanan lopussa soinnittomina.

Soinnittomat klusiilit lenitoituvat approksimanteiksi tavun alussa kontinuanttien jälkeen; → . Poikkeuksina lateraalien jälkeen ja :n jälkeen eivät lenitoidu. Lisäksi ei-betasistisissä murteissa ei lenitoidu. Tavun koodassa ne ääntyvät klusiileina paitsi useimmissa valencian murteissa, joissa ne lenitoituvat. Joissakin valencian murteissa soinnittomat klusiilit saattavat lenitoitua sanan lopussa ennen vokaalia: tot açò . Joissakin murteissa, erityisesti valenciassa, sananalkuinen saattaa lenitoitua: gata . Monissa murteissa valenciaa lukuun ottamatta ja voivat ääntyä geminaattoina tietyissä ympäristöissä: poble ; regla . Mallorcalla velaarit ääntyvät sanan lopussa ja ennen etuvokaaleja , mikä on joissakin murteissa laajentunut kaikkiin ympäristöihin paitsi ennen likvidoja ja takavokaaleja; esim. sang .

Affrikaattojen foneeminen status on epävarmaa; muiden konsonanttien jälkeen ne esiintyvät vapaassa vaihtelussa vastaavien frikatiivien kanssa (clenxa ~ ), ja ne voidaankin analysoida paitsi affrikaattoina myös klusiili-frikatiivi-sarjoina. Kaikkein vähiten esiintyvät alveolaariset affrikaatat : ainoastaan vokaalien välissä (metzines ) ja lähinnä historiallisissa yhdyssanoissa (potser , sanoista pot ja ser) ja morfeemirajan yli (tots , sanan tot monikkomuoto). Alveolopalataalisten affrikaattojen esiintyminen riippuu murteesta. Standardi-itäkatalaanissa sananalkuinen esiintyy ainoassaan eräissä vierasperäisissä sanoissa (txec ) ja vapaasti sanan keskellä ja lopussa (fletxa ; despatx ). esiintyy ainoastaan vokaalien välissä (metge ) ja eräiden analyysien mukaan myös sanan lopussa, missä se kuitenkin ääntyy soinnillisena vain ennen vokaalia (raig esbiaixat , mutta raig ). Monissa murteissa ja painokkaassa puheessa sananalkuinen esiintyy :n tilalla: xinxe , standardinmukaisesti . Valenciassa ja eteläkatalaanissa itäkatalaanin :aa vastaa yleensä : gel .

esiintyy Baleaareilla, algareesissä, valenciassa ja paikoitellen Etelä-Kataloniassa. Muualla se on yhdistynyt historialliseen :hen niin, että ja esiintyvät täydennysjakaumallisesti. Mallorcalla ja esiintyvät täydennysjakaumallisesti niin, että esiintyy ennen vokaaleja (blava , blau ). Niissä murteissa, joissa molemmat äänteet esiintyvät, ne kontrastoivat ennen vokaaleja ja neutralisoituvat :ksi ennen konsonantteja.

Joissakin valencialaismurteissa ja ääntyvät niin samankaltaisina, että tulevaisuudessa on odotettavissa niiden neutralisaatio. Pohjoisvalenciassa ääntyy yleisesti tai . Keskivalencian sanoissa mig ja lleig esiintyvää äännettä on kuvailtu :ksi :n sijaan.

Aragonissa ja keskivalenciassa soinnilliset frikatiivit ja affrikaatat ovat yhtyneet niiden soinnittomiin vastineisiin ja on langennut yhteen :n kanssa.

Vaikka ”tumma” l eli onkin :n paikka-allofoni useissa murteissa, se ääntyy aina tummana itämurteissa.

Roottisten konsonanttien jakauma on samankaltainen kuin espanjassa. Vokaalien välissä ne kontrastoivat (mirra ; mira ), mutta muuten ne esiintyvät täydennysjakaumallisesti. esiintyy muun kuin sananalkuisen tavun alussa ja konsonanttien jälkeen. Tavun koodassa esiintyvän roottisen äänteen suhteen esiintyy murteellista vaihtelua: länsikatalaanissa esiintyy yleisesti , kun taas keskikatalaanissa heikosti tremulanttinen paitsi ennen vokaalilla alkavaa sanaa samassa prosodisessa yksikössä, jolloin se on .

Huolitellussa puheessa konsonantit voivat esiintyä kahdennettuina (innecessari ; emmagatzemar ; il·lusió ). Kahdentunut on myös mahdollinen (ratlla ).

Vokaalit thumb|Standardikatalaanin vokaalit. thumb|Valencian vokaalit. etu keski taka suppea i (y) u puolisuppea e (ə) o puoliväljä ɛ ɔ väljä a

on luoteis- ja keskikatalaanissa takaisempi ja avoimempi kuin sen espanjankielinen vastine, hieman etisempi ja suppeampi Ribagorçassa ja valenciassa ja vielä etisempi ja suppeampi Mallorcalla. Mallorcalla, Minorcalla ja valenciassa puoliväljät vokaalit ovat avoimempia, eli niiden ääntämys on lähellä vokaaleja . Algareesissä, pohjoiskatalaanissa ja joidenkin espanjankielisten alueiden rajoilla puolisuppeat ja puoliväljät vokaalit saattavat yhdistyä vokaaleiksi . Suppeat vokaalit ovat väljempiä kuin espanjassa. Painottomat yleisesti keskistyvät. Valenciassa ja Baleaareilla ne ovat väljempiä ja keskisempiä. Pohjoiskatalaani lainaa usein ranskasta ja oksitaanista vokaalit . Barcelonan metropolialueella painoton švaa väljistyy :ksi. Tavunloppuisia nasaaleja edeltävät vokaalit voivat nasalisoitua: diumenge .

Useimmissa murteissa on seitsemän painollista vokaalifoneemia. Joissakin baleaarimurteissa esiintyy kuitenkin lisäksi painollinen švaa.

+ Keskikatalaani Vokaali IPA Sana Käännös i sic niin, siten e séc taite ɛ sec istun; kuiva a sac laukku o sóc olen ɔ soc kanto u suc mehu+ Länsikatalaani Vokaali IPA Sana Käännös i sic niin, siten e séc,sec taiteistun; kuiva ɛ set seitsemän a sac laukku o sóc olen ɔ soc kanto u suc mehu+ Baleaarienkatalaani Vokaali IPA Sana Käännös i sic niin, siten e séc taite ɛ sec istun ə sec kuiva a sac laukku o sóc olen ɔ soc kanto u suc mehu

Itäkatalaanissa painottomat vokaalit redusoituvat seuraavasti: → ; → ; ei muutu. Algareesissä yhtyvät :han. Useimmilla Mallorcan alueilla voi esiintyä painottomana.

Länsikatalaanissa redusoituminen tapahtuu seuraavasti: → ; → ; eivät muutu.

+ Itäkatalaani Vokaali Esim. IPA Käännös si jos se itsensä sa hänet (f.) -nos meidät uns jotkut+ Länsikatalaani Vokaali Esim. IPA Käännös si jos se itsensä sa hänet (f.) -nos meidät uns jotkut

Lähteet

Luokka:Katalaanin kieli Luokka:Fonologia kielittäin