Hematopoieesi eli verenmuodostus on biologinen prosessi, jolla keho tuottaa lisää verisoluja (punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita). Punasolujen tuotantoa kusutaan erytropoieesiksi (engl. erythropoiesis), valkosolujen tuotantoa leukopoieesiksi (engl. leukopoiesis) ja verihiutaleiden tuotantoa trombopoieesiksi (engl. thrombopoiesis).
Sikiökaudella hematopoieesi tapahtuu ensin ruskuaispussissa ja sen jälkeen pääosin maksassa. Raskauden toisella kolmanneksella verisoluja alkaa muodostua myös sikiön luuytimessä ja imukudoksissa. Syntymän jälkeen hematopoieesia tapahtuu vain luuytimessä ja imusolujen osalta myös imukudoksissa.
Kaikki verisolut saavat alkunsa yhteisestä pluripotentista kantasolusta (engl. pluripotent stem cell, PPSC). Pluripotentti tarkoittaa, että solulla on kyky erilaistua monella tapaa (tässä tapauksessa miksi tahansa verisoluksi). Kun kantasolut jakautuvat, osa ei niistä erikoistu vaan jää ylläpitämään kantasolupopulaatiota.
Ensimmäinen askel hematopoieesissa on pluripotentin kantasolun erikoistuminen joko myeloidiseksi kantasoluksi (engl. multipotential myeloid stem cell, CFU-GEMM) tai lymfoidiseksi kantasoluksi (engl. multipotential lymphoid stem cell, CFU-L). Myeloidisesta kantasolusta muodostuvat välivaiheiden kautta punasolut, jyvässolut (granulosyytit) ja verihiutaleet. Lymfoidisesta kantasolusta muodostuvat välivaiheiden kautta imusolut (lymfosyytit).
Kantasolujen erilaistumista ohjaavat sytokiinit ja kasvutekijät.
Terveen aikuisen ihmisen keho tuottaa noin 1011–1012 uutta verisolua päivässä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Molekyylibiologia Luokka:Verisolut