Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla. Kuopion kaupungissa asuu noin ja laajemmin Kuopion seudulla asuu noin henkilöä. Asukasluvultaan Kuopio on Suomen :nneksi suurin kunta ja lähikuntineen seitsemänneksi suurin kaupunkialue.

Kaupungin pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä. Kuopion keskustaajama sijaitsee enimmäkseen Kallaveteen etelästä työntyvällä Kuopionniemellä, joka jakaa Kallaveden kahteen toisistaan lähes erilliseen osaan. Väestötiheys on asukasta/km². Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kallavettä. Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.

Kuopio on Itä-Suomen valtakunnanosan keskus ja asukasluvultaan suurin kaupunki. Kuopion naapurikunnat ovat Lapinlahti, Iisalmi, Leppävirta, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Pielavesi, Kaavi, Juuka ja Tuusniemi. Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Kuopio on tunnettu valtakunnallisesti yhtenä merkittävimmistä opiskelukaupungeista sekä vetovoima- ja kasvukeskuksista. Kuopion historiaa 1960-luvun lopulta lähtien leimaavat useat kuntaliitokset, joiden johdosta Kuopioon kuuluu nykyään myös paljon maaseutua. Kun Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa, Kuopiosta tuli Suomen suurin maidontuottajakunta ja Suomen toiseksi suurin naudanlihantuottajakunta.http://kuopionkaupunginosat.fi/kuntakeskukset Lisäksi Kuopiota ovat leimanneet 2010-luvun lopulla lukuisat suuret hankkeet ja projektit, joita kaupungissa on valtakunnallisesti eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Tahkon suuren matkailukeskuksen myötä Kuopiosta on kasvanut myös merkittävä matkailukaupunki.

Vuoden 2017 Kuntaratingin mukaan 20 suurimman kaupungin joukosta Kuopiossa on tyytyväisimmät asukkaat, ja vuoden 2018 tutkimuksen mukaan Kuopio on asuntosijoittajalle paras kaupunki. Kuntien imago 2018 -tutkimuksessa Kuopio on suurista kaupungeista toisena. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa 2019 julkaisemassa tutkimuksessa Kuopion seutukunta oli sijalla 14, mikä on Itä-Suomen toiseksi korkein sijoitus. Kyselytutkimuksessa, joka mittaa elinkeinoelämän edustajien tyytyväisyyttä, Kuopion seutukunta sijoittuu kaikilla mittareilla maan keskiarvoa korkeammalle. Kokonaissijoitusta vetää alas yksityisen sektorin heikko tulos tilastovertailussa, joka ottaa huomioon yrittäjyysasteen, yritysten lukumäärän suhteessa asukaslukuun ja aloittaneiden yritysten määrän suhteessa koko yrityskantaan.

Kaupungin nimen alkuperä Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen nimen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij-miehennimeen. Myös tunnettu nimistöntutkija Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.

Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8000 eaa.

Ennen kaupunkia 1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä,Säämingissä 7. helmikuuta 1549 pidetyssä piispantarkastuksessa Turun tuomiokapitulin kanungit Mikael Agricola ja Knuut Juhonpoika kirjoittivat kirjeen Olavinlinnan linnanpäällikölle Kustaa Finckelle. Tarkastuksen pitäjät esittivät, että Pohjois-Savoon Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle Kuopionniemelle rakennettaisiin kirkko. Vuonna 1552 Kustaa Fincke ilmoitti kuninkaalle, että kirkko on valmis. Fincke esitti kuninkaalle itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista. Kustaa Vaasa vahvisti tämän 14. maaliskuuta 1552. Kuopion kirkkopitäjä oli syntynyt. Viite: joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa. Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, entisen Maaningan kunnan alueelle, jolloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.

Kaupungin muodostaminen Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.Historia ja perustiedot

Historialliset katunäkymät ja rakennukset Puu-Kuopiosta on jäljellä kolme aluekokonaisuutta tai katunäkymää: Kuninkaankatu – Minna Canthin katu ympäristöineen (mm. korttelimuseon rakennukset), Puistokatu ympäristöineen (mm. Puistokoulu, Puistokatu 13, 1899), Asemakatu ympäristöineen (mm. Asemakoulu 1897) sekä kasarmialue (puiset tarkk'ampujakasarmit ja venäläiset tiilikasarmit). Lisäksi on jäljellä muutamia yksittäisiä puutaloja.

Luettelo eräistä merkittävistä rakennuksista 1700–1800-luvuilta: Tuomiorovastin pappila (Kuninkaankatu 12) on valmistunut 1780. Minna Canthin talo (Minna Canthin katu 22) vuodelta 1820 ei ole museokäytössä. alt=|pienoiskuva|Valkeisenlampi, kesä 2020.Kuopion Lyseon lukio torin laidassa on C. L. Engelin suunnittelema ja valmistunut 1826. Sittemmin siihen on rakennettu jatko- ja siipiosia. J. V. Snellmanin kotimuseo (Snellmaninkatu 19) oli Snellmanin asuntona vuosina 1845–1849. Toiminut museona vuodesta 1981. Ravintola Sataman Helmi, Bastmanin talo, entinen Carlsonin rautakauppa Kauppakatu 2:ssa on vuodelta 1850. Haminalahden hovi Haminalahdessa on von Wright -veljesten synnyinkoti. Päärakennus on vuodelta 1848–1850. Kuopion kaupungintalo on vuodelta 1885, suunnittelija F. A. Sjöström. Kuopion lääninhallitusrakennus (Hallituskatu 12–14), suunnittelija Constantin Kiseleff, valmistunut 1882. Ravintola Vanha Satama, ent. Tulli- ja pakkahuone matkustajasatamassa, 1860. Suunnittelija Carl Albert Edelfelt. Victor Barsokevitschin ateljee, jossa on VB-valokuvakeskus (Kuninkaankatu 14), 1887–1926.Savon Arkkitehdit SAFA 2003, Arkkitehtuurin opaskartta Kuopio. Koko kappaleen lähde.

Uudet liikenneyhteydet thumb|Kuopio Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Varkauden Taipaleen kanavan valmistuminen 1840, Saimaan kanavan avautuminen 1856 (samana vuonna valmistui Puijon ensimmäinen torni) ja Savon radan valmistuminen 1889. Vuonna 1858 Kuopio sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.Paaskoski, Jyrki: "Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä." Saastamoisen säätiö, Helsinki 2005.

Koulutus ja kulttuuri Kuopion koululaitoksen historia on pitkä. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu – Haapaniemen sotakoulu (nykyisessä Satamapuistossa) – aloitti vuonna 1780. Ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon vuonna 1788 (tosin Viipurin vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu oli muuttanut jo vuonna 1777 Kuopioon) ja kimnaasi eli lukio 1844. Suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871 (kuuromykkäinkoulu 1862). 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu (1886), muun muassa Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu vuonna 1887, jonka johtokunnassa Canth toimi aina kuolemaansa saakka vuonna 1897, yliopistoon johtava yhteiskoulu toisena, kuusi vuotta Helsingin jälkeen vuonna 1892 ja sairaanhoitajakoulu (1896). 1897 rikkoontui myös 10 000 asukkaan rajapyykki.

Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimivat noihin aikoihin pääasiassa kaupungin kulttuuriväki (muun muassa J. V. Snellman), toimittajat (muun muassa Juhani, Kalle ja Pekka Aho) ja varakkaimmat liikemiehet (esim. G. Ranin ja H. Saastamoinen). Naisasialiikkeen (johon kuuluivat muun muassa Minna Canth ja Elisabeth Stenius-Aarneenkallio) tasa-arvotyö eteni vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön mahdollistamisesta naisille kohti naisten kouluttamista käsityö- ja tyttökouluissa ja myöhemmin yhteiskouluissa – fennomaanien vaikutuksesta jo hyvissä ajoin suomen kielellä. Koulut elivät 1800-luvun puolella ja 1900-luvun alussa paljolti keräysten ja mesenaattien voimin.

Kunnallistekniikka ja palvelut kehittyvät Kaupunki sai vesijohdon vuonna 1913 ja hallintokonttori valmistui 1915. Ensimmäinen päätös vesijohtoverkoston rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1878. Valmistunut vesijohto korvasi talousveden nostamisen käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista. Suodatusmenetelmät eivät olleet kuitenkaan riittävät (hiekkasuodatus), joten muun muassa lavantaudista päästiin eroon vasta 1939 Itkonniemelle rakennetun, kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuvan laitoksen myötä.

1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi ja 20 000 asukkaan raja rikottiin. Kaupunkikuva muuttui korkeiden kivitalojen rakentamisen myötä. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin. Autoliikenne alkoi tuolloin rajoitetusti Kuopiossa. Liikenne oli kuitenkin vielä paljon höyrylaivojen ja Savon radan varassa. Kuopiosta liikennöineitä perinteisiä sisävesihöyrylaivoja ovat muun muassa S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski (ent. S/S Apollo), S/S Koski (nyk. M/S Koski) ja S/S Lokki.

Vuonna 1929 ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen. Urheilupaikkoja perustettiin myös innolla Kuopioon, tuolta ajalta ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita muiden muassa juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla kurjuuden keskelle valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu.

Toisen maailmansodan jälkeinen kasvu Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Väestön räjähdysmäinen kasvu pakotti laajentamaan kouluja. 1940-luvun lopussa alettiin myös tukea koulumatkoja ja tarjota ilmaista kouluruokaa (varattomat olivat saaneet sitä Kuopiossa jo vuodesta 1902). Suuri lukumäärä nuorisoa ja ajoittainen tekemisen puute synnytti myös erilaisia ilmiöitä kaupunkiin, kuten torimellakan vuonna 1965. 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Kuopion pinta-ala kasvoi huomattavasti vuonna 1969, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, ja vuonna 1973, kun Riistavesi liitettiin kaupunkiin.

Korkeakoulu Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984. Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Viime vuosikymmenet pienoiskuva|Kuopion luonnontieteellinen museo ja taustalla vasta valmistunut museon lisärakennus, syksy 2020. Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Vuonna 2003 siellä asui jo 14 000 ihmistä. Petosen ja keskustan yhdistävän Saaristokaupungin rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja se jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valmistuttuaan kaupunginosassa tulee asumaan 14 000 asukasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, josta kaupungin osuus on 160 miljoonaa euroa.