pienoiskuva|Elisenvaaran rautatieasema ennen sotia. Asemarakennus tuhoutui talvisodassa. thumb|200px|Elisenvaaran kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Elisenvaara () on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Soskuanjoen varrella 41 kilometriä Lahdenpohjasta lounaaseen. Taajamassa on 790 ja kunnassa 1 500 asukasta (vuonna 2012)Generalnyi plan, s. 3–4..
Maantiede ja asutus Elisenvaaran kunnan pinta-ala on 367,4 neliökilometriäGeneralnyi plan, s. 3.. Se rajoittuu koillisessa Lahdenpohjan piirin Miinalan, kaakossa Kurkijoen ja etelässä Hiitolan kuntiin sekä luoteessa SuomeenGeneralnyi plan, s. 9., jossa rajanaapureita ovat Rautjärven ja Parikkalan kunnat. Pinta-alasta valtaosa on metsääGeneralnyi plan, s. 44..
Kunnan alueella virtaavat Hiitolanjoki (myös Kokkolanjoki, Asilanjoki), Änäjoki, Vääränkoskenjoki (alajuoksulla Kotavaaranjoki), Soskuanjoki (Latvalammenjoki), Putkijoki (Tiitonkanava) ja Vonkaoja. Järviä ovat osaksi kunnan alueella sijaitseva Simpelejärvi sekä Kostamojärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat graniitti, gneissi, hiekka, sora ja turve. Kunnassa on kolme luonnonmuistomerkkiä.Generalnyi plan, s. 13–15.
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu kymmenen asutusta: Akkaharju, Esterlo, Kaivomäki, Ketrovaara, Kostamojärvi, Lamminkylä, Sorjo, Syväoro, Taustamäki ja Välimäki. Elisenvaaran ohella suurimmat asutuskeskukset ovat yli 300 asukaan Esterlo, yli 200 asukkaan Välimäki ja yli sadan asukkaan Ketrovaara. Akkaharjulla, Kaivomäellä ja Sorjossa ei ole lainkaan vakituisia asukkaita.Generalnyi plan, s. 4.
Historia Kurkijoen pogostassa sijainnut Elisenvaaran kylä mainitaan ensimmäisen kerran ruotsalaisessa maakirjassa vuonna 1590.
Ennen talvi- ja jatkosotaa Elisenvaara kuului Suomen sittemmin Neuvostoliitolle luovuttamaan Kurkijoen kuntaan. Se oli tärkeä rautatieristeys ja kunnan toinen merkittävä asutuskeskus. Elisenvaaran kautta kulki Karjalan rata Viipurista Sortavalaan, ja lisäksi sieltä erkanivat radat Lappeenrantaan ja Savonlinnaan. Nykyisin Elisenvaara–Simpele ja Elisenvaara–Parikkala -rataosuudet on purettu.
Elisenvaarassa aloitti vuonna 1928 toimintansa Elisenvaaran yhteiskoulu, joka sodan jälkeen siirtyi Karinaisten kunnan Kyrön kylään. Ennen sotia suunniteltiin Elisenvaaran muodostamista kauppalaksi.
Vuosina 1946–1992 Elisenvaaralla oli kaupunkimaisen taajaman status. Nykyisen kunnan alue käsittää entisen Suomen Kurkijoen kunnan itäosan ja osia osittain luovutetusta Parikkalan kunnasta sekä pohjoisimmat alueet Simpeleen kunnan luovutetusta itäosasta.
Sota-aika Talvisodassa 1939–1940 Elisenvaaraa pommitettiin 26. joulukuuta sekä 15. ja 20. helmikuuta. Pommituskertoja oli 39, joissa oli 280 konesuoritusta. Yhteensä 35 ihmistä kuoli. Carl-Fredrik Geustin kokoamien neuvostoliittolaisten lähteiden mukaan Elisenvaaraa olisi pommitettu myös 20. joulukuuta 1939.Ajankohtaista Evakkolapset ry
Neuvostoliitto teki jatkosodassa vuonna 1944 Elisenvaarassa niin sanotun Elisenvaaran pommituksen, jossa neuvostokoneet pommittivat Karjalankannakselta saapunutta evakkojunaa. Poikkeuksellisen tuhoisassa pommituksessa kuoli yli sata siviiliä sekä sotilaita ja lottia.
Liikenne, talous ja palvelut Elisenvaarasta on maantieyhteydet Kurkijoelle, Tervajärvelle, Ketrovaaraan sekä Ihalasta Raivion kautta Suomen rajalle johtavalle maantielle. Linja-autoliikennettä ei ole. Syväoron eteläpuolella on huoltoasema.Generalnyi plan, s. 18–19.
Kunnan läpi kulkee Hiitolan ja Jänisjärven välinen rautatie, jolla on Elisenvaaran asema sekä Akkaharjun, 192. ja 199. kilometrin pysäkit. Elisenvaaran ja Syväoron välinen rautatie on suljettu. Elisenvaaran asemalla on vaunuvarikko.Generalnyi plan, s. 19–20.
Elisenvaaran rautatieasemalta liikennöivät Sortavalan ja Kaarlahden (Kuznetšnoje) välillä kulkevat paikallisjunat sekä joulukuusta 2018 lähtien Pietarista Sortavalaan kulkeva Lastotška-pikajuna. Myös Laatokan länsipuolta, Pietari–Hiitola radan kautta liikennöitävä Pietarin ja Kostamuksen välillä kulkeva kaukojuna ja joulukuussa 2019 liikennöinnin aloittanut, Moskovasta Pietarin ja Viipurin kautta Petroskoihin kulkeva yöjuna pysähtyvät Elisenvaaran asemalla.
Syväorossa on maantieliikenteen raja-asema, joka toimii Syväoron tilapäisenä rajanylityspaikkana ja jonka vastaraja-asema Suomen puolella on Parikkalan raja-asema.
Kunnassa toimii puunjalostus- ja rakennustarviketeollisuutta sekä karjatilaGeneralnyi plan, s. 26-27.. Syväorossa on tulliasema, Elisenvaaran kaakkoispuolella sotilasalue, Syväorossa ja Tyrjänjärven eteläpuolella rajavartiostotGeneralnyi plan, s. 21..
Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, kerhotalo, kirjasto, lääkintäasema, posti, pankki, ruokala ja muutama kauppa. Joitakin palveluja on myös Esterlossa, Välimäellä ja Ketrovaarassa.Generalnyi plan, s. 20–21.
Nähtävyydet Elisenvaaran keskustassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikkaGeneralnyi plan, s. 18..
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Luokka:Kurkijoen kylät Luokka:Lahdenpohjan piirin kunnat Luokka:Lahdenpohjan piirin asutut paikat