Yrjö Johannes Ahomaa (1. heinäkuuta 1923 Kauhava – 4. lokakuuta 2001Kuka kukin on 2003, s. 1163. Otava, Helsinki 2002.) oli suomalainen kaupunginjohtaja. Hän toimi Harjavallan kunnan- ja kauppalanjohtajana 1962–1969 sekä Keravan kaupunginjohtajana 1970–1986. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti, mutta hän vaikutti nuorena myös kommunistisessa liikkeessä ja sai jatkosodan aikana vankeustuomion maanpetoksellisesta toiminnasta osallistumalla maanalaiseen vastarintaliikkeen toimintaan.
Elämä Varhaiset vuodet Yrjö Ahomaan isä oli Tampereelta kotoisin ollut entinen punakaartilainen Otto Evert Ahomaa, joka jatkosodan aikana oli turvasäilössä sodanvastaisen toimintansa vuoksi. Myös Yrjö Ahomaa oli mukana jatkosodan maanalaisessa vastarintaliikkeessä 1940-luvulla. Hänet pidätettiin joulukuussa 1942 Olavi Heimanin kuulusteluissa tekemän ilmiannon perusteella. Ahomaa sen sijaan ei pahoinpitelystä huolimatta paljastanut Valpon kuulusteluissa ketään. Huhtikuussa 1943 hän joutui kenttäoikeuteen yhdessä 11 muun aktivistin kanssa. Ahomaa oli varastanut Teknillinen korkeakoulun laboranttikurssilta sekä työpaikaltaan Merivaara Oy:stä räjähteiden valmistukseen tarvittavia aineita ja toimittanut ne Heimanille. Hän selvisi vankeusrangaistuksella, mutta syytetyistä Heiman ja Martta Koskinen saivat kuolemantuomion ja heidät teloitettiin
Jatkosodan päätyttyä kommunistien toiminta laillistettiin, jolloin Ahomaa liittyi Suomen Kommunistisen Puolueen jäseneksi ja toimi Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton ensimmäisenä puheenjohtajana vuodet 1944–1947. Hän opiskeli Tampereella Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa.
Kuntajohtajana Suoritettuaan valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon Ahomaa siirtyi sosialidemokraatteihin ja työskenteli Suolahden työväenopiston johtajana 1950–1953, Kemin sosiaalijohtajana 1953–1956 ja Hämeenlinnan sosiaalijohtajana 1956–1961. Ahomaa toimi vielä lehtorina Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa, kunnes hänet 1962 valittiin Harjavallan kunnanjohtajaksi liikenneonnettomuudessa kuolleen Pentti Moilasen seuraajaksi. Harjavallan muututtua kauppalaksi vuoden 1968 alussa Ahomaa jatkoi tehtävässä kauppalanjohtajan nimikkeellä kesäkuuhun 1969 saakka.
Tammikuussa 1970 Ahomaa aloitti Keravan kaupunginjohtajana. Hän oli mukana ideoimassa vuonna 1978 ensimmäistä kertaa järjestettyjä Keravan Sirkusmarkkinoita, ja hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1986 Valkosipulifestivaalit.
Perhe Ahomaan puoliso oli Vappu Wälläri, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1949. Vappu Wällärin isä oli ammattiyhdistysvaikuttaja Niilo Wälläri.
Lähteet
Luokka:Harjavallan kunnan-, kauppalan- ja kaupunginjohtajat Luokka:Keravan kaupunginjohtajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenet Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vasemmistonuorten puheenjohtajat Luokka:Jatkosodan vastarintaliikkeessä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vuonna 1923 syntyneet Luokka:Vuonna 2001 kuolleet