Oiva Kalervo Toikka (29. toukokuuta 1931 Viipurin maalaiskunta – 22. huhtikuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen muotoilija ja keraamikko, joka tunnettiin ennen kaikkea lasilinnuistaan.Oiva Toikka: Lasi ja design. Helsinki: WSOY, 2007. Tausta ja koulutus Oiva Toikan vanhemmat olivat maanviljelijä Juhana Toikka ja emäntä Ida Maria o.s. Savolainen. Toikka valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta keramiikan osastolta vuonna 1956 ja kuvaamataidonopettajaosastolta vuonna 1960.
Keraamikoksi valmistuttuaan hän työskenteli vuosina 1956–1959 Arabia Oy:n muotoilijana ja piti 1958 ensimmäisen yksityisnäyttelynsä, jossa hänen ekspressiiviset ihmis- ja eläinhahmot herättivät huomiota. 1950-luvulla Toikka työskenteli myös tekstiilien parissa ja suunnitteli muun muassa ryijymalleja sekä Marimekon painokuoseja.
Toikka toimi vuonna 1959 Taideteollisen oppilaitoksen opettajana ja sen jälkeen kuvaamataidonopettajana Sodankylässä vuosina 1961-1963. Hän toimi myös professorina Tukholmassa Konstfackskolanissa.
Ura Toikka työskenteli vuodesta 1963 Nuutajärven lasitehtaalla. Lintujen rinnalle syntynyt sarja lasisia linnunmunia sekä aina vuoden tuotannossa oleva, lasinen vuosikuutio.Toikan linnut. Helsinki: WSOY, 2008. Käyttölasia Toikka suunnitteli muun muassa 1960-luvulla Kastehelmi- ja Flora-astiaston sekä 1970-luvulla Pioni- ja Krouvi-sarjan lasistot. Vuonna 1973 alkoi Toikan suunnitteleman oluthaarikan, puolen litran Krouvi-tuopin valmistus. Hän suunnitteli myös kankaita Marimekolle.https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/8bdd7495-19cc-4e4f-945d-540270882d4c
Toikka oli innostunut lasimateriaalista sen nopean työskentelyprosessin takia. Taiteessaan hän käytti lähes kaikkia perinteisiä lasintyöstömenetelmiä. Hän arvosti yhteistyötä lasinpuhaltajien ja alan muiden ammattilaisten kanssa. Toikan lasitöiden piirteitä ovat kokeilunhalu, värikkyys, rehevyys ja usein leikkimielinen kepeys.
Toikka kiinnostui 1970-luvulla näyttämöpukujen ja lavastusten suunnittelusta. Suomen Kansallisoopperaan hän suunniteli lavastuksen ja puvut muun muassa oopperoihin Julius Caesar (1981) ja Ryöstö seraljista (1985).
Toikka sai Kaj Franck -palkinnon, Prinssi Eugen -mitalin ja Pro Finlandia -mitalin. Vuonna 2003 hänet valittiin Taideteollisen korkeakoulun kunniajäseneksi.
Toikan puoliso oli lasitaiteilija Inkeri Toikka (1931–2009).https://www.hs.fi/muistot/art-2000002627201.html
Galleria thumb|Oiva Toikan suunnittelemat Ravintolakoulu Perhon julkisivupiirustukset, Helsinki (2015).
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Oiva Toikka Iittalan sivuilla Glassbirds by Oiva Toikka Oiva Toikan suunnittelemia lasiesineitä. Designlasi.com.
Luokka:Suomalaiset muotoilijat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Suomalaiset lasitaiteilijat Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Vuonna 1931 syntyneet Luokka:Vuonna 2019 kuolleet