Seinäjoen seurakunta on Lapuan hiippakuntaan ja Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin alueella.
Historia Nurmon-Seinäjoen saarnahuonekunta
Isonvihan koettelemuksien jälkeen Seinäjoki ryhtyi yhteistoimintaan Ylinurmon kylän kanssa seurakunnallisissa asioissa, kun yhteydet Ilmajoen kirkolle olivat hankalat. Ylinurmon ja Alaseinäjoen isännät rakensivat omalla luvalla 1725 saarnatuvan ja anoivat sille useaan kertaan kappelinoikeuksia. Lapuan kirkkoherra Lithovius vastusti tiukasti itsenäistymishanketta, mutta vuonna 1765 Ylinurmo sai yhdessä Alaseinäjoen neljänkymmenen vuoden lukuisten anomusten jälkeen kuninkaallisen luvan jumalanpalvelusten järjestämiseen.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 164Ala-Kulju, Reino, 1963
Uutta kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1777 Antti Hakolan johdolla ja se valmistui vuonna 1778. Nurmosta tuli vuonna 1816 Lapuan kappeli. Vuoden 1825 tarkastuksen aikana kappeliseurakunnassa järjestettiin tarpeen mukaan ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Östermyran ruotsinkielistä henkilöstöä ja työväkeä varten. Kappeliseurakunta tuli vuonna 1838 herännäisen herätysliikkeen johtohahmon Niilo Kustaa Malmbergin huolehdittavaksi. Malmbergin toiminta sai jalansijaa myös seinäjokisten elämässä ja hän piti seuroja erityisesti Katilan ja Heikkilän kylissä.Ala-Kulju Reino, 1963
Seinäjoen kappeliseurakunta Seinäjoen irtautumistoimet Nurmon kappeliseurakunnasta aloitettiin 1850-luvulla ja vuonna 1863 seinäjokelaisten anomus omasta kappeliseurakunnasta hyväksyttiin. Seinäjoen historia I s. 388 Tuolloin jäseniä oli noin 1 500.http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=484&TYPE=HTML&LANG=FI Kirkko valmistui vuonna 1864 ruutimakasiinin entisiin tiloihin.
Seinäjoen seurakunta Omaksi kirkkoherrakunnakseen Seinäjoki erotettiin vuonna 1895. Vuonna 1930 Seinäjoen maalaiskunnasta erotettiin Seinäjoen kauppala, mutta jo vuonna 1959 kunnat yhdistyivät jälleen, seuraavana vuonna 1960 Seinäjoesta tuli kaupunki. Seurakunta pysyi jakamattomana kauppalan ja maalaiskunnan eronkin aikana. Vuonna 2005 seurakuntaan liitettiin Peräseinäjoen seurakunta kappeliseurakuntana, ja vuonna 2009 liittyivät myös Nurmon seurakunta ja Ylistaron seurakunta samaten Seinäjoen kappeleiksi, vastaavien kuntaliitosten yhteydessä.
Toimipaikat
Seurakunnan alueella on useita kirkkoja. Pääkirkkona toimii vuonna 1960 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden risti. Muita kirkkoja ovat 1892 valmistunut Peräseinäjoen kirkko, vuonna 1850 valmistunut Ylistaron kirkko, vuonna 1779 valmistunut Nurmon kirkko ja vuonna 1864 valmistunut Törnävän kirkko, joka toimi pääkirkkona ennen Lakeuden ristin valmistumista.
Herätysliikkeet Seinäjokea on kuvattu hengelliseksi risteyspaikaksi, jossa ovat kohdanneet useiden eri herätysliikkeiden vaikutukset. Historiallisesti Seinäjoki on ollut herännäisyyden ja evankelisuuden valta-aluetta. Herätysliikkeiden rinnakkaiseloa on kuvattu sopuisaksi ja vaikutus on näkynyt myös Seinäjoen seurakunnan toiminnassa.Ala-Kulju, Reino 1963, s. 266 Herättäjä-Yhdistyksen, Evankelisen lähetysyhdistyksen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lisäksi Seinäjoella toimivat myös viidesläinen Kansanlähetys ja lestadiolainen Seinäjoen rauhanyhdistys.
Seinäjoella on järjestetty myös useita kristillisiä suurtapahtumia. Kaupunki on isännöinyt herännäisten Herättäjäjuhlia viidesti, viimeksi vuonna 2009 ja seuraavan kerran vuonna 2023. Kansanlähetyspäivät on Seinäjoella järjestetty 2011. Evankelisuuden Evankeliumijuhlat on kaupungissa järjestetty kahdesti, viimeksi 1998.
Herännäisyys Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisyhdistykset Seinäjoella, Nurmossa sekä Ylistaron kirkonkylässä, Koskella ja Untamalassa. Herännäiset järjestävät seuroja Seinäjoella säännöllisesti.
Evankelisuus Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys järjestää tapahtumia Seinäjoella viikoittain. SLEY:n vastaava pastori Seinäjoella on Esa Luomaranta. Evankeliumiyhdistyksen Hyvän Paimenen kappeli sijaitsee Kalevankadulla. Myös Evankeliset opiskelijat järjestävät toimintaa Seinäjoella viikoittain.
Kansanlähetys Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetyksen toiminta päätettiin aloittaa Seinäjoella helmikuussa 1970. Seinäjoki on toiminnan keskuspaikka yhdessä Vaasan kanssa. Kansanlähetyksen keskustoimisto on sijainnut vuodesta 1972 lähtien osoitteessa Puskantie 14. Samoissa tiloissa on toiminut myös kristillinen kirja- ja musiikkipalvelu. Piirijohtajana toimii Kai Niemelä ja Seinäjoen työstä vastaa Eetu Airevuo.
Papisto Seinäjoen kappeliseurakunnalla oli historiansa aikana seitsemän kappalaista. Nykyisen Seinäjoen seurakunnan kirkkoherran virkaa on hoitanut yhdeksän henkilöä.Junnila 2009, s. 622 Seinäjoen kappeliseurakunta (1864–1900) kappalainen Salomon Hirvinen 1864–1869 kappalainen Wilhelm Lindstedt 1869–1874 kappalainen Albert E. Tallroth 1874–1877 kappalainen Eugén Nyholm 1877–1882 kappalainen Herman L. Hellsberg 1882–1891 kappalainen Yrjö G. Forsman 1891–1894 kappalainen Eevertti K. Koskimies 1894–1900
Seinäjoen seurakunta (1900–) kirkkoherra Eevertti K. Koskimies 1900–1910 kirkkoherra Emil O. Ojala 1910–1951 kirkkoherra Lauri Knuutila 1952–1974 kirkkoherra Erkki Kuparinen 1975–1980 kirkkoherra Jussi Salo 1980–1989 kirkkoherra Jussi Pelto-Piri 1990–2002 kirkkoherra Tapio Luoma 2002–2012 kirkkoherra Jukka Salo 2012–2023 kirkkoherra Ari Auranen 2023–
Katso myös Seinäjoen helluntaiseurakunta Seinäjoen vapaaseurakunta Seinäjoen adventtiseurakunta Houm Church
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Seinäjoen seurakunnan kotisivut
Luokka:Lapuan hiippakunnan seurakunnat Luokka:Seinäjoen seurakunnat