Elina Orvokki Gustafsson (s. 6. helmikuuta 1992) on uransa vuonna 2020 terveyssyistä lopettanut suomalainen nyrkkeilijä, joka otteli urallaan 105 ottelua, joista voitti 84 ja hävisi 21. Hän tyrmäsi vastustajansa yhdessä ottelussa, eikä tullut itse koskaan tyrmätyksi. Hänen seuransa oli kevääseen 2017 asti Porin NMKY, vuosina 2017–2019 Tampereen Voimailuseura ja ennen lopettamistaan Helsingin Tarmo. Aikaisemmin myös Porin Pyrintöä edustanut Gustafsson voitti MM-pronssia Astanassa 2016, EM-kultaa Sofiassa 2018 ja kolme Suomen mestaruutta, sekä kaksi Pohjoismaiden mestaruutta vuosina 2015 ja 2016. Hänen henkilökohtaisina valmentajina toimivat Porissa Marko Pennanen, Tampereella Maarit Teuronen ja Helsingissä Joni Turunen.
Nyrkkeilyuransa jälkeen Gustafsson on toiminut motivaatiopuhujana, ja käynyt muun muassa kouluilla kertomassa tarinaansa. Hän myös aktiivisesti puhuu sekä eläin- että ihmisoikeuksien puolesta sosiaalisessa mediassa. Näyttelijädebyyttinsä hän teki tv-sarjassa Kaverikirja vuonna 2022.
Ura Toukokuussa 2016 Kazakstanin Astanassa käydyissä MM-kilpailuissa Gustafsson pääsi arvalla suoraan toiselle kierrokselle, jossa hän voitti Liettuan Rita Sutkuten tuomariäänin 3–0. Puolivälierässä Gustafsson varmisti mitalisijan kukistamalla Venäjän Saadat Abdulajevan, joka on vuoden 2015 MM-hopeamitalisti. Välieräottelussa hän hävisi Kiinan Hong Gulle ja sijoittui jaetulle pronssille yhdessä Saksan Nadine Apetzin kanssa.http://yle.fi/urheilu/3-8909511
Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2018 Sofiassa Bulgariassa Gustafsson voitti mestaruuden kukistamalla loppuottelussa Venäjän Jaroslava Jakušinan hajaäänituomiolla. Gustafssonista tuli näin ensimmäinen suomalainen naisten nyrkkeilyn Euroopan-mestari yhdessä Mira Potkosen kanssa, joka myös voitti mestaruuden eri painoluokassa.
Lokakuussa 2019 Venäjän Ulan-Udessa käydyissä MM-kilpailuissa Gustafsson hävisi heti ensimmäisellä kierroksella Kiinan Liu Yangille tuomariäänin 5–0 ja putosi jatkosta.
Muuta Gustafsson palkittiin TUL:n Satakunnan piirin parhaana naisurheilijana vuonna 2013. Vuonna 2015 hänet valittiin Miss Gay Finland -kilpailun ensimmäiseksi perintöprinsessaksi. Koulutukseltaan Gustafsson on lähihoitaja.http://yle.fi/urheilu/3-8932318 Gustafsson palkittiin Hämeen Urheilugaalassa Tampereen Vuoden Urheilijaksi vuonna 2018. Gustafsson seurusteli vuosina 2018-2020 Emmi Asikaisen kanssa, mutta suhde päättyi Elinan aloitteesta.
Gustafssonista julkaistiin vuonna 2021 Otavan kustantama kirja Rohkeudella Elina Gustafsson, jonka on kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen.
Gustafsson osallistui syksyllä 2021 Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan ja teki samalla historiaa olemalla tanssiparinsa Ansku Bergströmin kanssa ensimmäinen samaa sukupuolta oleva tanssipari formaatin suomalaisessa versiossa. Joulukuussa 2021 Gustafsson ja Bergström kertoivat sosiaalisessa mediassa seurustelevansa. Avoliittoon he muuttivat kesällä 2022 Bergströmin siirtäessä tavaransa Gustafssonin luo. He menivät kihloihin huhtikuussa 2023, mutta erosivat tammikuussa 2025.
Saavutukset MM-pronssia 2016 (69 kg) Pohjoismaiden mestaruus (69 kg): 2016, 2018 Pohjoismaiden mestaruus (64 kg): 2015 SM-kultaa (69 kg): 2013, 2016, 2018, 2019 SM-kultaa (64 kg): 2015 SM-hopeaa (64 kg): 2014
Filmografia Kaverikirja: Meea (2022) Murha Hangossa: Tatuoitu mies (2024)
Lähteet
Aiheesta muualla Elina Gustafsson Instagramissa Ellu-Gee Facebookissa Kuusi kuvaa Elina Gustafssonin elämästä , 7.8.2022 Yle Radio 1
Luokka:Suomalaiset nyrkkeilijät Luokka:Vuonna 1992 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt