Tuija Hautala-Hirvioja (s. 1957) on suomalainen taidehistorian emeritaprofessori Lapin yliopistossa.
Ura Hautala-Hirvioja valmistui luokanopettajaksi Oulun yliopistosta vuonna 1979 ja Jyväskylän yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1984 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1999.
Hautala-Hirvioja on toiminut kuvataiteen opettajana Jyväskylässä. Hän on toiminut myös tutkijana Torniossa maakuntamuseolla. Taidetta hän on opettanut myös Rovaniemen kansalaisopistossa. Vuodesta 1992 lähtien hän on työskennellyt Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa eri tehtävissä. Vuonna 2004 hänestä tuli taidehistorian professori Lapin yliopistoon. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2022.
Hautala-Hirviojan kirjallisen tuotannon painotus on pohjoisessa, lappilaisessa taiteessa ja Lapin alueen taiteilijoissa. Hän on kritisoinut sitä, että saamelaiset ovat jääneet suomalaisten taiteilijoiden varjoon. Vuonna 2013 hän vaati Rovaniemen Ounasvaaran suojelemista lisärakentamiselta.
Vuonna 2016 Lapin rahasto myönsi Hautala-Hirviojalle kymmenen tuhannen euron suuruisen palkinnon pohjoisen taiteen tutkimisesta ja tunnetuksi tekemisestä.
Yksityiselämä Hautala-Hirvioja on kärsinyt lukihäiriöstä.
Julkaisut J. K. Kyyhkynen 1875-1909: Lapin luonnon ja ihmisen kuvaaja 1993. Peitettynä elämältä: taiteilija Maija Kellokummun valon etsintä 1999. Lappi-kuvan muotoutuminen suomalaisessa kuvataiteessa ennen toista maailmansotaa. Väitöskirja. 1999. 0075-4633; 69.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset taidehistorioitsijat Luokka:Vuonna 1957 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt