Grenfell Tower on Lontoon Pohjois-Kensingtonissa sijaitseva 24-kerroksinen tornitalo. Sen 14. kesäkuuta 2017 tuhonneessa tulipalossa kuoli 72 ihmistä. Yöllä syttynyt tulipalo sai alkunsa viallisesta jääkaappi-pakastimesta. Talo oli verhoiltu Arconicin valmistamalla herkästi palavalla alumiini-komposiittilevyllä, ja siksi tuli levisi räjähdysmäisen nopeasti. Paikalle saapunut palokunta ei kyennyt enää estämään palon leviämistä. Ihmisiä jäi loukkuun palon keskelle. Tulipalo kesti kaikkiaan noin 24 tuntia.

Palo oli Britannian tuhoisin Lontoon vuoden 1940 pommitusten jälkeen. Maan hallitus lupasi tutkia palon syyt perusteellisesti ja määräsi paloturvallisuustarkastukset korkeisiin kerrostaloihin. Julkisessa tutkintaraportissa todettiin, että palo johtui Britannian hallinnon ja maan rakennusalan epäonnistumisesta ja rakennusmateriaaleja toimittavien yritysten epärehellisyydestä. Tapauksesta käynnistettiin myös erillinen rikostutkinta.

Grenfell Tower rakennettiin vuonna 1974 osana Lancaster West Estaten asuntoprojektin ensimmäistä vaihetta ja peruskorjattiin vuonna 2016. Palanut tornitalo verhoiltiin toukokuussa 2018 kauttaaltaan rakennustelineillä ja suojakalvoilla. Sen huipulle kiinnitettiin valotaulu, jossa on vihreä sydän ja teksti ”Grenfell forever in our hearts”. Helmikuussa 2025 hallitus teki päätöksen Grenfell Towerin purkamisesta.

Talo pienois|upright|Grenfell Tower ennen peruskorjausta. Kuva vuodelta 2009.

Grenfell Towerin omisti Kensington and Chelsean vuokrataloyhtiö. Kensington kuuluu Lontoon vauraimpiin asuinalueisiin, mutta Grenfell Tower oli julkisin varoin tuettu edullisen vuokratason talo. Siellä asui paljon etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, pienituloisia maahanmuuttajia. Taloa pidettiin ränsistyneenä alueen muuhun rakennuskantaan verrattuna, minkä vuoksi ulkoseinät päällystettiin halvoilla polyetyleeni-komposiittilevyillä. Niiden alle asennettiin lämpöeristekerros. Grenfell Towerin viereen oli aiemmin rakennettu moderni vapaa-ajankeskus, ja ACM-paneelien oli tarkoitus parantaa tornitalon ulkonäköä, jotta se ei erottuisi häiritsevästi naapurirakennuksesta.

Grenfell Towerissa oli yhteensä 24 kerrosta, joista 20 oli asuinkerroksia ja alimmat toimistotiloja. Jokaisessa asuinkerroksessa oli neljä perheasuntoa ja kaksi yksiötä. Talossa oli ainoastaan yksi porraskäytävä ja hissi. 67 metriä korkea Grenfell Tower valmistui vuonna 1974 ja peruskorjattiin vuosina 2015–2016. Tällöin lisättiin lämpöeristys ja sadesuojapaneelit sekä vaihdettiin ikkunat. Samassa yhteydessä kaksi alakerrosta muutettiin asuntokerroksiksi, ja sen jälkeen tornissa oli yhteensä 129 asuntoa. Remontin toteutti yksityinen Rydon-yhtiö.Netflix-dokumentti Grenfell: Tuhoisan tornitalopalon anatomia. (Grenfell Uncovered). Viitattu 8.7.2025.

Hissi ja porraskäytävä olivat talon ainoat kulkutiet ylhäältä alas. Tulipalon nopean leviämisen mahdollisti osaltaan sprinklerijärjestelmän puuttuminen.

Valituksia huonosta paloturvallisuudesta Grenfell Towerissa oli sattunut ennen sen tuhonnutta paloa useita pieniä tulipaloja. Edellinen vakava tulipalo vältettiin täpärästi vuonna 2013. Muun muassa tämän takia Grenfell Towerin asukasyhdistys Grenfell Action Group (GAG) oli arvostellut hallintoa ja vuokranantajaa terveys- ja turvallisuusmääräysten laiminlyönnistä ennen tuhoisaa paloa. Remontin toteuttanut Rydon-yhtiö väitti noudattaneensa kaikkia määräyksiä, mutta selvityksissä ilmeni, että vuokra-asuntotoimisto säästi kuluissa ja remonttia varten oli hankittu markkinoiden halvin alumiinikomposiittiverhoilu. Turvallisempi materiaali olisi todellisuudessa maksanut vain kaksi puntaa enemmän neliöltä eli 40 puntaa enemmän per asunto.

Asukkaat olivat valittaneet rakennuksen paloturvallisuudesta jo ennen remonttia, mutta Kensington and Chelsean asuntotoimisto ei suhtautunut valituksiin vakavasti ja uhkasi asukasyhdistyksen aktiiveja oikeustoimilla syyttäen heitä kiusaamisesta.

Grenfell Towerissa ei ollut ennen vuoden 2016 remonttia juuri tehty korjauksia. Sen yleinen kunnossapito oli ollut huonoa: palontorjuntakalustoa ei ollut tarkastettu neljään vuoteen, hissin tarkastukset olivat vuoden myöhässä ja palosammuttimet olivat vanhentuneet. Talossa ei myöskään ollut esimerkiksi hätäuloskäyntejä. Palon uhrien joukossa oli liikuntarajoitteisia, joille ei ollut evakuointisuunnitelmaa.

Vuonna 2016 asukasyhdistys varoitti, että tulipalon sattuessa ihmisiä voisi jäädä loukkuun rakennukseen, koska uloskäyntejä oli vain yksi. Käytäville oli sallittu jättää palonarkaa tavaraa, kuten vanhoja patjoja. Yhdistys syytti marraskuun blogissaan taloyhtiötä pahaksi ”minimafiaksi”, joka ei välittänyt terveys- ja turvallisuusmääräyksistä. Se totesi, että vain katastrofi herättäisi valtuuston huomaamaan vuokranantajan epäpätevyyden.

Tulipalo pienoiskuva|upright|Grenfell Tower palon jälkeen. Syttyminen Tulipalo sai alkunsa neljännen kerroksen asunnossa jääkaappi-pakastimen kompressorin releen ylikuumenemisesta. Jääkaappi-pakastin oli Whirlpoolin mallia Hotpoint FF175BP. Tulipalo syttyi puolenyön jälkeen, ja ensimmäinen hätäkeskuspuhelu soitettiin kello 0.54. Palokunnan ensimmäinen osasto saapui sammuttamaan keittiöpaloa kuudessa minuutissa. Tarkistettaessa lämpökameralla mahdollisia palopesäkkeitä huomattiin kipinöitä, mikä osoitti palon levinneen ikkunankarmin kautta ulkoseinän päällystelevyjen ja lämpöeristeiden väliin. Neljännen kerroksen ja ylempien kerrosten asukkaat havahtuivat palohälyttimien ääneen ja alkoivat koputella naapureiden oviin. Suurin osa nukkui. Talossa ei ollut yleispalohälytystä, joten osa asukkaista sai tiedon tulipalosta naapureiltaan.

Palo-osastoinnin tarkoitus oli estää tulen leviäminen alkupisteestä, mutta se epäonnistui, koska kuumuus rikkoi asuntojen ikkunat eivätkä huonosti toimineet palo-ovet pystyneet pidättämään savua.

Palon leviäminen Nopeasti levinnyt tulipalo oli noin kello 1.15 ehtinyt jo 17. kerrokseen. Kun Grenfell Towerin asukkaat soittelivat palavasta talosta hätänumeroon, hätäkeskus kehotti aluksi heitä jäämään asuntoihinsa ”stay put” -käytännön mukaisesti. Myöhemmin asukkaita kehotettiin kykynsä mukaan poistumaan, mutta siinä vaiheessa pakeneminen oli jo savun ja kuumuuden takia joko vaikeaa tai mahdotonta. Asuntoon jääminen koitui monen kuolemaksi. Osa asukkaista pakeni silti talosta savuisen rappukäytävän kautta ja pelastui.

Palo levisi tornitalon ylimpään kerrokseen 33 minuutissa. Rappukäytävä täyttyi nopeasti paksusta ja myrkyllisestä savusta, joka esti ihmisiä poistumasta asunnoistaan. Naapuritalojen asukkaat heräsivät ihmisten huutoihin, ja monet kuvasivat videoita palavasta tornitalosta. Silminnäkijät kuvailivat näkyä ”katastrofielokuvaksi”.

Palo eteni nopeasti rakennuksen ulkoseiniä pitkin ensin ylöspäin ja sitten sivusuuntaan. Talosta sinkoili palavan komposiittimateriaalin kappaleita, mikä vaikeutti pelastajien työtä. Pelastajat pyrkivät sammutushyökkäyksin etenemään ylöspäin kerros kerrokselta, mutta se oli hidasta tiheän savun ja äärimmäisen kuumuuden takia. Kello 1.46 palo oli levinnyt talon kummallekin puolelle. Talon sisältä kuului räjähdyksiä, jotka tulivat ylikuumenneista kaasuputkista. Tulipalo julistettiin suuronnettomuudeksi kahdelta yöllä. Vähitellen paikalle saapui neljäkymmentä sammutusyksikköä ja noin 200 palomiestä, mutta valtavaa paloa ei enää kyetty saamaan hallintaan.

Loukkuun jääneet ja pelastukset Asuntoihin loukkuun jääneet soittelivat ja viittilöivät palavasta rakennuksesta. Heidän nähtiin heiluttelevan muun muassa puhelimen valoja ja lippuja. Monet asukkaat olivat alussa rauhallisia mutta myöhemmin pakokauhuisia. Osa heistä yritti paeta paloa ylempiin kerroksiin, minne paloautojen nostolavat eivät yltäneet. Eräs nainen heitti viidennestä kerroksesta pienen lapsensa, jonka sivustakatsoja otti alhaalla kiinni. Muutama uhri myös hyppäsi kuolemaansa, ja eräs asukas kuoli yrittäessään paeta lakanoista sidottua köyttä pitkin. Ainoa varma tie turvaan oli talon ainoa rappukäytävä, mutta savu ja kuumuus katkaisivat monen asukkaan pakomatkan, ja portaikosta löytyi useasta kerroksesta ruumiita.

Talosta tuli yön tunteina lukuisia hätäpuheluita, joita ohjattiin ylikuormituksen vuoksi myös muihin valvontakeskuksiin. Viimeiset puhelut palavasta talosta tulivat neljän aikoihin aamulla, kun loukkuun jääneet asukkaat soittivat jäähyväispuheluja omaisilleen.

17. kerroksesta ylöspäin kuoli suurin osa asukkaista. Ylimmistä kerroksista myös pelastui asukkaita, jotka pääsivät ajoissa ulos. Pelastajat evakuoivat kaikki asukkaat alimmasta 10. kerrokseen asti ja kantoivat tai ohjasivat asukkaita ulos myös 12. kerroksen yläpuolelta. Näkövammainen miesasukas pelastettiin 11. kerroksesta kahdeksan tuntia palon alkamisesta. Sammutuksen jälkeen aloitettiin kateissa olleiden asukkaiden tunnistaminen, todisteiden kerääminen ja ruumiiden etsintä. Suurin osa kuolonuhreista löytyi ylimmästä 23. kerroksesta, jonne heidän uskottiin paenneen savua ja liekkejä.

Palon sammutus Grenfell Tower paloi näkyvästi ainakin 10 tuntia. Palomiehet etsivät pelastettavia aamuun asti, ja sammutustyöt jatkuivat kaksi päivää. Tulipalo saatiin hallintaan 24 tuntia syttymisestä. Kokonaan palo oli saatu sammutettua illalla 16. kesäkuuta, jolloin tornitalosta oli jäljellä vain hiiltynyt runko.

Uhrit ja pelastuneet Suurin osa uhreista jäi aluksi tunnistamatta tai kadoksiin. Tunnistettuja ruumiita oli 23. Palomiehet evakuoivat talosta 65 ihmistä. Loukkaantuneita oli 74, joista 17 kriittisessä tilassa.

Talosta pakeni tai evakuoitiin 223 ihmistä. Kaikki tulipalon uhrit tunnistettiin sittemmin, ja kuolonuhrien lopullinen lukumäärä oli 72. Alkuperäiseen määrään lisättiin palosta pelastunut iäkäs nainen, joka kuoli sairaalassa tammikuussa 2018. Grenfell Towerin palossa kuoli 18 lasta. Uhreista nuorin oli puolivuotias tyttövauva ja vanhin 84-vuotias nainen. Kuolleisiin lisättiin myös palon jälkeen kuolleena syntynyt vauva.

Uhrien joukossa oli valokuvaaja Khadija Saye, jonka töitä oli esillä vuoden 2017 Venetsian biennaalissa. Hän oli juuriltaan gambialainen ja asui talon 20. kerroksessa. Palossa sai surmansa myös Sayen äiti.

Jälkiseuraukset pienois|upright|Grenfell Tower kesäkuussa 2018. Suurpalo järkytti ihmisiä suuresti ja sai laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Mediassa julkaistiin vihamielisiä artikkeleita neljännen kerroksen etiopialaisesta miesasukkaasta, jonka kotoa palo oli saanut alkunsa. Mies todettiin tutkinnassa syyttömäksi paloon. Monet etsivät läheisiään, jotka olivat kateissa palon jäljiltä, mutta kokivat viranomaisten sivuuttaneen heidät. Paikalliset raivostuivat niukasta tiedotuksesta ja siitä, ettei pääministeri Theresa May käynyt aluksi henkilökohtaisesti tapaamassa uhrien omaisia, ja he osoittivat asiasta mieltään kaupungintalolla. May lupasi hengissä säilyneille ja kodittomiksi jääneille asukkaille apua. Hän määräsi myös suuronnettomuuden perinpohjaisen julkisen tutkinnan. Kensington and Chelsean aluehallinnon johtaja erosi.

Tulipalo asetti komposiittilevyn valmistajan, yhdysvaltalaisen Alcoan haarayhtiön Arconicin kyseenalaiseen valoon. Hallitus määräsi Britanniassa korkeiden kerrostalojen turvatarkastukset, ja asiantuntijat vaativat korkeisiin rakennuksiin palavien materiaalien käyttörajoituksia. Kauppaministeri Greg Hands lupasi, että hallitus tutkii 2 500 Grenfell Toweria muistuttavaa taloa Britanniassa palonarkojen verhousten varalta. Valtiovarainministeri Philip Hammondin mukaan Grenfell Towerissa käytetty verhousmateriaali oli maan rakennusmääräysten vastainen ja laiton. Lontoon pormestarin Sadiq Khanin mukaan onnettomuus johtui poliitikkojen virheistä ja välinpitämättömyydestä. Hallitusta oli vuosien ajan tuloksetta vaadittu muuttamaan paloturvalakia. Pääministeri Mayn toimisto kertoi 22. kesäkuuta 2017, että jopa 600:ssa Englannin tornitalossa voi olla samanlainen verhous kuin Grenfell Towerissa. Paloturva-asiantuntija Sam Webbin mukaan puolet Britannian tornitaloista ei täytä paloturvallisuuden perusvaatimuksia.