Homogeeninen alue on jonkin tai joidenkin ominaisuuksiensa puolesta samankaltainen koko alueella ja eroaa ympäristöstään, esimerkiksi luonnonmaantieteelliset kasvillisuusalueet, kuten tundra, taiga, lehtimetsä, savanni ja aavikko, kulttuurimaantieteessä maankäytölliset kaupunki, maaseutu ja teollisuusalue tai kulttuuriset alueet, kuten eteläeurooppalainen tai angloamerikkalainen kulttuuripiiri tai esimerkiksi valtauskonnon mukaan, kristinusko, buddhalaisuus, juutalaisuus.Globus: Alueiden maailma (WSOY 2006), s. 43-46 Homogeeninen alue on mahdollisimman samankaltainen laadullisten tai määrällisten elementtien suhteen. Laadullinen elementti on esimerkiksi valtakasvilajit ja määrällinen sademäärä tai keskilämpötila.
Luonnonmaantieteessä maailma voidaan jakaa kasvillisuuden ohella myös esimerkiksi ilmastoalueisiin, joissa vuotuiset sääolot ovat samankaltaiset, esimerkiksi meri-, manner, monsuuni- tai sademetsäilmasto. Tarkkailtaessa lähemmin yhdessä ilmastoalueessa on lukuisia erilaisia mikroilmastoja. Samoin esimerkiksi kasvillisuusalueilla, vaikkapa havumetsävyöhykkeellä on niin mustikka- ja käenkaalityypin kuusimetsää kuin puolukka- ja kanervatyypin mäntymetsää. Rajaaminen riippuu kuinka tarkasti ja mitä ominaisuuksia ja ilmiöitä tutkitaan. Kasvillisuusalueen rajaus voi siis perustua esimerkiksi pelkkään puustoon tai tarkastella kasviston omaleimaisuutta monipuolisemmin. Maapallon suurekosysteemejä sanotaan biomeiksi. Ekosysteemit, kuten kaupungit, joissa ihmistoiminnan funktiot määrittävät sen olennaisesti ovat antromeereja.
Luonnonmaantieteelliset aluejaot perustuvat usein kasvillisuuden ja ilmaston ohella esimerkiksi vesistöihin ja geomorfologiaan. Näin voidaan erottaa esimerkiksi Järvi-Suomi järviensä tai Vaara-Suomi pinnanmuotojensa perusteella omiksi homogeenisiksi alueikseen.
Homogeenisiin alueisiin perustuu suomalaisen maantieteilijän J. G. Granön kehittämä maisemamaantiede, jonka hän esitti teoksessaan Puhdas maantiede (1929).Löytönen, Markku & Tiitta, Allan: Aluejako maantieteessä. Teoksessa: Granö jakoi kirjassaan Suomen maantieteelliset alueet (1931) Suomen lukuisiin erityyppisiin maisema-alueisiin. 1990-luvulla tehdyssä Suomen maisemamaakuntajaossa Suomi on jaettu kymmeneen maisemamaakuntaan, ja toinen hieman tästä poikkeava maisema-aluejako on tehty Suomen kartaston viidennessä laitoksessa vuonna 1993.Raivo, Petri J. (1999). Maisema ja suomalaisuus. Teoksessa:
Kulttuurimaantieteessä voidaan tehdä hyvinkin mielikuvituksellisia aluejakoja, kuten Euroopan jako viini- olut- ja vodka-Eurooppaan.
Katso myös Toiminnallinen alue Hallinnollinen alue Miellealue Nodaalialue Biomi Antromeeri Köppenin ilmastoluokitus Suomen maisemamaakunnat
Lähteet
Luokka:Aluemaantiede