Leviathan (Левиафан, Leviafan) on Andrei Zvjagintsevin ohjaama venäläinen draamaelokuva vuodelta 2014. Kuolan niemimaalla korruptoitunutta pormestaria vastaan taistelevasta miehestä kertovan elokuvan käsikirjoituksen laati ohjaajan kanssa Oleg Negin. Tarina perustuu tositapaukseen, mutta siihen on sekoitettu aineksia Raamatun Jobin kirjasta, Leviatan-myytistä ja Thomas Hobbesin yhteiskuntasopimusta käsittelevästä kirjasta Leviathan (1651).
Leviathan palkittiin Golden Globe -gaalassa vuoden parhaana vieraskielisenä elokuvana ja oli ehdokkaana myös vastaavissa Oscar- ja Bafta-palkintokategorioissa. Cannesin elokuvajuhlilla Leviathan palkittiin käsikirjoituksestaan ja oli ehdolla Kultaisen palmun voittajaksi.
Vuonna 2016 Leviathan ja Zvjagintsevin aiempi elokuva Isän paluu (2003) äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 100 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaaThe 21st Century’s 100 Greatest Films, BBC Culture 24.8.2016. .
Juoni Ohjaajan mukaan amerikkalaiseen tositapaukseen perustuva Leviathan kertoo Jäämeren rannan kylässä asuvasta äkkipikaisesta autonkorjaajasta Koljasta, jonka perheelleen rakentaman talon korruptoitunut pormestari vaatii pakkolunastettavaksi mitättömällä hinnalla. Alkaa tahtojen taistelu, johon Kolja saa avukseen armeijakaverinsa Diman, menestyvän juristin Moskovasta. Dimalle järjestetään pian valeteloitus, joka saa hänet luopumaan jutusta ja palaamaan Moskovaan. Asioita pahentaa, että Diman ja Koljan vaimon Liljan välille on syntynyt romanssi ja Koljan murrosikäinen poika kärsii perheen tapahtumista. Lilja löydetään surmattuna, Kolja lavastetaan surman tekijäksi ja hänelle langetetaan 15 vuoden vankeustuomio. Koljan talo puretaan ja paikalle rakennetaan pormestarin kirkkoherralle lupaama komea ortodoksikirkko.´
Rooleissa
Vastaanotto Leviathanin Venäjän-ensi-ilta lykkääntyi kuukausilla, koska viranomaiset vaativat sen runsasta kiroilua poistettavaksi tuoreen lain perusteella, joka kieltää kirjoissa, elokuvissa ja muualla mediassa tapahtuvan kiroilun. Ennen ensi-iltaa miljoonat venäläiset olivat nähneet elokuvan jo sensuroimattomana mutta laittomana kopiona verkossa. Elokuva sai kansainvälisesti erittäin hyvät arvostelut, mutta kotimaassaan sitä myös paheksuttiin Venäjän mustamaalaamisesta kuvaamalla korruptiota ja juopottelua.
Lähteet
Luokka:Venäläiset elokuvat Luokka:Vuoden 2014 elokuvat Luokka:Elokuvat köyhyydestä