Venäjänsuomalaiset ovat suomalaista sukujuurta olevia Venäjän asukkaita. Venäjänsuomalaisten lukumäärä on venäläistymisen ja Suomeen muuton vuoksi romahtanut ja on nykyään vain noin 8 000 henkeä. Venäjänsuomalaiset ja muut Suomen ulkopuolella asuvat suomalaiset ovat ulkosuomalaisia.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Ennen ensimmäistä maailmansotaa suomalaisia oli muuttajanut Venäjän keisarikuntaan noin 150 000 henkeä. Inkerinmaan ja Karjalankannaksen lisäksi heidän muuttokohteenaan oli Pietari. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Pietarin läänissä laskettiin olevan noin 12 000 suomalaissyntyistä asukasta. Venäjällä asuneet suomalaiset työskentelivät muun muassa upseereina asevoimissa, insinööreinä rautatierakennuksilla sekä käsityöläisinä. Autonomian aikana alkanut muuttoliike katkesi lokakuun vallankumoukseen vuonna 1917. Tuolloin valtaosa venäjänsuomalaisista palasi Suomeen.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1900-luvun alussa Neuvostoliittoon muuttaneita ryhmiä oli kolme: keväällä 1918 maahan muutti kymmenisen tuhatta punaista sotilasta perheineen, 1930-luvun alussa noin 15 000 luvatonta rajaloikkaria, lopuksi 6 500 amerikansuomalaista. Kokonaisluku on arviolta 31 ­500 suomalaista. Heitä kaikkia ei siis voi lukea punapakolaisiksi, siis vuoden 1918 ryhmäksi. Joukossa oli esimerkiksi tuhansittain kotimaan pula-ajan ajamia työttömiä, mielijohteesta seikkailleita ja aviomiehen jäljessä menneitä vaimoja lapsineen. Eritoten muuttaneille työläisnaisille bolševismi Neuvostoliitossa oli kolkko pettymys. Neuvostoliitossa naisten työtaakka vain kasvoi Suomeen nähden, perheiden toimeentulo oli avutonta eikä sukupuolten tasa-arvosta ollut merkkiäkään. 1930-luvulla suomalaiset miehet ja naiset olivat hengenvaarassa. Stalinin vainoissa oli tavallista, että kun aviopuoliso ammuttiin, tämän kansanvihollisena tuomitun vaimo ja lapset pantiin vankileirille tai karkotettiin. Neuvostotuomiolla teloitetuksi on laskettu tulleen kaikkiaan 15 000 suomalaista, ja näistä uhreista 2  000 oli amerikansuomalaisia. Neuvostoliitossa asuvista suomalaisista, jotka vangittiin ja tuomittiin, 90 prosenttia sai kuolemantuomion.

Selvä enemmistö punapakolaisista päätyi joko pahamaineiseen vankileirien saaristoon Siperiaan tai Stalinin pyöveleiden teloitettaviksi. Niin sanotun suuren terrorin aikana vuosina 1937–1938 ja juuri sitä ennen vangittiin ja usein myös teloitettiin mahdollisesti jopa 500–600 suomalaista punaupseeria. Puhdistuksen kokonaisvaltaisuus paljastui talvisodassa kun Terijoen hallitukselle – eli Neuvostoliiton asettamalle Suomen niin sanotulle kansanvaltaiselle hallitukselle – koottiin armeijaa, sen palvelukseen ei saatu haalittua kuin 91 punaupseeria.

Koska venäjänsuomalaisia pakkosiirrettiin Neuvostoliitossa eritoten 1930-luvulla, asuu heitä nykyisin muun muassa Kazakstanissa. Siellä heitä asuu arvioilta 200, mutta määrä voi olla suurempikin. Osa Kazakstanissa asuvista venäjänsuomalaisista on taustaltaan inkeriläisiä.

Suomalaisten lukumäärä Venäjällä väestönlaskentojen mukaan VäkilukuOsuus kokonaisväestöstä prosentteina1926 väestönlaskenta134 0890,14 %1939 väestönlaskenta138 9620,13 %1959 väestönlaskenta72 3560,06 %1970 väestönlaskenta62 3070,05 %1979 väestönlaskenta55 6870,04 %1989 väestönlaskenta47 1020,03 %2002 väestönlaskenta34 0500,02 %2010 väestönlaskenta20 2670,01 %2021 väestönlaskenta7 778

Demoskop Weekly No 543-544

Vuonna 2010 venäjänsuomalaisista vain pieni osa eli 7 181 henkilöä (35,43 %) osasi suomeaVenäjän federaation tilastopalvelu . Kaikkiaan suomea taitavia oli tuolloin 38 873, vuoden 2021 väestönlaskennassa 14 075.

Venäjänsuomalaiset jakautuvat lukuisiin ryhmiin: Inkeriläiset Kuolansuomalaiset Pietarinsuomalaiset Siperiansuomalaiset

Katso myös Suomen ja Venäjän suhteet Punapakolaiset Suomalaisten ja karjalaisten vainot Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa Suomen venäläiset

Lähteet

Aiheesta muualla

Suomalaisia Pietarissa, dokumenttielokuva Yle Areenassa

Luokka:Ulkosuomalaiset Luokka:Suomalaisten diaspora Luokka:Euroopan Venäjän etniset ryhmät