La Borinqueña on Puerto Ricon kansallislaulu. Kappaleen sävelmä on alkujaan peräisin suositusta kansansävelmästä ja Lola Rodríguez de Tión kirjoittamat kansallismieliset sanoitukset se sai vuonna 1868. Vuonna 1903 sanoitukset vaihdettiin Manuel Fernández Juncosin neutraalimpiin sanoihin ja virallisesti kappaleesta tuli kansallislaulu vuonna 1953.
Historia
La Borinqueñan sävelmä on peräisin Francisco Ramírez Ortízin vuonna 1860 pianolle säveltämästä kappaleesta La Almojábana, jonka hän sävelsi rakastajalleen. Kappaleesta tuli tunnettu kansansävelmä. Vuonna 1867 katalonialainen muusikko Félix Astol-Artés tapasi Ortízin ja muunsi sävelmän habanera tanssiksi lisäten sille romanttiset sanoitukset ja kutsuen kappaletta nimellä La Bella Trigueña. Vuonna 1868 runoilija Lola Rodríguez de Tió kirjoitti uudet, tällä kertaa kansallismieliset sanoitukset La Bella Trigueñan sävelmälle samana vuonna tapahtuneen Grito de Laresin Espanjan vastaisen kapinan innoittamana. Uuden kappaleen saavuttaessa suosiota espanjalaiset viranomaiset tutkivat kappaleen alkuperää ja kuulusteluissa Ortíz ilmeisesti sanoi Astol-Artésin tehneen alkuperäisen kappaleen, ilmeisesti koska tiesi tämän Espanjan kansalaisuuden tuovan tälle lain suojaa.
Rodríguezin alkuperäisiä sanoituksia pidettiin liian vallankumouksellisina ja vuonna 1903 Manuel Fernández Juncos kirjoitti kappaleelle neutraalimmat sanoitukset ja kappaletta alettiin opettamaan julkisissa kouluissa. Tässä muodossaan kappaleesta tuli Puerto Ricon itsehallintoalueen kansallislaulu vuonna 1952. De Tión sanoituksia käytetään kuitenkin edelleen etenkin itsenäisyysaktiivien piireissä esimerkiksi mielenosoituksissa.
Sanat
Manuel Fernández Juncosin virallisesti käytössä olevat sanoitukset
1 La tierra de Borinquén donde he nacido yo, es un jardín florido de mágico primor. 2 Un cielo siempre nítido le sirve de dosel y dan arrullos plácidos las olas a sus pies 3 Cuando a sus playas llegó Colón: Exclamó lleno de admiración: "Oh!, oh!, oh!, esta es la linda tierra que busco yo". 4 Es Borinquén la hija, la hija del mar y el sol, del mar y el sol, del mar y el sol, del mar y el sol, del mar y el sol.
Lola Rodríguez de Tión sanoitukset 1 ¡Despierta, borinqueño que han dado la señal! ¡Despierta de ese sueño que es hora de luchar! 2 A ese llamar patriótico ¿no arde tu corazón? ¡Ven! Nos será simpático el ruido del cañón. 3 Mira, ya el cubano libre será: le dará el machete su libertad... le dará el machete su libertad. 4 Ya el tambor guerrero dice en su son, que es la manigua el sitio, el sitio de la reunión, de la reunión... de la reunión. 5 El Grito de Lares se ha de repetir, y entonces sabremos vencer o morir. 6 Bellísima Borinquén, a Cuba hay que seguir: tú tienes bravos hijos que quieren combatir. 7 ya por más tiempo impávido no podemos estar, ya no queremos, tímidos dejarnos subyugar. 8 Nosotros queremos ser libre ya, y nuestro machete afilado está. y nuestro machete afilado está. 9 ¿Por qué, entonces, nosotros hemos de estar, tan dormidos y sordos y sordos a esa señal? a esa señal, a esa señal? 10 No hay que temer, riqueños al ruido del cañón, que salvar a la patria es deber del corazón! 11 ya no queremos déspotas, caiga el tirano ya, las mujeres indómitas también sabrán luchar. 12 Nosotros queremos la libertad, y nuestros machetes nos la darán... y nuestro machete nos la dará... 13 Vámonos, borinqueños, vámonos ya, que nos espera ansiosa, ansiosa la libertad. ¡La libertad, la libertad!
Lähteet
Luokka:Kansallislaulut Luokka:Puertoricolaiset musiikkikappaleet