pienoiskuva|Kobolttoseeni on esimerkki organokobolttiyhdisteestä Organokobolttiyhdisteet ovat organometalliyhdisteitä, joissa on kovalenttinen sidos koboltin ja hiilen välillä.
Rakenne ja ominaisuudet Organokobolttiyhdisteissä koboltti voi esiintyä hapetusluvuilla +I, +II, +III tai +IV. Näistä +I ja +III ovat tavanomaisimmat ja hapetusluvulla +II koboltti esiintyy organometalliyhdisteissä vain reaktioiden välivaiheina ja hapetusluvulla +I organokobolttiyhdisteet ovat hyvin nukleofiilisia. Koboltin ja hiilen välinen sidos on hyvin heikko. Ainoa stabiili yksinkertaisia alkyyliligandeja sisältävä organokobolttiyhdiste on tetrakis(norbornyyli)koboltti, jossa koboltti on muutoin sille harvinaisella hapetusluvulla +IV. Stabiilimpia ovat yhdisteet, joissa on lisäksi ligandina fosfiineja tai muita elektroneja luovuttavia ligandeja.Roger W. Binkley & Edith R. Binkley: Radical Reactions of Carbohydrates Volume II: Radical Reactions in Carbohydrate Synthesis (2014) Chapter 23: Organocobalt and Organomercury Compounds Teoksen verkkoversio Viitattu 27.9.2016. Organokobolttiyhdisteitä, joiden rakenne on RyCoXz, missä R on aromaattinen ryhmä ja X on bromi tai jodi, on raportoitu syntetisoidun.
Yksinkertaisia alkyyli- tai aryyliorganokobolttiyhdisteitä stabiilimpia ovat koboltin yhdisteet, joissa koboltti on koordinoitunut alkeeneihin. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi metalloseeneihin kuuluva kobolttoseeni sekä organokobolttiyhdisteet, joissa orgaanisena osana on esimerkiksi 1,5-syklo-oktadieeni tai syklo-okteeni. Stabiileja organokobolttiyhdisteitä ovat myös eräät metallikarbonyyliyhdisteet kuten dikobolttioktakarbonyyli. Organokobolttiyhdisteitä stabiloivat myös kobolttiin sitoutuneet typpi- tai happifunktionaalisuuksia sisältävät yhdisteet esimerkiksi porfyriinirengas B12-vitamiinissa ja oksiimit.
Lähteet
Luokka:Kobolttiyhdisteet Luokka:Organometalliyhdisteet