thumb|Kaaviokuva biodiversiteettihypoteesista thumb|Luonnon kokonaisvaltaisia terveyshyötyjä
Terveyden biodiversiteettihypoteesi (engl. the biodiversity hypothesis) esittää, että kosketus luontoon hyödyttää ihmisen mikrobistoja, vahvistaa immuunipuolustusta ja siten suojaa sairauksilta.von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T (2011) Natural immunity: biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. EMBO Rep 12: 1089−1093 10.1038/embor.2011.195Hanski ym. (2012). Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS vol. 109 no. 21, 8334–8339, doi: 10.1073/pnas.1205624109Haahtela ym. (2013) The biodiversity hypothesis and allergic disease: world allergy organization position statement. World Allergy Organization Journal 2013, 6:3 http://www.waojournal.org/content/6/1/3 Hypoteesin perustana on havainto, että kaksi vallitsevaa sosio-ekologista trendiä – luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja tulehdusperäisten sairauksien lisääntyminen – ovat yhteydessä toisiinsa.
Kaupungistumisen myötä elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen johtavat yhä useammin siihen, että ihmisten yhteys luontoon katkeaa. Toisaalta immuunijärjestelmään liittyvät, ei-tarttuvat sairaudet ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet erityisesti kaupungistuneissa yhteiskunnissa.ISAAC (1998) Worldwide variation in prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and atopic eczema. The international study of asthma and allergies in childhood (ISAAC) steering committee. Lancet. 351:1225–32. doi: 10.1016/S0140-6736(97)07302-9.
Luontoympäristön mikrobit luovat terveyttä Monet immuunijärjestelmään liittyvät, tulehdusperäiset sairaudet, kuten allergiat, diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet, ovat yleistyneet Suomen kaltaisissa korkean elintason ja korkean hygienian maissa viime vuosikymmeninä.Pawankar R, Canonica GC, Holgate ST, Loceky RF, World Allergy Organisation (WAO). White book on allergy 2011. Yhdeksi syyksi oletetaan, että elinympäristöjen katoamisen, pirstoutumisen ja tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä ihmiset kohtaavat yhä vähemmän luonnon ympäristöissä olevia mikrobeja.Ruokolainen, Lasse, Fyhrquist, Nanna, & Haahtela, Tari. (2016). The rich and the poor: environmental biodiversity protecting from allergy. Current Opinion in Allergy and Clinical Immunology, 16(5), 421-426. doi: 10.1097/aci.0000000000000304 Ympäristön mikrobeilla tarkoitetaan tässä kaikkia mikrobeja, etenkin muita kuin taudinaiheuttajia tai loisia (loisilla on kuitenkin suuri merkitys immuunivasteen säätelyssäYazdanbakhsh M., Kremsner PG., van Ree R. (2002). Allergy, parasites, and the hygiene hypothesis. Science. 2002 Apr 19;296(5567):490-4. 10.1126/science.296.5567.490).
Biodiversiteettihypoteesin ydinajatuksen mukaan immuunijärjestelmämme kehittymiselle on oleellista, että altistumme riittävästi monimuotoisille ympäristöille ja etenkin niiden mikrobeille. Elinympäristön mikrobit vaikuttavat omaan mikrobistoomme, joka taas on vuorovaikutuksessa immuunijärjestelmämme kanssa. Immuunijärjestelmän häiriöt taas ovat perimmältään syynä tulehduksellisiin sairauksiin. Mikrobit ikään kuin kouluttavat kehittyvää immuunivastetta tunnistamaan todelliset uhat harmittomista allergeeneista, mutta täyttä yksimielisyyttä mekanismista ei ole saavutettu. Biologisen evoluution aikana olemme ikään kuin ulkoistaneet monia toimintojamme kehon mikrobiomille. Mikrobiomi koulii immuniteettia koko elämän ajan: elimistö käsittelee jatkuvasti vieraita biohiukkasia ja valkuaisaineita. Tasapainoinen immuunijärjestelmä erottaa vaaralliset hiukkaset vaarattomista ja omien solujen tuotteet vieraista. Nykyisillä kaupunkiväestöillä on viitteitä lievästä, pitkäaikaisesta tulehdustilasta suojatekijöiden heikentymisen seurauksena.Haahtela, T. ym. (2017). Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien ehkäisemiseksi. Duodecim 2017;133:19–26.
Biodiversiteettihypoteesi on pitkälti korvannut aiemman hygieniahypoteesinStrachan DP (1989). Hay fever, hygiene, and household size. BMJ. 1989 Nov 18;299(6710):1259–1260Strachan D. Family size, infection and atopy: The first decade of the ‘hygiene hypothesis’. Thorax 2000; 55: S2–10., jonka mukaan lisääntynyt hygienia ja vähentyneet lapsuusaikana sairastetut infektiotaudit ovat johtaneet allergioiden lisääntymiseen. Hygieniahypoteesin ajatus on kuitenkin osoitettu puutteelliseksi.Bloomfield ym. (2016). Time to abandon the hygiene hypothesis: new perspectives on allergic disease, the human microbiome, infectious disease prevention and the role of targeted hygiene. Perspect Public Health. 2016 Jul; 136(4): 213–224. doi: 10.1177/1757913916650225
Tulehduksellisten sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden ylläpito Lievä tulehdustila ja immunologinen epätasapaino ovat ominaisia joukolle kansanterveyttä uhkaavia kroonisia, tarttumattomia tauteja ja häiriöitä. Näitä ovat esimerkiksi astma ja allergia, diabetes, suolistosairaudet, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, neurologiset sairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Monien sairauksien ehkäisyä on olennaisesti parannettu vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin, jotka selittävät kuitenkin vain osan kroonisista taudeista eivätkä ole paljastaneet esimerkiksi allergian yleistymisen perimmäisiä syitä.
Kun monimuotoiseen luontoon perustuvat terveyshyödyt otetaan vakavasti, kustannussäästöt voivat olla suuret. Esimerkiksi vuonna 2011 astman ja allergian aiheuttamat kokonaiskustannukset yhteiskunnalle olivat 1,3–1,6 miljardia euroa.Jantunen ym. (2014) Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suomen Lääkärilehti 9/2014 vsk 69. Suorien kustannusten osuus oli 319 milj. €, joista suurin menoerä 180 milj. € kului lääkkeisiin. Allergisten sairauksien suorat kustannukset, työkyvyttömyys mukaan lukien, ovat 2000-luvulla vähentyneet 15 % kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) suunnanmuutoksen tuloksena.Haahtela ym. (2015). Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnanmuutos tuo tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2015. Ohjelmassa painopistettä siirrettiin oireiden hoidosta ennaltaehkäisyyn, muun muassa luontokontaktin merkityksen paremmalla huomioinnilla.
Mikrobeille altistuminen Altistumme mikrobeille monia eri reittejä, joista tärkeimmät ovat hengitystiet, ruoansulatuskanava ja ihokontakti. Elinympäristö, ravinto sekä kontaktit toisiin ihmisiin ja eläimiin vaikuttavat mikrobistoomme suuresti. Elinympäristöistä puhuttaessa altistumme voimakkaimmin ihon ja hengitysteiden kautta. Omat toimintatapamme ja valintamme – miten asumme, syömme, liikumme ja mitä teemme vapaa-ajalla – vaikuttavat saamamme hyödyllisen mikrobialtistuksen määrään. Olennaisessa roolissa on altistuksen määrä ja altistus monipuoliselle mikrobistolle.Valkonen, M., Wouters, I. M., Täubel, M., Rintala, H., Lenters, V., Vasara, R., … Hyvärinen, A. (2015). Bacterial Exposures and Associations with Atopy and Asthma in Children. PLoS ONE, 10(6), e0131594. http://doi.org/10.1371/journal.pone.0131594
Esimerkiksi pohjoiskarjalaisten (suomalaisten) ja venäjänkarjalaisten (venäläisten) nuorten ihon ja nenän mikrobistot poikkeavat selvästi toisistaan.Ruokolainen, L., L. Paalanen, A. Karkman, T. Laatikainen, L. von Hertzen, T. Vlasoff, O. Markelova, V. Masyuk, P. Auvinen, L. Paulin, H. Alenius, N. Fyhrquist, I. Hanski, M. J. Mäkelä, E. Zilber, P. Jousilahti, E. Vartiainen, and T. Haahtela. 2017. Significant disparities in allergy prevalence and microbiota between the young people in Finnish and Russian Karelia. Clinical & Experimental Allergy 47:665-674. Samalla erot tulehdusperäisten sairauksien määrässä ovat hyvin suuret: allergioita on venäläislapsilla vain kolmasosalla suomalaislapsiin verrattuna. Samaa vertailua on tehty erilaisissa ympäristöissä elävien suomalaisten lasten kesken. Urbaaneissa ja maaseutumaisissa ympäristöissä elävien lasten mikrobistot eroavat nekin toisistaan suuresti.Lehtimäki, J., A. Karkman, T. Laatikainen, L. Paalanen, L. von Hertzen, T. Haahtela, I. Hanski, and L. Ruokolainen. 2017. Patterns in the skin microbiota differ in children and teenagers between rural and urban environments. 7:45651.
Luontoaltistusta voidaan lisätä, vaikka lisätietoa tarvitaan Ei vielä tiedetä, kuinka paljon luontokontaktia tarvitaan, miten ympäristön mikrobit tarkalleen päätyvät elimistöön, mitkä mikrobit ovat tärkeimpiä immuunijärjestelmän kehitykselle tai mitkä ovat mikrobien vuorovaikutussuhteet. Riittääkö kesämökillä loman aikana saatu luontoaltistus, vai tulisiko ympäristön mikrobeille altistua säännöllisesti arjessa?
On kuitenkin selvää, että saamme luonnosta moninaisia terveys- ja hyvinvointihyötyjä.Keniger, L., Gaston, K., Irvine, K. N. & Fuller, R. (2013). What are the benefits of interacting with nature? International Journal of Environmental Research and Public Health, 10: 913-935.Kabisch N., van den Bosch M., Lafortezza R. (2017). The health benefits of nature-based solutions to urbanization challenges for children and the elderly - A systematic review. Environ Res. 2017 Aug 23;159:362-373. doi: 10.1016/j.envres.2017.08.004 Vaikka biodiversiteettihypoteesiin liittyy vielä useita avoimia kysymyksiä, voimme silti ottaa “luontoaskeleen”. Meidän tulisi esimerkiksi pyrkiä rakennetun ympäristön suunnittelussa tuottamaan ja säilyttämään kokonaisvaltaisesti terveellisiä sekä luonnoltaan mahdollisimman monimuotoista elinympäristöjä. Lisäksi nämä luontoympäristöt on otettava aktiiviseen käyttöön.
+ Käytännön ohjeita immuunitoleranssin vahvistamiseksi sekä oireiden ja pahenemisvaiheiden estämiseksi Sairauden primaarinen ehkäisy Immuniteettia vahvistetaan koko elämän ajan lisäämällä monipuolista yhteyttä luontoon (syöminen, juominen, hengittäminen, koskettaminen). Valtaosa mikrobeista on hyödyllisiä kehittäessään immuunitasapainoa. Imetystä tuetaan ja kiinteän ravinnon antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Rokotusohjelmia tuetaan. Ympäristön ja ravinnon altisteita ei vältetä ilman erityistä syytä (esim. ravintoaineet, kotieläimet). Immuniteettia vahvistetaan kasvis-, juures- ja hedelmäpitoisella ravinnolla. Probioottisilla valmisteilla saattaa olla immuniteettia vahvistavaa vaikutusta. Mikrobilääkkeet ovat välttämättömiä vakavien bakteeri-infektioiden hoidossa, muuten niiden tarpeetonta käyttöä pitää vähentää. Immuniteettia vahvistetaan säännöllisellä liikunnalla. Oireiden hoito – sairauksien sekundaarinen ja tertiaarinen ehkäisy Immuniteettia vahvistavat keinot ovat samat kuin sairauksien primaarisessa ehkäisyssäkin. Ihon, hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan tulehdukset hoidetaan ajoissa ja tehokkaasti. Allergiaan harkitaan allergeenispesifistä siedätyshoitoa. Potilas soveltaa ohjattua omahoitoa, jonka avaimia ovat nopea reagointi oireilun lisääntymiseen ja ennakoiva lääkehoito. Tupakointi lopetetaan.
Riskit tiedostettava Perinteisesti luontoympäristöön on suhtauduttu sen aiheuttamien riskien hallitsemisen kautta. Parantunutta hygieniaa onkin kiittäminen siitä, että useat tartuntataudit kuten kolera ja tuberkuloosi ovat vähentyneet. Ennen allergioiden hoito-ohjeistus oli välttää altistus, kun nykyisin tiedetään, että immuunijärjestelmän kehittymiseksi tarvitaan kontakteja allergeeneihin.Lynch, Susan V. ym. (2014). Effects of early-life exposure to allergens and bacteria on recurrent wheeze and atopy in urban children. Journal of Allergy and Clinical Immunology , Volume 134 , Issue 3 , 593 - 601.e12. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.jaci.2014.04.018 Terveellisen mikrobialtistuksen lisäämisessä on tiedostettava riskit ja vältettävä taudinaiheuttajia.
Tulevien äitien ja lasten luontoaltistus