Puujärvi on Uudellamaalla Lohjan Karjalohjan kirkonkylällä sijaitseva järvi. Tässä esityksessä ei Tesväriä lueta mukaan Puujärveen. Se sijaitsee Lohjanjärven länsipuolella.

Maantietoa Puujärvi on 5,2 kilometriä pitkä, 2,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 645 hehtaaria eli 6,4 neliökilometriä. Se on muodostunut toisen Salpausselän taakse sen länsipuolella olevaan painanteeseen . Järven itäiset rannat ovat reunamuodostumaa, joka muodostuu Pukkilanharjusta, Kontolasta, Määrämäestä ja Pyrkylännummella sijaitsevasta mäestä. Järvi on suuren C-kirjaimen muotoinen, kun vesialue kiertää laajan Kontolan niemimaan. Kumpaakin päätä yhdistää 250–580 metriä leveä ja 1,3 kilometriä pitkä Kontolansalmi. Suuri järvenselkä on neljä kilometriä pitkä ja kaksi leveä. Etelärannoilta kohoaa Pulkkilanharju Prunnilahdelta Luhjuun asti. Harjun korkeimmat kohdat kohoavat jopa 30–45 metrin ja Pyrkylännummi yli 50 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Harju muodostaa kannaksen, joka erottaa Puujärven viereisestä Lohjanjärvestä.

Järvessä on vesistöviranomaisen mukaan 11 saarta, vaikka kartassa niitä on 12. Saarien yhteispinta-ala on 9,91 hehtaaria. Saarista Tupasaari ja Pussisaari eli Selkäsaari ovat usean hehtaarin laajuisia. Ne sijaitsevat koillisosan syvänteen eteläpuolella. Loput saaret ovat yli aarin kokoisia. Suurimpien saarien ympäristössä on vielä Kivisaari ja Kirkkosaari ja järven lounaispäässä on neljä saarta, joista kahden nimet ovat Vähäsaari ja Pikkukari. Puujärven kylän rannassa on kallioinen saari, jonne johtaa silta. Samanlainen siltayhteys on koillisrannassa sijaitsevalla Karhusaarella.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Niiden mukaan, järvessä on kaksi laajempaa syvännettä. Suurin syvänne sijaitsee suurella järvenselällä järven itäosassa. Siinä on varsin suuri 15-metrinen syvänne, jossa on lisäksi laaja 20-metrinen vesialue. Kontolansalmella on koko pituudella 10-metrinen syvänne, joka laajenee järven lounaisosassa. Järven tilavuudeksi on määritetty 53,74 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 8,3 metriä. Järven syvyys on 21,7 metriä ja tämä kohta sijaitsee Pussisaaren edustalla sen koillispuolella . Kontolannokan edustalla on 15,3 metriä syvää ja järven lounaisosassa on 13,9 metriä syvää.

Järven rantaviivan pituus on 25,9 kilometriä, josta saarien osuus on 3,6 kilometriä. Järven rannat ovat pääosin metsämaata, jonka yhtenäisyyttä rikkovat pienialaiset peltomaat. Niitä esiintyy järven ympäryskylissä, joita ovat Karjalohja, Lohjantaipale, Pipola, Puujärvi, Särkiä ja Immula. Järven rannoille on rakennettu vajaa 200 vapaa-ajan asuntoa, joista noin 10 sijaitsee saarissa. Niille tulee tiet järven ympäristön maanteiltä, joita ovat Salpausselkää seuraava seututie 104, siitä länsipuolella haarautuva Puujärven kylätie ja itäpuolella Pipolan ja Nummijärven kylätie. Järvellä liikkumisessa on Puujärvellä ja Tesvärillä voimassa kattonopeus 10 kilometriä tunnissa . Järvessä ei saa pestä mattoja . Karjalohjan lähellä sijaitsee hiekkapohjainen uimaranta, jonka palveluita ovat pukukopit, käymälä ja nuotiopaikka .

Säännöstely Puujärven vedenkorkeutta on säädelty 1860-luvulta asti vesimyllyn toiminnan takia. Joen alkuosassa on nykyäänkin pato, jossa on sähkögeneraattori. Padolla on myös hydrologinen mittausasema, jonka tiedot ovat ympäristöhallinnon julkaisemia.

Luontoarvoja Vedenlaatu Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Puujärven tilaa. Järven tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli erinomainen ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli tyydyttävä, biologinen tila, joka oli erinomainen, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisessä arvioinnissa litrassa vettä (μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus , mitkä ovat erinomaisia tuloksia. Järven tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli hyvä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli tyydyttävä, biologinen tila, joka oli hyvä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus , mitkä ovat erinomaisia tuloksia.

Puujärven vedenlaadun heinäkuun 2022 mittauksien raportissa todetaan, että pintaveden ravinnepitoisuuksien perusteella Puujärvi on karun järven luokassa. Veden näkösyvyys oli 2,5 metriä ja happamuustaso vaihteli pH 6,7–7,6. Mittaukset tehtiin Kontiolannokan edustan ja järven lounaisosan syvänteistä. Kontiolannokan syvänteen kohdalla veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 14 μg/l ja alusvedessä 29 μg/l ja kokonaistyppipitoisuudet vastaavasti 300 μg/l ja 370 μg/l. Lounaisosan syvänteessä kokonaisfosforipitoisuudet olivat päällysvedessä vastaavasti 18 μg/l ja 190 μg/l, ja kokonaistyppipitoisuuden osalta 300 μg/l ja 600 μg/l. Pohjan lähellä esiintyi syvänteissä happikatoa, mikä viittaa pienialaiseen sisäiseen kuormitukseen.

Kalasto ja vesikasvillisuus Puujärven kasvillisuus on niukahkoa. Yleisimmät lajit ovat järviruoko ja ulpukka. Lisäksi järvellä esiintyy harvinainen raani. Yleisimmät kalalajit ovat ahven, hauki ja taimen.

Suojelualueita Puujärvellä sijaitsee Natura 2000- ohjelmaan kuuluva Puujärven Natura-alue (FI0100013, SAC, 694 hehtaaria). Siihen sisältyy Puujärven vesialue, pohjoisrannan Heponiemen tammisto ja järven luoteispuolella sijaitsevat Rautlammen ja Sikasuon alueet. Heponiemellä kasvaa eri-ikäisiä tammipuita, Vuorinemellä on rehevä pähkinälehto, Rautlammella on boreaalisella metsäalueella puronvarsilehto, Sikasuolla esiintyy rämettä ja nevaa ja Särkilampi on kokonaan suon ympäröimä lampi.

Vesistösuhteet Puujärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Lohjanjärven alueella (23.02), jonka Puujärven valuma-alueeseen (23.023) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 26,8 neliökilometriä, josta metsämaata on 47 %, peltomaata 12 %, virkistys-, vapaa-ajan- ja asuinalueita 5 % ja vesialueita 25 % . Puujärvi on lähdepohjainen . Pienen valuma-alueen takia veden laskennallinen viipymä on jopa 7 vuotta . Suurin tulo-oja on Luhjunoja, joka virtaa koillisesta päin. Sen alajuoksulle on muodostettu ravinteita ja kiintoainetta suodattava kosteikko. Puujärven kylässä lounaiseen lahteen laskee Myllylammesta (1 ha) alkava oja. Sen valuma-alueeseen kuuluu lisäksi Kaitalampi (1 ha), Silmälampi ja Rengaslampi. Hieman edellistä etelään laskee Mustalampi (2 ha), jonka valuma-alueeseen kuuluu pieni Kakarlammi. Leveän lasku-uomansa takia Tesväriä (31 ha) voisi kohdella kapeasuisena lahtena, mutta vesistöviranomainen kohtelee sitä omana järvenään. Tesvärin valuma-alueeseen kuuluu pohjoispuolella sijaitseva Kolmjärvi (3 ha) ja länsipuolella sijaitseva pikkulampi. Muita järveen laskevia lampia on pohjoispuolinen Sorvasto. Puujärven laskuoja on Eskolanjoki, jonka alajuoksua kutsutaan Hotopohjanojaksi, ja joka laskee Lohjanjärveen Hauraveteen. Puujärven vedenpinnan korkeus on 46,6 metriä mpy (N2000), joten laskuojan pudotukseksi muodostuu 14,6 metriä.

Katso myös Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Lohjan järvet Luokka:Puujärven valuma-alue