Pelon palkka (Le Salaire de la peur) on Henri-Georges Clouzot’n ohjaama jännityselokuva vuodelta 1953. Ohjaaja käsikirjoitti elokuvan yhdessä Jérome Geronimin kanssa, ja sen pohjana on Georges Arnaud’n romaani Le salaire de la peur (1950). Elokuvan pääosia näyttelevät Charles Vanel, Folco Lulli, Peter van Eyck ja Yves Montand.
Pelon palkasta tuli ilmestymisensä jälkeen ensimmäinen elokuva, joka voitti sekä Cannesin että Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon.
Juoni
Tapahtumat sijoittuvat Etelä-Amerikkaan. Lähes tiettömän taipaleen takana sijaitsevalla öljykentällä on syttynyt mittava tulipalo, joka voidaan sammuttaa ainoastaan räjäyttämällä. Tämän myötä öljy-yhtiö palkkaa neljä miestä kuljettamaan kahta nitroglyseriinillä lastattua kuorma-autoa 300 mailin matkan vuoriston ja viidakon läpi öljykentälle. Tehtävää pidetään suostumuksena itsemurhaan, koska nitroglyseriini voi räjähtää pienestäkin tärähdyksestä. Neljä miestä suostuu tehtävään, koska heidän taloudellinen tilanteensa on heikko.
Vastaanotto Pelon palkka voitti Berliinissä 1952 Kultaisen karhun ja Cannesissa 1953 Kultaisen palmun. Se palkittiin myös vuoden parhaan elokuvan Bafta-palkinnolla.
The New York Timesin kriitikot valitsivat Pelon palkan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.
Pelon palkka sai Suomessa teatteriensi-iltansa vuonna 1955. Se on esitetty Suomen televisiossa vuosina 1958, 1967, 2000 ja 2017.
William Friedkin on ohjannut elokuvasta amerikkalaisen uusintaversion, joka sekin tunnetaan suomeksi nimellä Pelon palkka (1977).
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Vuoden 1953 ranskalaiset elokuvat Luokka:Vuoden 1953 italialaiset elokuvat Luokka:Kultainen palmu -palkitut elokuvat