Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Kunnassa asuu ihmistä, ja väestötiheys on asukasta/km². Hollola on väkiluvultaan yksi Suomen suurimmista kunnista, joka ei käytä kaupunki-nimitystä. Hollolaa suurempia tässä suhteessa ovat Uudellamaalla sijaitsevat Nurmijärvi, Kirkkonummi, Tuusula ja Vihti.
Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa Asikkala, lännessä Hausjärvi ja Hämeenlinna, idässä Lahti sekä etelässä Kärkölä ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden seutukuntaan. Hollolasta Helsinkiin on 111 km ja Tampereelle 121 km.
Hollolan kuntakeskus on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden länsirajaa. Hollolan kirkonkylä on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016. Hollolan kunnasta on liitetty Lahden kaupunkiin alueita useita kertoja. Lahden kauppala perustettiin Hollolan kunnan Lahden kylään, josta tuli 16. marraskuuta 1905 Lahden kaupunki.
Historia Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan merkittävin vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka sijaitsee Okeroisissa.Kuusi, osa I, s. 8–9 Viikinkiajalla Hollolasta kehittyi tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttua aluetta lienee ollut Vainion seutu. Turkumäkeä on arveltu tärkeäksi kauppapaikaksi, ja sen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto.
Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli Ruotsin valtakunnan rajaseutua.Kuusi, osa I, s.37 Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoituksen ketju, joista Kapatuosian linnavuori on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Niiden varsinaista käyttötarkoitusta ei tarkkaan tiedetä, mutta niiden epäillään olleen osa puolustusketjua, tulitiedotusketjua tai paikallisen väestön pakopaikkoja.Kuusi, osa I, s. 31
Keskiajalla Hollola kuului Hämeen linnalääniin. Kruununhallintoa varten perustettiin Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.Kuusi, osa I, s.40–46
Hollolan kirkkopitäjä on 1200-luvulta peräisin oleva seudun emäpitäjä. Hollola on varhaiskeskiajalla ollut koko nykyistä Päijät-Hämettä laajempi. Suur-Hollolan pohjoiset alueet erotettiin Sysmän emäpitäjäksi 1442 (josta edelleen erotettu lähes koko Keski-Suomen sisältänyt suur-Rautalampi 1561) ja itäiset alueet Iitin emäpitäjäksi 1539, joita uuden ajan kuluessa edelleen jaettiin pienempiin osiin. Orimattila itsenäistyi 1636. 1800-luvulla Hollolasta lohkottiin vielä Heinola (1839), Asikkala (1848), Kärkölä (1867) ja entinen Nastola (1869).
Hollolan Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta kaupungiksi alkoi, kun Riihimäki–Lahti-rata ja siihen kuuluva Vesijärven rautatieasema rakennettiin Päijänteen eteläosan Vesijärven rantaan. Lahdesta muodostui Vesijärven sataman vesiliikenteen, rautatieliikenteen ja maantieliikenteen solmukohta. Lahti erotettiin Hollolasta kaupungiksi 16. marraskuuta 1905.
Maatalousvaltainen Hollola alkoi teollistua 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään Tampereen–Lahden-valtatien varteen kaavoitettiin Salpakankaan taajama, josta tuli Hollolan uusi kuntakeskus. Hollola on viime vuosikymmeninä ollut asukasluvultaan Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta.
Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty niihin liittyviä selvityksiä. Niihin kuuluvat Vellamoksi kutsuttu Uusi Kunta -hanke ja kuuden kunnan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan yhdistymishanke, jonka Hollolan kunnanvaltuusto ja Iitin kunnanvaltuusto hylkäsivät. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alussa.
Maantiede Luonto Etelä-Suomen korkein paikka Tiirismaa sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen pohjoispuolella. Tiirismaalla sijaitsee Digitan radio- ja televisiolähetysasema ja Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.
Tiirismaan eteläpuolella Tiilikankaalla on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, jossa näkyvyys on jopa 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärvellä on uimaranta. Heinsuon urheilukeskukselta pääsee Tiirismaalle Iso-Tiilijärven itäpuolitse käyttämällä Soisalmen suolle rakennettuja pitkospuita.
Kaikkiaan Hollolan kunnan alueella on kokonaan tai osittain 44 järveä, joista suurimmat ovat Vesijärvi, Pääjärvi ja Kivijärvi.
Kiikunlähde sijaitsee Hollolan kirkosta luoteeseen Uskilan kylässä. Kiikunlähteellä on kuvattu osa luontoelokuvasta Järven tarina. Kiikunlähde on juomakelpoinen ja se toimii pintavedenottamona kotitalouksille.
Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue. Perinnemaisemiin kuuluvat Heinlammin kalliokedot ja Huhdanjoen Tervalan niitty.Ympäristö.fi Hollolan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.
Asutus Hollola on Lahden länsipuolella sijaitseva kehyskunta. Vapaa-ajan asuntoja siellä oli 1 527 vuoden 2013 lopussa.
Hollolan kunnan keskellä sijaitseva Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat kunnan järven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa pääosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee alueen asioita. Lahden perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa.
Kunta on ostanut maata tonttivarannon ylläpitämiseksi voidakseen tarjota omakotitontteja.
Salpakangas
Yli puolet Hollolan asukkaista asuu kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan ja Kalliolan kylissä.
Hollolan kunnan hallinto siirtyi jatkosodan aikana Hollolan kunnantuvalta Lahden kaupungin keskustaan ja siirtyi myöhemmin Salpakankaalle. Kunnan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen. Se mahdollisti Lahtea matalammat kunnallisverot ja houkutteli Salpakankaalle yrityksiä ja asukkaita.
Salpakankaan keskustaan tuli suuria muutoksia, kun Osuuskauppa Hämeenmaa rakennutti alueelle Prisma-marketin joka valmistui vuonna 2017. . Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui vuonna 2011 Hollolan torin lähelle. Hollolan sosiaali- ja terveyskeskus valmistui Salpakankaalle vuonna 2021. Hollolan kunta myi rakennuksen omistavan kiinteistöyhtiön Hemsölle maaliskuussa 2026. Päijät-Hämeen hyvinvointialue jatkaa keskuksessa vuokralaisena.
Aluerakenne Taajamat Vuoden 2018 lopussa Hollolassa oli 23 602 asukasta, joista 18 481 asui taajamissa, 4 818 haja-asutusalueilla ja 303:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hollolan taajama-aste on 79,3 %.Taajama-aste alueittain 31.12.2018 Hollolan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018
# Taajama Väkiluku(31.12.2018) 1 Lahden keskustaajama* 15 130 2 Hämeenkoski 1 042 3 Hollolan kirkonkylä 729 4 Nostava 569 5 Herrala 487 6 Pyhäniemi 317 7 Heinlammi* 207
Hollolan keskuspaikka Salpakangas ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se sekä Vesikansa ovat osa Lahden keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Lahden kaupungin alueelle. Myös Heinlammin taajama ulottuu pieniltä osin Lahden alueelle.
Väestötilastoinnin aluejako
Hollolan väestötilastoinnin mukaiset alueet ovat: Herrala Kirkonkylä Kukkila-Kalliola (Vesikansassa) Paimela (Vesikansassa) Pyhäniemi Miekkiö Nostava Salpakangas (kuntakeskus) Sairakkala Vainio-Korpikylä Hämeenkoski Tennilä Hollolan väestö on kasvanut eniten Kukkila-Kalliolan tilastoalueella ja Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella.
Väestö Vuonna 1956 Hollolassa oli 9 316 asukasta.1.1.1957 MMM 1957 Tämän jälkeen asukasluku kasvoi seuraavasti: 1962: 9 571 1963: 9 650 1964: 9 674 1965: 9 711 1966: 9 826 1967: 9 971 1968: 10 629
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka
Hollolan kunnanvaltuustossa on 43 valtuutettua. Kaudella 2025–2029 kokoomuksella on 13 paikkaa, SDP:llä 10 paikkaa, keskustalla 8 paikkaa, perussuomalaisilla 5 paikkaa, vihreillä 3 paikkaa, vasemmistoliitolla 2 paikkaa ja kristillisdemokraateilla 2 paikkaa.
Kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008 perustaa lähineuvostot kylittäin. Lähineuvostojen piirirajat noudattavat peruskoulun ensimmäisten luokkien oppilaaksiottoalueiden rajoja ja niitä on viisi kappaletta. Neuvostot on muodostettu eteläisen, Keski-Hollolan, kuntakeskuksen, kirkonseudun ja Vesikansan lähipalvelualueille.http://www.hollola.fi/keskus/lahipalvelualue/lahipalvelualue_etusivu.htm
Ystävyyskunnat
Arbogan kunta (Ruotsi) Nordkapp (Norja) Ebeltoft (Tanska)
Talous ja elinkeinot Hollolan yritystoimintaa on sijoittunut erityisesti Salpakankaan, Hopeakallion ja Paassillan yritysalueille. Salpakankaan yritysalueella toimii teollisuuden, kaupan ja palvelujen yrityksiä. Valtatie 12 Soramäen eritasoliittymän tuntumassa sijaitseva Hopeakallio on kaupallisten palvelujen yritysalue, kun taas Paassilta on teollisuus- ja varastotoimintaan tarkoitettu yritysalue.
Hollolan kunta tarjoaa yrityksille neuvonta- ja kehittämispalveluja ja tekee yrityspalveluissa yhteistyötä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy kanssa.
Palvelut ja koulutus Sivistystoimi Hollolan sivistystoimesta päättää Hollolan kunnanvaltuuston sivistyslautakunta. Lautakuntaan liittyvät toimintakokonaisuuksina päivähoito ja varhaiskasvatus lähipalvelualueineen, perusopetus, perusopetus lähipalvelualueineen, vapaa-ajantoimi, kirjastoineen, kulttuureineen ja nuorisotoimineen.Sivistystoimiala, Hollola.fi
Oppilaitokset Hollolan kunnan sivistystoimeen on liitetty sen naapurikunnan Kärkölän sivistystoimi. Hollolan ja Kärkölän peruskoulut toimivat yhteisen lautakunnan alaisuudessa.
Hollolassa oli Hämeenkosken kuntaliitoksen jälkeen 11 peruskoulua, jotka ovat: 2025 niitä on kymmenen.
Pohjoisella palvelualueella sijaitsevat Kalliolan ja Paimelan koulut, Heinsuon koulu, Pyhäniemen koulu, Tiilikankaan koulu sekä Hämeenkosken koulu.
Pohjoisella palvelualueella ovat: Kalliolan koulu, Paimelan koulu, Heinsuon koulu, Pyhäniemen koulu, Tiilikankaan koulu sekä Hämeenkosken koulu. Eteläisellä palvelualueella ovat Herralan koulu, Nostavan koulu sekä Salpakankaan koulu. Salpakankaan koulun vieressä toimi 8. elokuuta 2025 saakka Kankaan koulu, mikä on koko Hollolan kunnan erityisoppilaiden koulu. Sen E-osa paloi maantasalle 9. elokuuta aamuyöstä, minkä vuoksi Kankaan erityiskoulun opetus siirrettiin maanantaiksi 11. elokuuta jo lakkautettuun, mutta osiltaan hengistysilmankin suhteen osaksi edelleen kunnossa olleeseen Tiilikankaan kouluun. https://hollola.fi/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/koulut/ </ref>
Hälvälän koulu on lakkautettu.
Kouluverkosto kuuluu hallinnollisesti Hollolan kunnan sivistystoimelle.
Toisen asteen koulutusta Hollolassa järjesti Hollolan lukio, jonka toiminta lakkasi vuonna 2014 sekä Koulutuskeskus Salpaus, joka luopui toimitiloistaan Hollolan Kukonkoivussa 2013. Hollolasta tuli Suomen suurin vailla lukiota oleva kunta.
Kulttuuri Hollolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema (kirkko ja pitäjän historiallinen keskus), Voistion kulttuurimaisema sekä Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema.