Haapajärvi

Haapajärvi on kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².

Haapajärven naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi. Haapajärvi on osa Oulun Eteläistä.

Haapajärven keskustaajama sijaitsee valtatien 27 (Kalajoki–Iisalmi) ja kantatien 58 (Kangasala–Kärsämäki) risteyksessä. Haapajärven kautta kulkevat Iisalmi–Ylivieska- ja Jyväskylä–Haapajärvi-rautatiet, joista jälkimmäisellä on pelkästään tavaraliikennettä. Haapajärven rautatieasema sijaitsee kilometrin päässä ydinkeskustasta.

Historia pienoiskuva|oikea|Haapajärven kunnalliskoti toimi sotien välisenä aikana. Haapajärvellä on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella, sillä alue sijaitsi litorinakaudella suuren vesiuoman varrella. Päijänteen vedet laskivat Hinkuanjoen kautta Pohjanlahteen noin vuoteen 4100 eaa. saakka, jolloin ne mursivat itselleen uuden uoman etelään Kymijokeen. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kuivatun Settijärven, Haapajärven, Hinkuanjoen ja Nuottijärven alueelta.

Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta. Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson. Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100.

Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta, metsästyksestä ja kalastuksesta. Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet rannikolle olivatkin pitkät ja hankalat. Terva kuljetettiin hevosilla jäätyneitä soita ja vesistöjä pitkin Kalajoen suulle, jossa se myytiin. pienoiskuva|vasen|Haapajärven rautatieasema

Haapajärven ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1650. Haapajärvi perustettiin Kalajoen rukoushuonekunnaksi vuonna 1647 ja sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1698. Kun Kalajoen laaja kirkkopitäjä jaettiin vuonna 1838, tuli Haapajärvestä itsenäinen seurakunta. Reisjärvi ja Nivala pysyivät Haapajärven kappeleina vuoteen 1868 saakka. Haapajärven nykyinen kirkko valmistui vuonna 1802 entisen kirkon viereen. Kirkko uudistettiin perusteellisesti vuonna 1880.

Ylivieskan–Iisalmen radan avaaminen vuonna 1925 merkitsi piristystä paikkakunnan elinkeinoelämälle. Haapajärvi oli vuosina 1924–1956 taajaväkisenä yhdyskuntana. Haapajärven liikenteellinen merkitys kasvoi edelleen, kun Haapajärven ja Suolahden välinen rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1960. Hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta Haapajärvi kehittyi nopeasti. Kauppala Haapajärvestä tuli vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1977.

Maantiede Haapajärvi kuuluu Suomenselän lakeusalueeseen. Kaupungin alueella keskisuomalainen mäkimaisema vaihtuu pohjalaiseksi lakeudeksi. Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Lisäksi tavataan jonkin verran porfyyrigraniittia, porfyriittia sekä gabroa. Kallioperästä on löydetty myös pieniä kiisuesiintymiä. Yleisin maalaji on moreeni. Hienorakeisista savea ja hiesua on Haapajärven rannoilla sekä jokien varsilla. Savikerrokset saattavat paikoin olla yli kymmenen metrin paksuisia. Savikot on suurimmaksi osaksi raivattu peltomaiksi. Huomattavin harjumuodostuma on komea Pitkäkangas kaupungin eteläosassa. Alueen tasaisuuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on runsaasti etenkin itä- ja eteläosissa. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto kohoaa loivasti Kalajokilaaksosta rajaseudulle päin. Korkeimmat mäet, kuten Pitkäkangas, ylittävät 180 metrin tason. Yleensä mäet ovat loivarinteisiä, mutta paikoitellen on jyrkkärinteisiäkin kohoumia, kuten Ylipään kylässä kohoavat Kesolan jylhät kalliot.

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjärveltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa leveässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu takaisin järviksi ja lisäksi on rakennettu suuri Hautaperän tekojärvi. Haapajärven eteläosaan laskee kaakosta Hinkuanjoki, joka saa alkunsa Kotajärvestä. Hinkuanjoen ja siihen laskevan Lohijoen 10–15 metriä korkeat moreeniset rantatörmät kanjonimuodostumineen ovat muistoina Päijänteen muinaisesta yhteydestä Pohjanlahteen.

Haapajärven tärkeimpiä ulkoilu- ja virkistysalueita ovat Hautaperän tekoallas ja Pitkäkankaan harju. Ylipään kylässä on kalliorantaisen Kalajoen yli rakennettu kaunis kaarisilta, jota sanotaan Lemmensillaksi. Lemmensilta romahti joulukuussa 2020. Eduskunta oli joulukuun alussa myöntänyt ”puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä” joululahjarahaa 150 000 euroa. Muita vaelluskohteita ovat mm. autioitunut erämaa-asumus Karhupiilo, Lehtosen suoalue pitkospuineen ja lampineen sekä Härkäahon koski.

Aluerakenne Kylät

Ahola Autioranta Haaganperä Jokela Kalakangas Karjalahdenranta Kiurunperä Koposperä Kumiseva Kuona Kuusaa Mustanperä Mäntyperä Nokkous Oksava Olkkola Parkkila Tiitonranta Tuomiperä Varisperä Vehkapuhto Veivarinperä Ylipää

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Haapajärvellä oli 7 251 asukasta, joista 5 009 asui taajamissa, 2 187 haja-asutusalueilla ja 55:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Haapajärven taajama-aste on 69,6 %. Haapajärven taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Haapajärven keskustaajama 4 554 2 Oksava 403 3 Karvoskylä-Jokikylä* 52

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Karvoskylä-Jokikylän taajama ulottuu pääosin Nivalan kaupungin alueelle.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka Haapajärven kaupunginjohtajana on toiminut 1. tammikuuta 2024 lähtien diplomi-insinööri Jonna Tamminen. Kaupunginjohtajana vuosina 2012–2023 toimi Juha Uusivirta. Valtuustossa on 27 paikkaa, joista 16 on Keskustan hallussa kaudella 2025–2029.

Talous ja elinkeinot

Talousalueena Haapajärvi kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 32 795 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 62. suurin.

Haapajärvellä oli vuonna 2022 yhteensä 2 698 työpaikkaa ja kaupungissa asui 2 617 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 74,8 prosenttia. Haapajärven työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 62,7 prosenttia, jalostuksen 27,4 prosenttia ja alkutuotannon 8,9 prosenttia.

Haapajärven työpaikkaomavaraisuus on 103,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 75,5 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Haapajärvellä on 155,5 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Liikenne Välimatkoja 23px Ylivieska 56 km 23px Helsinki 458 km 23px Oulu 159 km 23px Kokkola 126 km 23px Kuopio 188 km

Palvelut ja koulutus Haapajärvellä toimii Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Haapajärven ammattiopisto. Oppilaitoksella on muun muassa opetus- ja tutkimuskäyttöön rakennettu pihatto-navetta, joka on Suomen moderneimpia. Paikkakunnalla toimii peruskoulun ala- ja yläasteiden lisäksi lukio.

Ylivieskan käräjäoikeuden sivukanslia ja istuntopaikka toimivat Haapajärvellä, samoin Jokilaaksojen verotoimisto, Jokilaaksojen Kelan vakuutuspiiri ja Nivala-Haapajärven seutukunnan työvoimatoimisto. Paikkakunnalla sijaitsee myös puolustusvoimien Räjähdelaitoksen Haapajärven Varikko (entinen Haapajärven Asevarikko). Vuoden 2013 alusta lukien varikko on ollut osa uutta Räjähdekeskusta.

Kulttuuri Nähtävyyksiä Haapajärven kirkko, puinen ristikirkko vuodelta 1802. Kirkossa 30-äänikertaiset urut vuodelta 2002.Haapajärvi, Kirjastovirma Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo Kotiseutumuseo Taidekoti Jykelä Pitkäkankaan harjumaisema, luontopolku ja kanjoni Teekuppikokoelma kaupungintalolla Hiihtäjä Mika Myllylän mitalikokoelma kaupungintalolla ja patsas kirjaston vieressä Lemmensilta, puinen kaarisilta sekä Ylipään koulumiljöö Kalajoen rannalla. (Entinen, silta romahti joulukuussa 2020) Härkäahon koski, etenkin keväälläHärkäahonkoski, Suomen vesiputoukset

Tapahtumat Haapajärvellä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Haapajärvellä neljä kertaa, vuosina 1926, 1943, 1949 sekä 1977. Herännäisten herättäjäjuhlat on järjestetty Haapajärvellä kaksi kertaa: 1916 sekä heinäkuussa 2013.Haapajärvi järjestää Herättäjäjuhlat 2013, Kotimaa24.fiMikkelin seurakuntien tiedote 24.8.2010

Haapajärvellä järjestettiin geokätköilijöiden megatapahtuma 6.–8. heinäkuuta 2018.

Ruokakulttuuri Haapajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihapotut eli lihakeitto, hapanleipä, ohrapuuro ja marjasoppa.

Uskonto

Haapajärven kaupungissa 85,2 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 0,8 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 14,0 prosenttia väestöstä. Haapajärvellä toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Haapajärven seurakunta, joka kuuluu Oulun hiippakunnan alaiseen Kalajoen rovastikuntaan.

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Haapajärvi on maantieteellistä kohtaamisaluetta. Lestadiolainen herätysliike saavutti Haapajärven vuonna 1867 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 3 750 jäsentä, mikä oli noin 66 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Haapajärvi kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimii Haapajärven rauhanyhdistys. Alueella on voimakasta kannatusta myös uudenheräyksen parissa ja kuuluu suunnan yhtenäiseen kannatusalueeseen.

Haapajärvellä vaikuttaa jossain määrin myös herännäisyys. Liikkeen piirissä toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Haapajärven paikallisosasto.

Helluntailiikkeen piirissä Haapajärvellä toimii vuonna 1986 perustettu Haapajärven helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Haapajärven alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Haapajärvellä 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urheiluseurat olivat vuonna 1907 perustettu Haapajärven Vesa sekä Haapajärven Nuorisoseuran voimisteluosasto. 1910-luvulle mennessä paikkakunnalla toimi myös Haapajärven Yritys. Haapajärvi kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Oulun piirikuntaan.

Nykyisin Haapajärvellä toimii 15 urheiluseuraa, joista suurin on vuonna 1944 perustettu yleisseura Haapajärven Kiilat. Muita suurempia urheiluseuroja ovat pesäpalloseura Haapajärven Pesä-Kiilat (1990), Sukelluseura Ahti sekä Haapajärven Ampumaseura. Haapajärven Pesä-Kiilat pelaa pesäpallossa miesten Suomensarjassa, naisissa Ykköspesiksessä ja tytöissä Superpesiksessä.

Kuuluisia haapajärvisiä ja Haapajärveltä kotoisin olevia Christfried Ganander, fennisti ja pappi, syntyi Haapajärvellä Aaro Heikkilä, kaupunginvaltuuston jäsen ja Joensuun ent. kaupunginjohtaja Seppo Heikkilä, professori