pienoiskuva|Rokotopaprikan (Capsicum pubescens) nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta.
Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta. Karvat voivat olla yksinkertaisempia trikoomia eli solukarvoja tai monimutkaisempia emergenssejä eli solukkokarvoja. Karvatonta kasvinosaa kutsutaan yleensä kaljuksi kasvinosaksi. Jos kasvinosan pinnalla on runsaasti erilaisia karvoja, voivat karvat saada vihreän kasvinosan näyttämään harmahtavan- tai ruskehtavanväriseltä.
Kasveilla voi olla erilaisia karvoja eri osissa kasvia ja samassa kasviyksilössä voi olla useantyyppisiä karvoja. Karvat voivat olla pehmeitä ja taipuisia tai kovia ja piikkimäisiä, jolloin niitä voidaan kutsua piikeiksi. Heinäkasvien (Poaceae) helpeessä olevaa karvaa kutsutaan vihneeksi ja kaleessa olevaa karvaa odaksi.
Trikoomat eli solukarvat ovat yksi- tai monisoluisia karvoja, jotka koostuvat pelkästään epidermin soluista. Lisäksi trikoomat voivat olla aineita erittäviä tai erittämättömiä karvoja. Trikoomia voidaan jaotella eri tyyppeihin seuraavasti: hapsikarva: haaraton, ohut ja pitkä erittämätön trikooma kaarikarva: haaraton, kaareva ja yleensä lyhyt erittämätön trikooma huopakarva: mattomaisen peitteen erittämätön trikooma hankakarva: kaksihaarainen erittämätön trikooma tähtikarva: monihaarainen erittämätön trikooma kilpikarva: lyhyen varren päässä oleva levymäinen erittämätön trikooma rakkulakarva nystykarva: yleensä pallopäinen erittävä trikooma
Emergenssit eli solukkokarvat ovat aina monisoluisia karvoja, jotka koostuvat epidermisolujen lisäksi myös jonkin toisenkin solukon soluista. Kovia emergenssejä ovat esimerkiksi ruusujen (Rosa) piikit ja pehmeämpiä emergenssejä esimerkiksi nokkosten (Urtica) poltinkarvat.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kasviorganologia