pienoiskuva|Kreivitär Sofja Tolstaja 1900-luvun alussa. Sofja Andrejevna Tolstaja, os. Bers (; 3. syyskuuta (J: 22. elokuuta) 1844, Pokrovskoje-Strešnevon kartano, nyk. Moskovan luoteisosa, Venäjän keisarikunta – 4. marraskuuta 1919, Jasnaja Poljana, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kirjailija.

Tolstaja kirjoitti pienoisromaaneja ja päiväkirjaa, jotka on julkaistu vasta 1900-luvun lopulla. Hän oli kirjailija Leo Tolstoin vaimo, joka puhtaaksikirjoitti ja kopioi käsin miehensä käsikirjoitukset.

Elämä Sofja Andrejevna Bers syntyi saksalaisperäiseen aatelisperheeseen Pokrovskoje-Strešnevon kartanon mailla sijainneessa huvilassa, jonka hänen isänsä oli vuokrannut. Hänen vanhempansa olivat Moskovan palatsitoimiston lääkäri, valtioneuvos Andrei Jevstafjevitš Bers (1808-1868) ja kauppiassuvusta peräisin oleva Ljubov Aleksandrovna Islavina (1826-1886). Isällä oli myös vuonna 1833 syntynyt avioton tytär Varvara Bogdanovitš-Lutovinova naim. Žitova, Ivan Turgenevin äidin Varvara Petrovna Lutovinova Turgenevan (1787–1850) kanssa.

Muita lapsia olivat Jelizaveta Andrejevna Bers (1843-1919) ja Tatjana Andrejevna naim. Kuzminskaja (1846-1925) sekä viisi poikaa: Orjolin varakuvernööri Aleksandr Andrejevitš Bers (1845-1918), valtioneuvoston jäsenet Pjotr ​​Andrejevitš Bers (1849-1910) ja Stepan Andrejevitš Bers (1855-1910) sekä Vladimir Andrejevitš Bers (1853-1874) ja Vjatšeslav Andrejevitš Bers (1861-1907).

Hyvän kotiopetuksen saatuaan Sofja suoritti keisarillisen Moskovan yliopiston kotiopettajakokeen vuonna 1861 ja erottui joukosta professori Tihonravoville lähetetyllä esseellä aiheesta ”Musiikki”. Elokuussa 1862 Sofja vieraili perheineen isoisänsä Aleksandr Mihailovitš Islenievin luona Tulan maakunnassa, ja matkalla he vierailivat Leo Tolstoin luona Jasnaja Poljanassa. Saman vuoden syyskuun 16. päivänä Tolstoi kosi 18-vuotiasta Sofja Andrejevnaa ja viikkoa myöhemmin pidettiin häät.

Sofjasta tuli avioliiton myötä aatelisarvoltaan kreivitär. Sofja ja Leo Tolstoi saivat 13 lasta, joista viisi kuoli lapsina. Hän asui Jasnaja Poljanassa yhdeksäntoista vuotta, ja kävi silloin tällöin Moskovassa. Kreivitär Tolstaja toimi miehensä apuna, ja hän puhtaaksikirjoitti ja kopioi käsin kaikki käsikirjoitukset. Tolstajan omat pienoisromaanit julkaistiin vasta yli sata vuotta niiden kirjoittamisen jälkeen. Hänen päiväkirjansa käännettiin englanniksi 1980-luvun puolivälissä. Päiväkirjassa on merkintöjä yli 50 vuoden ajalta.

pienoiskuva|Sofja Andrejevna Bers (vas.) ja nuorempi sisar Tatjana Andrejevna Bers (oik.) 1860-luvun alussa. Joidenkin Sota ja rauha -romaanin sankarien nimet, kuten Nataša Rostova, ja kuvaus Rostovin perheestä Leo Tolstoi otti Sofja Andrejevnan julkaisemattomasta tarinasta Nataša, joka kirjoitettiin ennen naimisiinmenoa kesällä 1862. Sofja Tolstaja esitettiin pitkään elämäkerroissa ja kirjallisuudessa mustasukkaisena ja ahneena naisena, joka esti miehensä kohtalon askeettina ja profeettana. Elämäkerturi Aleksandra Popoffin mukaan Tolstajan maineeseen oli syypäänä Tolstoin opetuslapsi ja läheinen ystävä Vladimir Tšertkov, joka esitti Sofjasta virheellistä tietoa ja liioitteli omaa asemaansa Tolstoin elämässä.

Sofja Andrejevna kirjoitti öisin puhtaaksi miehensä päivisin kirjoittamat sivut. Avioliitto oli hyvin ristiriitainen, häiden aattona itsesyytösten vaivaama Leo Tolstoi, jonka koko siihenastinen elämä oli ollut täynnä naisia, antoi morsiamensa lukea omat päiväkirjansa, joissa hän kuvasi sukupuolisuhteitaan maatilansa maaorja talonpoikaisnaisten kanssa. Nuori neito pysyi järkytyksestään huolimatta myöntävässä vastauksessaan, ja niin alkoi 48 vuotta kestänyt avioliitto. Sofja oli käytännöllinen ja Leo taas uneksija. Sofja rakasti kaupunkielämää ja inhosi hiljaista maaseutua päinvastoin kuin Leo, joka viihtyi maaseudun rauhassa. Kreivittären oli huolehdittava siitä, että pojat saivat kunnollisen koulutuksen ja tyttäret esiteltiin seurapiireissä.Peattie, Donald Culross: ”Tolstoin oma sota ja rauha”. Teoksessa Historian suurmiehiä. Helsinki: Valitut palat, 1972. s. 49.

Anna Grigorjevna Snitkina Dostojevskajan, Fjodor Dostojevskin vaimon, avulla kreivitär Tolstaja aloitti oman kustannustoimensa ja kustansi miehensä viimeiset teokset viimeisinä kahtena vuosikymmenenä.Nokkala, Armo: Tolstoilaisuus Suomessa: Aatehistoriallinen tutkimus. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Tammi: Helsinki, 1958. Roos, Vappu: Suuri maailmankirjallisuus: Länsimaisen kirjallisuuden vaiheet Homeroksesta Laxnessiin. Helsinki: WSOY, 1956.

pienoiskuva|Kreivitär Sofja Tolstaja ja tytär Aleksandra, Nikolai Ge, 1886 Lapset Sergei (1863–1947), säveltäjä, musiikkitieteilijä. Tatjana (1864–1950), vuosina 1917-1923 Jasnaja Poljana-museotilan kuraattori, vuodesta 1899 naimisissa Mihail Sergejevitš Suhotinin kanssa. Ilja (1866–1933), kirjailija, muistelmien kirjoittaja. Lähti Venäjältä vuonna 1916 ja muutti Yhdysvaltoihin. Lev (1869–1945), kirjailija, kuvanveistäjä. Eli maanpaossa Ranskassa, Italiassa ja Ruotsissa. Maria (1871–1906), vuodesta 1897 naimisissa ruhtinas Nikolai Leonidovitš Obolenskin (1872-1934) kanssa. Andrei (1877–1916), Tulan kuvernöörin virkamies erityistehtävissä. Mihail (1879–1944), muutti Venäjältä vuonna 1920 ja asui Turkissa, Jugoslaviassa, Ranskassa ja Marokossa. Aleksandra (1884–1979), isänsä avustaja. pienoiskuva|Sofja Tolstaja ja lapset vuonna 1887 sekä puoliso Leo Tolstoi. pienoiskuva|Jasnaja Poljanassa vuonna 1892 seitsemän lapsen kanssa. Vas. Mihail, Leo Tolstoi, Ivan (kuoli lapsena), Lev, Aleksandra, Andrei, Tatjana, Sofja Tolstaja ja Maria. pienoiskuva|Sofja Tolstaja ja Leo Tolstoi vuonna 1910.

Teokset Sofia Andrejevna Tolstaja: Päiväkirjat 1862-1919 (Dnevniki), suomentanut Marja-Leena Jaakkola. WSOY 1992

Lähteet

Kirjallisuutta Anne Edwards: Sonja - kreivitär Tolstaja (Sonya : the life of Countess Tolstoy), suom. Eila Salminen. Otava 1989 Cynthia Asquith, Kreivitär Tolstoi : kuvaus Leo Tolstoin avioliitosta (Married to Tolstoy). Suomentanut Heidi Järvenpää. Gummerus 1961

Aiheesta muualla

Luokka:Venäläiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1844 syntyneet Luokka:Vuonna 1919 kuolleet Luokka:Venäläiset aateliset