Haapajärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa ja Janakkalassa Haapaniemen kylän lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Järven pinta-ala on 393 hehtaaria ja se on 3,7 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä. Järvellä on kaksi pitempää niemeä, Piiliönniemi ja Kirkkosaari, sekä järvenselällä oleva Isosaari, jotka tekevät järvestä monimuotoisen. Saaria on 10, joista kaksi ovat yli hehtaarin, 7 ovat yli aarin ja yksi alle aarin kokoinen. Saarten yhteispinta-ala on 16 ha. Isosaari on lähes 700 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Muita saaria ovat Taimisaari, Koivusaari, Haapasaari ja Pirttisaari.
Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 3,77 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 1,0 metriä ja suurin syvyys on 4,0 metriä. Syvin kohta sijaitsee kartan mukaan järven länsipäässä Isosaaresta 400 metriä länteen. Toinen syvänne on Kovaskallion edustalla sijaitseva 3,3 metriä syvä kohta. Kovaskallio kohoaa yli 49 metriä vedenpunnan yläpuolelle.
Sen rantaviivan pituus on 18,8 kilometriä, joista saarten rantaviivan yhteispituus on 3,9 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa kapeaa metsäkaistaletta, jonka takana on peltomaata. Osa rannoista ovat soistuneita ja osa rannoista ovat peltoa. Järven lähiympäristössä sijaitsee kahdeksan maatilaa ja rantojen tuntumaan on rakennettu lähes kaksikymmentä vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa yhdysteiltä 2872 ja 2873 haarautuvat tiet. Jankkalan ja Hämeenlinnan välinen raja ylittää järven niin, että pieni osa järven länsiosaa kuuluu Hämeenlinnaan.
Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Haapajärven alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 80,9 metriä mpy. Haapajärvestä 200 metriä alajuoksulle on rakennettu pato, jolla on vaikutusta järven vedenkorkeuteen.
Järven kaakkoispäähän lahdenpohjukkaan laskee samalla korkeudella oleva Rehakka. Järveen tuo merkittävästi vettä Sakalahteen laskeva Kaartjoki, joka on Kaartjärven laskujoki. Kaartjoki kulkee vaihtelevan peltomaiseman läpi ja virtaa esimerkiksi Paloniitunjärven ja Korvenalustanjärven läpi. Samaan lahteen laskee myös Renkajoki, joka saa alkunsa Renkajärvestä ja virtaa Renkon läpi. Pohjoisrantaan laskee Kahilammi omaa laskuojaansa myöten. Haapajärven oma laskujoki on Hyvikkälänjoki, joka laskee 5,8 kilometrin päässä Tuulensuunjoen nimisenä Kernaalanjärveen. Laskennallinen veden keskiviipymä järvessä on 17 vuorokautta.
Historiaa Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Haapaniemi träsk”. Silloin oli puolet sen rannoista raivattu niityksi ja pieni osa peltomaaksi.
Lähteet
Luokka:Haapajärven alue Luokka:Botin luomat artikkelit Luokka:Janakkalan järvet Luokka:Rengon järvet Luokka:Korkeusjärjestelmän muutoskohde