Hangon rannikkopatteristo (HanRPsto) oli Suomen puolustusvoimien joukko-osasto. Se perustettiin 1. elokuuta 1921 ja lakkautettiin 31. joulukuuta 2002. Se toimi Hangon ja sen saariston alueella. Sen nimi, vahvuus, aseistus ja vastuualue muuttuivat moneen kertaan, mutta tehtävä oli aina sama, rannikkopuolustus Hangon ja Hankoniemen alueella.Silvast 1998 s. 8–9
Koko toimiaikansa Hangon rannikkopatteristo oli sijoitettuna eri ryhmityksissä Suomen eräälle tärkeimmistä strategisista painopistealueista samassa etulinjan sijoituksessa rauhan, sodan ja kylmän sodan aikana. Se suoritti vastuualueellaan Suomen aluevesirajan aseellisen valvonnan järeillä ja raskailla tykeillä ja meritorjuntaohjuksilla. Se ylläpiti tutka-, rannikkokuuntelu- ja tähystysasemia merivalvontaa varten. Se koulutti sodan ajan tehtäviinsä sijoitettavan reservin ja muodosti rungon sodan ajan joukoilleen.
Tunnukset Lippu Hangon rannikkopatteriston lippu on pohjaltaan sininen. Sen keskellä on linnoitusta, bastionia, kuvaava keltainen viisisarvinen kuvio ja sen keskellä Hangon kaupungin vanhasta vaakunasta periytyvä Russarön majakan kuva. Lipun kulmissa ovat edeltäjästään linnoitustykistöstä periytyvät keltaiset tykinputket vinoristissä kuvaamassa rannikkotykistöä. Lipputangon kärkikuviona on Suomen vaakunaleijona. Lipun korkeus on 80 cm ja leveys 95 cm. Lippu naulattiin ensimmäisen kerran 30. toukokuuta 1958 ja sen luovutti käyttöön tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen 4. kesäkuuta 1958. Lippu uusittiin ensimmäisen kerran 1970 ja toisen kerran 1994. Kun patteristo lakkautettiin vuonna 2002, lippu luovutettiin perinneyhdistykselle perinnelipuksi.
Viirit Hangon rannikkopatteriston Russarön linnakkeella, Hästö-Busön linnakkeella, ohjuspatterilla ja huoltopatterilla on yksikköviirit, jotka vahvistettiin käyttöön 25. maaliskuuta 1983, paitsi ohjuspatterin viiri, joka luovutettiin käyttöön 1. elokuuta 2001 samalla kun muutkin viirit uusittuina luovutettiin yksiköiden käyttöön.
Joukko-osastotunnus right|170px Hangon rannikkopatteriston joukko-osastotunnus on majakka kuvio valokeiloineen ja sen alla kanuunanputket vinoristissä. Joukko-osasto tunnus oli yleisimmin asepuvun olkapoleteissa. Sitä on käytetty myös joissakin arvoesineissä ja virkatunnuksissa. Tunnuksen vahvistusvuosi ei ole tiedossa.
Värit pienoiskuva Hangon rannikkopatteriston värit ovat muiden rannikkotykistön joukkojen lailla musta ja punainen. Musta kuvaa rautaa ja punainen tulta. Asepuvun kauluslaatan värit ovat musta laatta ja punainen reunus. Oli myös aika, jolloin rannikkotykistön kauluslaatta oli punainen ja sen reunus sininen, erotuksena kenttätykistöstä, jonka kauluslaatta oli myös punainen, mutta reunus musta. Rannikkotykistön kauluslaatan väri kuitenkin muutettiin "alkuperäisen" tykistön mukaiseksi ja erotuksena kenttätykistöstä toisin päin, eli musta laatta ja punainen reunus. Yleisestä käytännöstä poiketen silti housujen saumarevärit pysyivät punaisina. Samoin punaisina pysyivät myös paitapuseron arvomerkkialustat olkapoleteissa.
Hankoniemen risti pienoiskuva Ansiokkaasta palveluksesta Hangon rannikkopatteriston hyväksi on sotilaille ja siviliileille myönnetty asepuvussa tai puvussa kannettava joukko-osastoristi, Hankoniemen risti, yhteenkuuluvuuden symbolina. Se on sininen hopeareunainen risti, jonka keskellä on kullanvärinen majakka kuvio linnoitusta kuvaavan monikulmion sisällä ja niiden alle jäävä kanuunanputkien vinoristi. Hankoniemen risti on hyväksytty käyttöön 20. syyskuuta 1979.
Ryhmitykset ja nimet Puolustusvoimia perustettaessa vuonna 1918 muodostettiin laivaston yhteyteen varsinainen laivasto ja sen lisäksi rannikkotykistö. Vasta vuosikymmenien kuluttua rannikkotykistö liitettiin maavoimiin. Ensin perustettiin kolme rannikkotykistöpataljoonaa. Pian osoittautui tarpeelliseksi yhtenäistää joukkoyksiköt. Silloin Hangon rannikkopatteristokin aloitti toimintansa.Silvast 1998 s. 37–48
Nimi Alkaen Turun erillinen rannikkopatteristo 1. elokuuta 1921 Erillinen rannikkotykistöpatteristo 25. lokakuuta 1921 1. erillinen rannikkotykistöpatteristo 1. avdelta kustartillerisektionen 1932Silvast 1998 s. 59–62 Hangon lohko 1939Silvast 1998 s. 63–77 Rannikkotykistörykmentti 4 1. syyskuuta 1940Silvast 1998 s. 78–79 Raaseporin rannikkotykistörykmentti 1. maaliskuuta 1941 Hangon ryhmän linnakkeisto 1942 Hangon linnakkeisto 20. huhtikuuta 1942 Rannikkotykistörykmentti 11 17. toukokuuta 1942 Hangon rannikkotykistörykmentti 28. marraskuuta 1944Silvast 1998 s. 124–132 Turun rannikkotykistörykmentin II linnakkeisto 4. joulukuuta 1944 2. erillinen rannikkotykistöpatteristo 1. joulukuuta 1952Silvast 1998 s. 133–148 Hangon rannikkopatteristo 1956 – 31. joulukuuta 2002
Perustaminen Sotaväen päällikön päiväkäskyllä numero 45 perustettiin 1. elokuuta 1921 Turun erillinen rannikkopatteristo Hangon ja Turun saariston alueelle. Tätä päivämäärää pidetään Hangon rannikkopatteriston perustamispäivänä. Koko joukko-osasto sijoitettiin saariin, jotka olivat Russarö, Örö, Utö, ja Lypertö.
Patteriston koko henkilöstö oli aluksi Örössä ja esikunta Suomenlinnassa. Lopulta esikunta päädyttiin sijoittamaan Hankoon, vaikka muitakin vaihtoehtoja harkittiin. Huonojen puhelinyhteyksien vuoksi esikunta oli silti Örössä vuoteen 1926 asti ja vasta sitten se siirrettiin Hankoon.
Patteriston nimeksi tuli Erillinen rannikkotykistöpatteristo 25. lokakuuta 1921. Joukot piti pikaisesti siirtää omille linnakkeilleen. Russarön patterin miehet marssivat lähes 50 km jäätä pitkin Öröstä Russaröön talvella 1922. Jäiden lähdettyä laivattiin patterit Utöhön ja Lypertöön. Kesäkuuhun 1922 mennessä oli kaikki linnakkeet miehitetty.
Erillinen rannikkotykistöpatteristo sai varusmiehensä enimmäkseen Hankoniemen alueelta ja oli kaksikielinen. Nimi muutettiin 1932 ja uusi 1. erillinen rannikkotykistöpatteristo, 1. avdelta kustartillerisektionen oli pelkästään ruotsinkielinen. Rekrytointialue ja ryhmitys pysyivät samana.
Toisen maailmansodan aika Ennen talvisodan alkua oli käyty hallitusten välisiä neuvotteluja, joissa oleellinen asia oli Hangon ja lähisaarten vuokraaminen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Viimevaiheessa neuvottelijat saivat tingittyä vaatimuksia niin, että Neuvostoliitto olisi tyytynyt pelkkään Russarön saareen. Toisessa lähteessä neuvottelujen viimevaiheen "tingitty" tarjous, jossa korostettiin, että kyse ei ole luovutuksesta, vaan vaihtamisesta tai ostamisesta, käsitti Hangon vaihtoehtona Tammisaaren edustan saaret: Hermansö, Koö, Hästö, Busö, Långskär, Furuskär, Ekö ja joitakin muita saaria. Lähteen luettelossa ei ole Hästö-Busö, joka on aivan eri saari kuin Hästö tai Busö, jotka myös ovat alueella. Myös rannikkotykistön joukot kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja ne asettuivat sodan ajan organisaatioon. Tässä yhteydessä 1. erillinen rannikkotykistöpatteristo jaettiin kahtia:Turun lohkoon ja Hangon lohkoon. Örö kuului Turun lohkoon. Hangon lohkoon kuuluivat Russarö, Hästö-Busö ja Jussarö. Hästö-Busön linnoitustöitä tehtiin vielä sodan aikana. Hangon lohkoon kuului myös muita joukkoja. Yhtymän vahvuus oli sodan alkaessa 196 upseeria ja miehistöä ja aliupseereita 849.
Talvisodan jälkeen solmittiin Moskovan rauha ja sen mukaisesti Hanko vuokrattiin Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi ja Russarön järeät tykit evakuoitiin. Ryhmitystä muutettiin siten, että Hangon lohko jaettiin Hankoniemen, Bromarvin ja Prästkullan alalohkoihin. Vastuualueen länsiraja siirrettiin Hangon läntiselle selälle.
1. syyskuuta 1940 Merivoimat siirtyi rykmenttiorganisaatioon ja Hangon lohkosta tuli Rannikkotykistörykmentti 4 ja edelleen 1. maaliskuuta 1941 Raaseporin rannikkotykistörykmentti, joka puolestaan kuului Hangon ryhmään. Raaseporin rannikkotykistörykmenttiin kuului kolme linnakkeistoa, joiden esikunnat olivat Jomalvikissä, Bromarvissa ja Hiittisissä. Rykmentti sai näin myös tutun Örön linnakkeen.
Joulukuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä 1941 Neuvostoliiton joukot poistuivat salaa Hangosta sen jäätyä vaikeiden huoltoyhteyksien taakse. Suomalaiset ottivat vahvasti miinoitetun Hangon haltuunsa 4. joulukuuta 1941. Hiittisten lohko irrotettiin Hangon ryhmästä ja muut lohkot muodostivat Hangon ryhmän linnakkeiston talvella 1942. Sen esikunta oli Russarössä. Nimi muuttui taas 20. huhtikuuta 1942 kun Hangon ryhmä lakkautettiin ja perustettiin Hangon linnakkeisto.
Linnakkeistoon lisättiin kaksi uutta linnakkeistoa 17. toukokuuta 1942 ja vastuualue siirtyi idässä Porkkalanniemeen. Nimeksi tuli Rannikkotykistörykmentti 11. Päälinnakkeet olivat Russarö, Hästö-Busö ja Mäkiluoto.
Sodan jälkeinen aika
Rauhan tultua organisaatiota muutettiin ja 28. marraskuuta 1944 uudeksi nimeksi tuli Hangon rannikkotykistörykmentti. Se liitettiin 30. marraskuuta 1944 Saaristomeren Rannikkoprikaatiin. 4. joulukuuta 1944 nimeksi tuli Turun rannikkotykistörykmentin II linnakkeisto. Siihen kuului esikunta, Russarön linnake ja Åkerholman linnake. Vuoden 1945 alusta Åkerholman sijasta koulutuslinnakkeeksi määrättiin Hästö-Busö ja perustettiin vartioasema Morgonlandetiin. Maaliskuussa 1945 II linnakkeistoon liitettiin Örön ja Bogaskärin linnakkeet ja Bengtskäriin perustettiin vartiolinnake. Russarön evakossa olleet järeät tykit asennettiin takaisin. II linnakkeiston merkitys oli nyt kasvanut, koska Neuvostoliiton Porkkalan tukikohdan itäpuolinen Suomenlahden rannikon osa oli riisuttu raskaista ja järeistä tykeistä valvontakomission vaatimuksesta, ja II linnakkeisto oli Porkkalan tukikohdan läntinen naapuri.
Organisaatiota muutettiin jälleen 1. joulukuuta 1952. Turun rannikkotykistörykmentistä tuli Rannikkotykistörykmentti 2. Siitä irrotettiin sen II linnakkeisto, josta tuli 2. erillinen rannikkopatteristo. Siihen kuuluivat nyt Örö, Russarö, Hästö-Busö ja Jussarö.
Vuonna 1956 koko merivoimien rannikkotykistö liiettiin maavoimiin. 2. erillinen rannikkotykistöpatteristo sai nimen Hangon rannikkopatteristo. Samalla luovuttiin perinteisistä punamustista kauluslaatoista ja otettiin käyttöön tykistön punainen kauluslaatta, kuitenkin sinisellä reunuksella. Örön kasarmi peruskorjattiin vuonna 1958. Russarön kasarmi peruskorjattiin vuonna 1961. Hankoon Korkeavuorenkadulle rakennettiin uusi Esikuntapatterin kasarmi. Hankolaiset merenkulkijat ovat perinteisesti antaneet taloille nimiä, kuten Jaava, Sumatra, Korsika ja on myös maatila nimeltä Bangladesh. Myös Korkeavuorenkadun uudisrakennus sai epävirallisen, mutta pitkään säilyneen nimen, Mau-Mau, afrikkalaisen sisijärjestön mukaan.
Lakkauttaminen
Koko Puolustusvoimia muotoillut rationalisointi koski myös Hangon rannikkopatteristoa ja se liitettiin jälleen alkuperäisille juurilleen Merivoimiin Suomenlahden Meripuolustusalueeseen 1. heinäkuuta 1998. Säästösyistä useista rakennuksista luovuttiin ja henkilöstöä vähennettiin. Varusmiesikäluokat pienenivät ja koulutuspaikkojen tarve väheni. Useat maailmalla käydyt sodat osoittivat kiinteän rannikkotykistön käyttömahdollisuudet vähäisiksi ja raskaiden linnakkeiden tarve loppui. Hangon rannikkopatteristo lakkautettiin 31. joulukuuta 2002. Joitakin rannikkopuolustuksen tehtäviä edelleen moderneilla ja käyttökelpoisilla kaluston osilla jatkaa Suomen merivoimien Suomenlinnan rannikkorykmentti ja harjoittelee säännöllisesti myös entisen Hangon rannikkopatteriston alueella.
Komentajat Kapt Otto Nylund (1.8.1921–17.11.1923) Ev Jarl Christian Olin (17.11.1923–13.3.1940) Maj Hille Aarva (1.1.1942–7.4.1942) Evl Jarl Wickström (7.4.1942–20.5.1942) Evl Norman Simonen (20.5.1942–1.12.1944) Ev Niilo Kesämaa (1.12.1944–4.10.1946) Ev Niilo Heiro (4.10.1946–22.4.1950) Evl Reino Aaltonen (22.4.1950–25.11.1953) Evl Mauno Loikkanen (25.11.1953–15.7.1958) Evl Aake Merilä (15.7.1958–22.2.1961) Evl Paavo Heikkilä (22.2.1961–30.11.1963) Evl Aarre Kurki (30.11.1963–12.8.1966) Evl Esko Havo (13.8.1966–6.6.1968) Evl Aarni Kajaani (6.6.1968–21.8.1970) Evl Pentti Silvast (21.8.1970–6.10.1971) Evl Olavi Aspinjaakko (5.11.1971–19.3.1976) Evl Olavi Vehmas (19.3.1976–17.2.1978)