Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Vaasan pysyvät julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Vaasaan on liitetty Vähänkyrön kunta vuonna 2013 ja osa Sulvan kuntaa vuonna 1973. Muistolaatat ovat omassa luettelossaan.
Julkinen taide Vaasassa Vaasan vanhin muistomerkki on noin kolme metriä korkea goottilainen risti, joka on irtokivistä koostuvan kumpareen päällä Mustasaaressa, Korsholman valleilla Vanhassa Vaasassa. Muistomerkissä on Zacharis Topeliuksen teksti: ”Tähän Pohjan pakanoille pyhä risti rakettihin.” Muinaismuistoyhdistyksen vuonna 1894 pystyttämä muistomerkki kertoo Korsholman linnoituksen pystyttämisestä paikalle vuonna 1370 ja perimätiedon mukaan kristinuskon saapumispaikasta Suomeen. Muistomerkin suunnitteli Magnus Schjerfbeck.
Vaasaan pystytettiin vuosina 1920–1938 yhteensä 20 muistomerkkiä. Niistä näkyvin on Suomen Vapaudenpatsas (1938), jonka suunnittelivat Vaasan kauppatorille Yrjö Liipola ja Jussi Mäntynen. Teoksen jalustassa on viisi reliefiä ja Suomen Leijona. Pääryhmässä sotilasasuinen, seisova mies kohottaa oikean kätensä. Hänen takanaan istuva mies pitelee vasemmalla kädellään rintaansa ja kääntää kasvonsa ylös oikealle.
Kaupungin historiaan kuuluu läheisesti myös Lauri Leppäsen Jääkäripatsas (1958).
Vaasassa on kuusi Tea Helenelundin (1917–2010) tekemää muistomerkkiä, kuten Inkeri-patsas eli Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki (1955) Hietalahden mäellä. Vaasalaisen kuvanveistäjän Asko Halmeen (1931–2019) abstraktit veistossommitelmat, kuten Tiedon portaat (2000) Vaasan lyseon pihassa ovat eri puolilla kaupunkia.
Muita modernismia edustavia veistoksia Vaasassa ovat Eero Hiirosen Merituuli-suihkukaivo (1979) Palosaaren torilla, Kari Huhtamon Inhimilli (1984) Valtion virastotalon aukiolla, sekä Erkki Kannoston veistokset Matkakuume (2005), Syvä jano (2005) ja Varjoja metsässä (2006) Hovioikeudenpuistikon kävelykadulla.
Uudempaa julkista taidetta Vaasassa ovat Jaakko Niemelän Gridlock (2006) Hovioikeudenpuistikossa ja White Open (2014) valotaideteos kaupunginkirjaston edustalla, sekä Albert Braunin Parabolarenan (2008), Hannu Leimun Auringon lapsi (2010). Pekka Kauhasen Kirkas askel (1994) on Hietalahdessa, sekä Pekka Jylhän teokset Jäätie (2000) Tiklaspuistossa ja Meri ja veden muisti (2011) Suvilahdessa.
Taideteokset ja muistomerkit Tässä luettelossa on 105 kohdetta.