Kampin keskus on Helsingin keskustassa, Kampin kaupunginosassa sijaitseva joukkoliikenneterminaali ja kauppakeskus. Se sijaitsee vanhan linja-autoaseman bussikentällä, Lasipalatsin takana. Rakennusryhmä käsittää Narinkkatorin, Urho Kekkosen kadun, Fredrikinkadun ja Salomonkadun välisen korttelin kokonaisuudessaan, ja lisäksi katujen ali kulkevat käytävät yhdistävät keskuksen viereisissä kortteleissa sijaitsevaan Sähkötaloon ja Scandic Hotelli Simonkentän rakennukseen.
Kampin keskus koostuu Kampin kauppakeskuksesta, paikallisbussiliikenteen terminaalista, kaukoliikenteen terminaalista eli Helsingin linja-autoasemasta ja Kampin metroasemasta. Rakennusryhmään liittyvät myös samassa korttelissa Urho Kekkosen kadun puolella olevat asuinrakennukset, joiden alimpiin kerroksiin kauppakeskus ulottuu. Terminaalin läpi kulkee päivittäin noin 200 000 ihmistä, ja se on yksi Pohjoismaiden vilkkaimmista terminaalialueista.
Hanke Tausta pienoiskuva|Kampin linja-autoasema vuoden 1964 ilmakuvassa. Kunnianhimoisen rakennusprojektin tavoitteena oli Kampin suuren maanpäällisen linja-autokentän tehokkaampi hyödyntäminen. Samalla saatiin lisää liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia. Erityisenä tavoitteena oli Espoon suunnan seutubussien sekä kaukoliikenteen linja-autoterminaalin ja tavara-aseman sijoittaminen maanalaisiin tiloihin. Kampin keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin maaliskuussa 1999. Helsingin kaupunki ja SRV Viitoset Oy solmivat 14. kesäkuuta 2002 sopimuksen Kampin keskuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta.Helsingin kaupungin kiinteistövirasto - Toimintavuosi 2002, s. 4, 11
Rakentaminen Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2002. Rakennusvaiheen kiihkeimpään aikaan alueella saattoi nähdä liki kymmenen nostokurkea urakoimassa. Maanalaista terminaalia varten kaivettiin 300 × 100 × 10 metrin kaivanto, josta puhkaistiin uusi sisäänkäynti Kampin metroasemalle. Vapaa tila terminaalin päällä (Tennispalatsinaukio) varattiin toriksi jalankulkijoille ja sen ohi kulkeva Salomonkatu kävelykaduksi. Rakennusaikana kaivannon alapuoliselle metroasemalle tihkui sateella kallion läpi vettä. Halkeamien syntyä edistivät osaltaan räjäytystyöt, jotka tärisyttivät maaperää.
Ennen Kampin keskuksen rakentamista Annankatu jatkui linja-autokentän ja Salomonkadun yli Eteläiselle Rautatiekadulle. Keskuksen pohjoispuolelle jäänyt osa päätettiin nimetä Antinkaduksi.
Keskuksen suunnitteluratkaisu teki mahdolliseksi linja-autokentän muuttamisen autottomaksi alueeksi. Alueen koko on noin kolme hehtaaria, ja sen rakentaminen kesti noin neljä ja puoli vuotta. Keskuksen bruttoneliömäärä on 135 000 m², josta liiketilaa on 37 000 m², toimistoja 12 500 m² ja asuntoja 6 000 neliötä. Hankkeen pääurakoitsija oli SRV Viitoset Oy ja maanpäällisten osien pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky, joka palkittiin Vuoden teräsrakenne 2006 -palkinnolla. Liikenneterminaalit palkittiin Vuoden betonirakenne 2005 -palkinnolla, pääsuunnittelija oli Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy.
Valmistuminen Presidentti Tarja Halonen avasi terminaalin käyttöön 2. kesäkuuta 2005 klo 14.00 käynnistämällä metroasemalle johtavat liukuportaat.Teinit ja Kampin terminaali: vuosikymmenen rakkaustarina Avajaisiin osallistui myös valtiovierailulla ollut Tšekin presidentti Václav Klaus puolisoineen.Kampin uusi liikennekeskus vihittiin käyttöön
Kampin keskus valmistui kahdessa osassa. Kesällä 2005 terminaalista valmistui noin viidennes eli kaukoliikenteen terminaali sekä Espoon-bussiterminaali, uudet liukuportaat Kampin metroasemalle sekä matkakeskus ja Espoon-terminaalin tasolla olevat kaupat, kuten ruokakauppa ja kahviloita.
Kampin keskuksen toinen vaihe valmistui 2. maaliskuuta 2006, jolloin avattiin Kampin viisikerroksinen kauppakeskus terminaalin yläpuolelle. Samalla otettiin käyttöön rakennusryhmään liittyvät asunnot sekä piha- ja torialueet.
Narinkka pienoiskuva|Kampin keskus Narinkkatorin puolelta kuvattuna. Narinkka on Kampin keskuksen vieressä oleva torialue, joka valmistui myös vuonna 2005 entisen linja-autoaseman paikalle. Se sai nimensä Simonkadun yläpäässä, nykyisen Scandic Hotel Simonkentän paikalla vuosina 1870–1930 sijainneen juutalaisten torikojualueen mukaan (venäjäksi на рынке, na rynka ’torilla’). Narinkkatorilla on järjestetty lukuisia yleisötapahtumia, kuten urheilukilpailuja.
Laajentuminen Sähkötaloon Kampin keskus laajeni Helsingin Energian Sähkötaloon. Laajennusosa avautui asiakkaille 11. lokakuuta 2007. Kampin kauppakeskuksen laajennusosaan kuuluvat Sähkötalon kaksi alinta kerrosta sekä vanhan sähköaseman Malminrinteen puoleinen osa.
Uusissa tiloissa oli noin 4 000 neliömetriä vuokrattavaa liiketilaa ja toimintansa siellä aloitti 16 uutta yrittäjää, muun muassa Lidl. Kaiken kaikkiaan Kampin kauppakeskuksessa on nyt liiketiloja noin 40 000 neliömetriä ja yrityksiä 166.
Sähkötalo toimii muutostöiden jälkeenkin Helsingin Energian pääkonttorina. Myös Helsingin Energian asiakaspalvelu jatkaa uusituissa tiloissa, joiden suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti palvelun sujuvuuteen ja monipuoliseen, energiatehokkuutta edistävään energianeuvontaan. Sähkötalossa jatkuvat energianjakelun varmuutta turvaavat valvomotoiminnot.
Peruskorjauksen tuloksena toteutui Sähkötalon suunnitelleen arkkitehti Alvar Aallon 30 vuoden takainen visio tilojen liittämisestä kiinteäksi osaksi Kampin alueen uutta liikekeskustaa. Samoilla linjoilla alueen kehittämisestä olivat olleet myös Helsingin kaupungin päättäjät.
Kauppakeskus Kamppi
Kauppakeskus Kamppi sijaitsee kaukoliikenteen bussiterminaalin yläpuolella. Kauppakeskuksen avasi torstaina 2. maaliskuuta 2006 kello 9 Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kauppakeskuksessa on arvioitu käyvän ihmisiä jopa 100 000 päivässä ja 35 miljoonaa vuodessa. Vuosimyynniksi on arvioitu yli 200 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksessa toimii yli 150 liikettä ja ravintolaa, ja ravintoloita on yli 20. Kauppakeskuksen bruttopinta-ala on 135 000 neliömetriä, mistä liiketilaa on 35 000 neliötä.
Kauppakeskuksen E-tasolla on päivittäistavarakauppoja, ravintoloita sekä erikoisliikkeitä. Ensimmäinen ja toinen kerros on teemoitettu muotiin ja vaatetukseen erikoistuneisiin liikkeisiin. Kolmannessa kerroksessa puolestaan on muun muassa lastentarvikeliikkeitä ja kodin sisustusta myyviä liikkeitä. Neljäs kerros on täysin kodin sisustustarvikkeita myyvän Mujin myymälää. Viidennessä kerroksessa on ravintolamaailma Kortteli.
Terminaalissa on maanalaisia tiloja noin kolme hehtaaria. Kampin keskuksesta on maanalainen yhteys kauppakeskus Forumiin ja päärautatieasemalle. Lisäksi pysäköintihalli sijaitsee kaukoliikenneterminaalin alapuolella, ja sinne on suora hissiyhteys. Pysäköintihalliin pääsee Olavinkadun rampista. Lisäksi kaukoliikenneterminaaliin on varattu neljä taksin otto- ja jättöpaikkaa.
Omistajat Huhtikuussa 2006 kauppakeskuksen omistajat, SRV-yhtiöt ja Pontos, myivät sen koko osakekannan Royal Bank of Scotlandille ja Boultbeelle 345 miljoonalla eurolla. Samalla keskuksen toimitusjohtaja Henrik Wiberg jätti tehtävänsä, ja hänen tilalleen nousi Tuomas Sahi.Kampin kauppakeskus myyty brittisijoittajille
Maaliskuussa 2008 brittiläinen kiinteistösijoitusyhtiö Protego Real Estate Investors osti kauppakeskuksen 452,5 miljoonalla eurolla hallinnoimansa Nordic Retail Fund -rahaston nimiin.
Gekko pienoiskuva|Tilateos Gekko Gekko on Kampin keskuksessa sijaitseva, pienistä keltaisista laatoista valmistettu keramiikkataideteos. Se on rakennettu katutason keskusaulasta, kaukoliikenteen bussiterminaalin läpi, alas metroasemalle vievien liukuportaiden kuilun päälle. Teos on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siinä on keramiikkaosia noin 275 m². Sen ovat valmistaneet keramiikkataiteilijat Pekka Paikkari, Kristina Riska ja Kati Tuominen.
Joukkoliikenne
Sisäänkäyntejä Kamppiin on lukuisia. Kaksi niistä sijaitsee Narinkkatorilla, kaksi Tennispalatsin aukiolla, kaksi Urho Kekkosen kadulla, yksi Fredrikinkadulla Kampin metroasemaa vastapäätä, sekä yksi Fredrikinkadun ja Urho Kekkosen kadun risteyksessä. Lisäksi Salomonkadulta Graniittitalon aulasta pääsi vuoteen 2016 asti Kamppiin.
Bussiterminaalien odotustilat ja lähtölaiturit on erotettu lasiseinällä ja ovilla. Ovet aukeavat niiden vieressä olevaa nappia painamalla vasta, kun bussi on saapunut laiturille. Laitureilta päin odotustilaan tultaessa ovet aukeavat aina, vaikka bussi ei olisikaan laiturilla.
Terminaalissa on kehittynyt liikenteen informaatiojärjestelmä. Se sisältää useita sähköisiä informaatiotauluja, joista näkee milloin ja mistä mikäkin bussi lähtee. Lisäksi terminaalista löytyy kolme suurta niin sanottua kokoojanäyttöä sekä useita kymmeniä pienempiä näyttöjä ja monitoreja. Terminaalissa on myös näyttö, joka ilmoittaa Helsingin päärautatieasemalta lähtevät lähijunat. Metron liukuportailla puolestaan on näyttö, joka näyttää minuutteina jäljellä olevan ajan kuuden seuraavan metron lähtöaikaan ja niiden määränpään.
Kaukoliikenneterminaali Kaukoliikenteen terminaali on Helsingin linja-autoasema. Sieltä lähtevät kaikki Helsingistä lähtevät kaukoliikenteen bussit. Terminaali avattiin maanantaina 6. kesäkuuta 2005. Se sijaitsee K-kerroksessa eli –1-kerroksessa, maan alla, noin kuusi metriä maanpinnan alapuolella. Kaukoliikenneterminaali on noin 14 metriä leveä ja 125 metriä pitkä. Päivittäin terminaalista lähtee noin 700 bussivuoroa eri puolille Suomea. Ruuhkaisimpina aikoina terminaalissa saattaa olla odottamassa jopa 300–350 henkilöä yhtä aikaa. Kaukoliikenneterminaalissa on opastetaulujen lisäksi myös kuulutusjärjestelmä, joka kuuluttaa kaikki pikavuorot, mutta se on poistettu käytöstä. Terminaalissa on 35 laituria.
Lähiliikenteen bussiterminaali |pienoiskuva|Lähiliikenneterminaali. pienoiskuva|Bussilaiturille johtava ovi. Oven yläpuolella on iso numero (esimerkiksi tässä kuvassa 3), joka kertoo laiturin numeron. Vieressä on rasti, joka kertoo, ettei bussi ole laiturilla, eivätkä ovet aukea. Kun bussi saapuu laiturille, punaisen rastin tilalle syttyy vihreä nuoli. Nuolen vieressä on näyttö, joka kertoo bussin määränpään, reitin ja lähtöajan. Alun perin paikallisbussien terminaali oli yksinomaan Espoon suuntaan (”Espoon-terminaali”), Länsiväylää kulkevien bussien lähtöpaikka. Länsimetron avaamisen jälkeen Kampista Espooseen suuntautuvien bussilinjojen määrä vähentyi merkittävästi, ja sittemmin terminaalia ovat käyttäneet myös useat Helsingin sisäiset linjat.
Paikallisliikenteen terminaalista lähtevät bussit 21 Kamppi - Ruoholahti - Vattuniemi - Lauttasaari 24 Kamppi - Leppäsuo - Hietaniemi - Taka-Töölö - Meilahti - Seurasaari 24S Kamppi - Leppäsuo - Hietaniemi - Taka-Töölö - Meilahti - Seurasaari 25 Kamppi - Leppäsuo - Taka-Töölö - Meilahti - Munkkiniemi - Pajamäki 37 Kamppi - Töölö - Meilahti - Ruskeasuo - Konala - Malminkartano - Honkasuo - Myyrmäki 41 Kamppi - Töölö - Meilahti - Ruskeasuo - Huopalahti - Pohjois-Haaga 42 Kamppi - Töölö - Meilahti - Ruskeasuo - Maununneva - Hakuninmaa - Kannelmäki 63 Kamppi - Töölö - Meilahti - Ruskeasuo - Ilmala - Maunula - Länsi-Pakila - Paloheinä 69 Kamppi - Töölö - Pasila - Käpylä - Oulunkylä - Pukinmäki - Malmi - Tattariharju - Jakomäki 69N Kamppi - Töölö - Pasila - Ilmala - Käpylä - Oulunkylä - Itä-Pakila 70 Kamppi - Töölö - Alppila - Vallila - Kumpula - Vanhakaupunki - Viikki - Pihlajamäki - Pukinmäki - Malmi 102N Kamppi - Ruoholahti - Lauttasaari - Keilalahti - Tapiola - Otaniemi - Teekkarikylä 112N Kamppi - Ruoholahti - Lauttasaari - Keilalahti - Westend - Haukilahti - Matinkylä - Nuottaniemi - Tiistilä - Friisilä 113N Kamppi - Ruoholahti - Lauttasaari - Keilalahti - Tapiola - Laajalahti - Säteri - Perkkaa - Leppävaara 114N Kamppi - Ruoholahti - Lauttasaari - Keilalahti - Tapiola - Koivu-Mankkaa - Klovi - Kauniainen - Lansa - Kilo - Leppävaara 118N Kamppi - Ruoholahti - Lauttasaari - Keilalahti - Tapiola - Olari - Kokinkylä - Kuurinniitty - Espoon keskus - Lommila - Jorvi 121 Kamppi - Ruoholahti - Lauttasaari - Keilalahti - Niittykumpu - Olari