Dimitri Dimitrijevitš Kuzmin-Karavajev (Kusmin-Karavajeff, ; 20. tammikuuta (J: 8. tammikuuta) 1892 Pietari – 3. toukokuuta 1985 Helsinki) oli venäläinen ratsumestari, joka asettui vallankumouksen jälkeen pakolaiseksi Suomeen ja toimi Helsingissä "Suomen venäläisen siirtokunnan" klubin klubimestarina sekä tosiasiallisena johtajana. Hänellä oli keskeinen asema Suomen venäläisessä emigranttiyhteisössä ja hän kuului Venäjän yleissotilaalliseen liittoon (ROVS).Partanen, Juho: ”’Leinon vankien’ tapaus ja vangeille maksetut korvaukset”, s. 345, Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin: Kansallisarkiston artikkelikirja. Toimittanut Lars Westerlund. Kansallisarkisto, Helsinki 2010.
Kuzmin-Karavajev luovutettiin vuonna 1945 niin sanottujen Leinon vankien joukossa Neuvostoliittoon ja tuomittiin siellä vankileirille 10 vuodeksi. Hänet siirrettiin vankilaan vuonna 1947 sekä edelleen Mariinskin vankilaan.Stalin's Secret Weapon: Arrested Finns (By name) . Viitattu 30.12.2012. Tuomion perusteluna oli osallistuminen "vastavallankumouksellisen" järjestön toimintaan. Kuzmin-Karavajev palasi Suomeen vuonna 1955.Pohjonen, Juha: Valvontakomission uhrit: Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1955, s. 75. Kustannusosakeyhtiö HAI, 2011. Hän toimi syyskuuhun 1974 venäjänkielisen vanhainkoti Auringon johtajana.
Kuzmin-Karavajev pelasi bridge-joukkueessa, joka voitti suomenmestaruuden vuosina 1937, 1938 ja 1940.Bridge Finland.
Lähteet
Aiheesta muualla Päivi Kiiskin blogi Maria Pariisilaisesta Sirp.ee
Luokka:Suomen venäläiset Luokka:Vuonna 1892 syntyneet Luokka:Vuonna 1985 kuolleet Luokka:Bridgenpelaajat