pienoiskuva|Werner Ryselin. Gustaf Werner Ryselin (22. heinäkuuta 1870 Oulu – 31. joulukuuta 1939 Järvenpää) oli suomalainen insinööri ja teollisuusjohtaja.Insinööri V. Ryselin 60-vuotias, Aamulehti, 22.07.1930, nro 193, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.07.2025
Ryselinin vanhemmat olivat merikapteeni, kauppias Johan Gustaf Ryselin ja Elisabet Manninen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1890 Oulun yksityislyseosta ja valmistui koneinsinööriksi 1894. Tämän jälkeen hän työskenteli höyryveturitehtailla Sveitsissä ja Saksassa 1894–1896.Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
Ryselin toimi piirtäjänä rautatiehallituksen konekonttorissa 1896–1898 ja oli sitten yksityisen Porvoon radan liikennepäällikkönä 1898 ja Tampereen pellava- ja rautateollisuus Oy:n konepajan veturiosaston teknillisenä johtajana 1899–1915. Hän oli mukana perustamassa vuonna 1915 Tampereelle Lokomon konepajaa, ja hän oli Lokomon toimitusjohtajana 1915–1923. Viimeksi Ryselin oli valtionrautateiden Pasilan konepajan yli-insinöörinä 1923–1932. pienoiskuva|Tampereen Herrainmäellä sijaitsee Villa Ryselin. Huvila valmistui vuonna 1899, ja Werner Ryselin oli sen ensimmäinen asukas.
Ryselin oli perustamassa vuonna 1925 Ivalojoki Oy:tä, joka harjoitti kullankaivuuta Lapissa Ivalojoen Ritakoskella, Hangasojan Kuivakurulla ja Sotajoen Suupankilla. Vähäiset löydetyt kultamäärät, yhtiön omistajien erimielisyydet ja riidat toisen alueella kullankaivuuta harjoittaneen yhtiön Lapin Kulta Oy:n johtivat lopulta siihen, että yhtiö purettiin marraskuussa 1927.Kultamuseon sivut : Suomen kultahistoria : Ivalojoki Oy 1924-1927
Ryselin rakennutti itselleen Vihnula-nimisen huvilan Nokian Vihnusjärvelle vuosien 1905–1910 tienoilla. Hän rakennutti paikalle myös navetan ja raivasi peltoa aikoen harjoittaa puutarhaviljelyä. Tampere-Pori-rautatien ja Vihnusjärven välinen alue on täynnä Velhonlähteiksi kutsuttuja lähteitä, joiden vesi on kirkasta ja radiumpitoista. Ryselin perusti vuoden 1930 tienoilla huvilan yhteyteen vesitehtaan, jossa pullotettiin lähteiden radioaktiivista vettä myytäväksi terveysjuomana Aradium-tuotemerkillä. Vesitehdas Oy Radium-Vesi Ab:n tehtaalla valmistettiin myös olutta ja myöhemmin keltaista ja punaista limonadia. Sotavuosien jälkeen oluen ja limonadin valmistus siirtyi Pyynikille.Nokian Velhonlähteen radioaktiivista vettä myytiin ennen terveysjuomana – Liisa Haapaniemi, 94, muistaa tehtailijan olleen pitkä ja mukava mies, Aamulehti 29.9.2018
Ryselin oli naimisissa Emma von Schantzin (1876–1969) kanssa. Heidän tyttärensä voimistelunopettaja Märtha Maria Elisabeth Ryselin oli naimisissa oopperalaulaja Yrjö Ikosen kanssa.Kyösti Sormusen GeneaNet-sivusto : Gustaf Werner Ryselin Toinen tytär Gerda Ryselin oli Svenska Teaternin näyttelijä ja operettitähti.Biografiskt lexikon för Finland : Gerda Ryselin
Teoksia Rautatierakennuspolitiikkamme. Tekijä, Helsinki 1930
Lähteet
Aiheesta muualla Mika Törmä : Lokomo - 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta. Metso Minerals Oy, Tampere 2015 W. Saenger, W. Kegel ja insinööri Ryselin Ivalojoella vuonna 1925, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma (Finna) Ivalojoella 1925 otettu kuva, edessä W. Saenger, Werner Ryselin ja W.C. Kegel, takana vasemmalta Aarne Laitakari ja K. Nordlund. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma (Finna) Velhonlähteen radioaktiivisesta vedestä pullotetun Aradium-terveys- ja pöytäveden mainos, Aamulehti, 5.7.1936, nro 178, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset insinöörit Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat Luokka:Vuonna 1870 syntyneet Luokka:Vuonna 1939 kuolleet