Ostmark (”Itäinen rajamaa”) oli Itävallan nimenä vuosina 1938–1942 sen jälkeen, kun se oli yhdistetty natsi-Saksaan (Anschluss).

Itävallan liittäminen Saksaan Sen jälkeen, kun itävaltalaissyntyinen Adolf Hitler oli toteuttanut kotimaansa yhdistämisen Saksaan, mikä oli kuulunut hänen tavoitteisiinsa, Saksan kansalliss­osialistinen hallitus muutti maan nimen Österreich, joka merkitsee ”itäistä valta­kuntaa” (ja josta myös suomen­kielinen nimi Itävalta on käännös), muotoon Ostmark, joka tarkoittaa ”itäistä rajamaakuntaa”. Nimen­muutoksen tarkoituksena oli osoittaa, ettei Ostmark (Itävalta) enää ollut itsenäinen valtakunta () vaan Saksan itäinen raja­maa­kunta ().

Ostmark oli ennestään ollut histori­oitsijoiden käyttämä nimitys keski­aikaisesta Itävallan mark­kreivi­kunnasta (), joka kuitenkin omana aikanaan oli tunnettu muinaisyläsaksankieliseltä nimeltään Ostarrîchi.

Elokuussa 1938 Donau-Zeitung ylpeästi nimitti Passauta ”uuden Ostmarkin kehdoksi”.

Aluejako Toukokuun alussa 1939 tuli voimaan laki Ostmarkin hallinnon rakenteesta (, tunnettu myös lyhemmällä nimellä Ostmarkgesetz). Lailla lakkautettiin Itävallan aikaisemmat osavaltiot ja tilalle perustettiin seitsemän Reichsgauta. Niistä kunkin korkein virkamies toimi sekä kuvernöörinä (Reichstatthalter) että natsi­puolueen Gauleiterina. Nämä Reichsgaut olivat: Kärnten, johon kuului myös Itä-Tiroli; siihen liitettiin myös Slovenian Kärnten ja Oberkrain (Gorensjska) sen jälkeen, kun Saksa vuonna 1941 valtasi Jugoslavian Niederdonau (”Ala-Tonava”); Ala-Itävallan saama uusi nimi, pääkaupunkina Krems an der Donau; siihen liitettiin myös Burgenlandin pohjois­osa Eisenstadt mukaan luettuna sekä Määrin eteläiset alueet () Znojmon ympärillä, jotka oli liitetty Saksaan Münchenin sopimuksen perusteella vuonna 1938 osana Sudeetti­alueita Salzburg Steiermark, siihen liitettiin myös Burgenlandin eteläosa sekä Jugoslavian valtauksen jälkeen vuonna 1941 myös Slovenian Štajerska Tiroli, johon liitettiin myös Vorarlberg Wien, johon liitettiin myös muutamat ennen vuotta 1938 Ala-Itävaltaan kuuluneet kunnat.

Reichsgau oli uusi hallinnollisen jaotuksen yksikkö, joka korvasi osavaltiot muutoin täysin keskitetysti hallitussa natsi-Saksassa. Kun Ostmark-nimenkin katsottiin vielä liiaksi muistuttavan vanhasta, aiemmin itsenäisestä Itä­vallasta, tämäkin nimi poistettiin vuonna 1942 käytöstä ja edellä mainituista Reichsgau-alueista alettiin käyttää yhteis­nimitystä Donau- und Alpenreichsgaue (”Tonavan ja Alppien Reichsgaut”).

Uusi Itävalta Kun liittoutuneet toisen maailman­sodan jälkeen miehittivät koko Saksan, Itävalta mukaan luettuna, itsenäinen Itävalta muodostettiin vuoden 1943 Moskovan julistusten mukaisesti uudestaan, ja sen rajat olivat samat kuin ennen vuotta 1938. Itävalta julistautuikin itsenäiseksi jo 27. huhtikuuta 1945, lähes kaksi viikkoa ennen Saksan antautumista. Aluksi uusi Itävalta kuitenkin oli vuoteen 1955 saakka liittoutuneiden miehitys­vallan alainen ja jaettuna neljään miehitysvyöhykkeeseen.

Lähteet

Luokka:Itävallan historia Luokka:Natsi-Saksa Luokka:Saksan entiset hallintopiirit Luokka:Saksan siviilihallinto liitetyillä alueilla toisen maailmansodan aikana