thumb|Mooseksen mahdollisesti käyttämiä kulkureittejä Egyptistä Kanaaninmaahan. Israelilaisten pako Egyptistä eli exodus (, ’lähteminen’) on Vanhassa testamentissa kuvattu myyttinen tapahtuma, jossa orjina Egyptissä olleet israelilaiset poistuvat Mooseksen johdolla maasta ja lähtevät vaeltamaan kohti luvattua maata nykyiseen Israeliin. Nelikymmenvuotinen pako päättyy Kanaaninmaan rajoille, missä Mooses kuolee.
Tapahtuma on juutalaisuudessa hyvin merkittävä, sillä sen seurauksena israelilaiset sitoutuivat yhteen Jumalaan. Siitä ei ole löydetty suoria Raamatun ulkopuolisia todisteita, ja sen historiallisuudesta on erilaisia käsityksiä.
Raamatun kuvaus pakomatkasta thumb|Mooses jakaa meren kahtia. Mooseksen varhaisvaiheista, israelilaisten pakoa edeltävistä tapahtumista, lähdöstä, takaa-ajosta ja matkasta Siinainvuorelle asti kerrotaan Toisen Mooseksen kirjan luvuissa 1–18. Pitkästä erämaavaelluksesta kerrotaan Toisen Mooseksen kirjan loppuosassa sekä Neljännessä ja Viidennessä Mooseksen kirjassa. Mooseksen kuolemaa seuraavasta saapumisesta luvattuun maahan kerrotaan Joosuan kirjassa.
Raamatun mukaan Egyptin faarao oli orjuuttanut maassa asuneet israelilaiset pelätessään näiden tulevan liian vahvoiksi. Maanpaossa ollut israelilainen Mooses saa Jumalalta viestin, jonka mukaan hänen täytyy johdattaa kansansa vapauteen. Mooses ja hänen veljensä Aaron aiheuttavat Egyptiin sarjan vitsauksia, joiden seurauksena faarao päästää israelilaiset vapaiksi ja pakenemaan maasta. Hän kuitenkin muuttaa mielensä ja lähettää sotavaununsa takaa-ajoon. Mooses jakaa Punaisenmeren, ja kun israelilaiset ovat ylittäneet sen, hukuttaa faaraon joukot aaltoihin.
Siinainvuorella Mooses saa Jumalalta kymmenen käskyä ja määrää kansansa palvomaan vain yhtä Jumalaa. Käskytaulut sijoitetaan liitonarkkiin ja se tabernaakkeliin.
Israelilaiset vaeltavat Mooseksen ja Aaronin johdolla Siinain autiomaassa 40 vuoden ajan. Päivittäisen ruokansa he saavat taivaasta satavasta mannasta. Lopulta he saapuvat Kanaaninmaan rajoille, missä Mooses kuolee Nebon vuorella Moabin aromaalla. Ennen kuolemaansa Mooses nimitti Joosuan seuraajakseen, joka hyökkäsi Jordanin länsipuolelle joen yli ja saattoi Kanaaninmaan valloituksen loppuun.
Merkitys Pako Egyptistä oli käänteentekevä tapahtuma israelilaisten historiassa ja juutalaisuudessa. Paon seurauksena israelilaiset sitoutuivat yhteen Jumalaan, Jahveen, ja saivat Kymmenen käskyä. Nykyajan juutalaiset muistelevat tapahtumaa vuosittain pesah-juhlassa.
Kristillisestä näkökulmasta tarinan on katsottu olevan esikuva Kristuksen kautta tulevalle lunastukselle, pelastukselle ja uudelle liitolle.White, Thomas Joseph: Exodus (Brazos Theological Commentary on the Bible), s. 289–291. Brazos Press, 2016.Laato, Antti: Vanhan testamentin selitysraamattu I: Laki, s. 370. 2. painos. Perussanoma, 2018.
Ajoitus ja historiallisuus Pakotarinan tarkasta koostamisprosessista on eriäviä näkemyksiä, mutta tyypillisesti tutkijat ajattelevat siinä yhdistetyn pienempinä olleita osia yhdeksi kokonaisuudeksi.Redmount, Carol A. "Bitter Lives. Israel in and Out of Egypt." Teoksessa Coogan, Michael A. (toim.): The Oxford History of the Biblical World. Oxford University, 2001/2022. Erään teorian mukaan nykyaikaan säilynyt kertomus ammentaisi kolmesta tai neljästä lähteestä, jotka tuotettiin ilmeisesti vuosien 700 eaa. ja 400 eaa. välillä. Kirjoitus otettiin Israelissa käyttöön arviolta 900-luvulla eaa., joten sitä varhaisemmat kertomukset olisi välitetty sitä ennen suullisesti.
Jos exodus on historiallinen tapahtuma, se saattoi joidenkin tutkijoiden mukaan tapahtua joskus vuoden 1300 eaa. jälkeen. Sen olisi täytynyt tapahtua viimeistään 1200-luvulla eaa., sillä sen vuosisadan lopulta tunnetaan egyptiläinen steela, jossa ”Israelin” kerrotaan jo olleen olemassa Kanaaninmaalla. Exodus ajoitetaan pääsääntöisesti Ramses II:n hallituskaudelle. Joskus on myös esitetty varhaisempaa 1400-luvun puoliväliin sijoittuvaa ajoitusta, jonka kannattajat pitävät sitä Raamatun tekstille uskollisempana, mitä on kritisoitu niin arkeologisten todisteiden kuin raamatuntulkinnankin pohjalta.Falk, David. A.: The Ark of the Covenant in its Egyptian Context: An Illustrated Journey, s. 11–18. Hendrickson Publishers, 2020.
Todisteita nimenomaisesti varhaisista israelilaisista muista erottuvana ryhmänä Egyptissä ei ole löytynyt. Egyptissä tiedetään olleen yleisesti seemiläisiä orjia, jotka ovat myös yrittäneet paeta.Killebrew, Ann E.: Early Israel’s origins, settlement, and ethnogenesis. Teoksessa The Oxford Handbook of the Historical Books of the Hebrew Bible, s. 79–93. Oxford University Press, 2020.Dozeman, Thomas B.: Exodus. Teoksessa Coogan, Michael D. (toim.): The Oxford Encyclopedia of the Books of the Bible. Oxford University Press, 2011. Raamatun kertomuksessa on aitoja egyptiläisiä kielellisiä ja kulttuurisia yksityiskohtia, jotka joidenkin mielestä viittaavat israelilaisten jonkinlaiseen alkuperään Egyptissä.Hoffmeier, James K.: Akhenaten and the Origins of Monotheism, s. 245. Oxford University Press, 2015. Raamatullinen arkeologia ei ole onnistunut löytämään Siinailta todisteita Raamatussa kuvatusta noin 600 000 miehen paosta seurueineen ja heidän vaeltelustaan autiomaassa 40 vuoden ajan, ja näin isoa joukkiota on pidetty epärealistisena. Jotkut tutkijat ovat pitäneet miesten lukumäärää symbolisenaWhite, Thomas Joseph: Exodus (Brazos Theological Commentary on the Bible), s. 106. Brazos Press, 2016.Hamilton, Victor P: Handbook on the Pentateuch, s. 169–170. Baker Academic, 2. painos, 2005., israeliittien myöhempään väestönlaskentaan perustuvanaLaato, Antti: Vanhan testamentin selitysraamattu I: Laki, s. 406. 2. painos. Perussanoma, 2018. tai tulkintavirheenä, sillä tuhanneksi käännetty sana voi tarkoittaa myös esimerkiksi klaania tai yksikköäJanzen, Mark D. (toim.): Five Views on the Exodus, s. 103–105. Zondervan Academic, 2021..
Yleensä arkeologisen aineiston ei katsota vastaavan Joosuan kirjan kuvausta Kanaaninmaan valloituksesta sellaisenaan, ja myös raamatullisesta lähdeaineistosta Tuomarien kirjan on tulkittu esittävän israeliittien vallan laajentumisen tapahtuneen hitaampana prosessina. Joosuan kirjassa on katsottu käytettävän muinaisen Lähi-idän valloituskuvausten liioittelevaa kieltä. Tekstissä olevien rakenteiden ja mainintojen myöhemmin hiipuneista kanaanilaiskohteista on silti esitetty osoittavan mahdollisesta historiallisesta kerrostumasta siinä.
Suurin osa tutkijoista katsoo Raamatun pakotarinalla olevan jonkinlainen historiallinen pohja, mutta ei kuitenkaan pidä sitä sellaisenaan luotettavana. Enemmistönäkemyksen mukaan Kanaaninmaalla jo olleeseen israelilaisväestöön liittyi Egyptistä paennut ryhmä, jonka kokemuksista kertomus syntyi.Faust, A.: The Emergence of Iron Age Israel: On Origins and Habitus, teoksessa Levy, T.E. & Schneider, T. & Propp, W.H.C. (toim.): Israel’s Exodus in Transdisciplinary Perspective: Text, Archeology, Culture and Geoscience, s. 467–482. Springer, 2015. Kertomuksessa todellisuuspohjaisina pidettyihin tapahtumiin on jälkikäteen liitetty teologisia näkökulmia ja koettuja merkityksiä käyttämällä näitä korostavia motiiveja, teemoja ja rakenteita. Valtavirran ulkopuolelle jää tutkijoita, jotka hylkäävät Raamatun kuvauksen historiallisuuden kokonaan, ja jonkin verran enemmän niitä, jotka pitävät sitä yleisesti ottaen luotettavana.Meyers, Carol: Exodus, s. 3–4. Cambridge University Press, 2005.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Toinen Mooseksen kirja Luokka:Juutalaisten diaspora Luokka:Siinai