Sukeltajakoulu (SUKK) on Kirkkonummen Upinniemessä toimiva Suomen merivoimien koulutusyksikkö. Se kouluttaa vuorovuosin varusmiehistä ja kantahenkilökunnasta taistelusukeltajia ja raivaajasukeltajia, minkä lisäksi koulutetaan työsukeltajia. Sukeltajakoulu on Suomen puolustusvoimien ainoa sukeltajakoulutusta antava yksikkö. Sukeltajia palvelee vakituisesti merivoimissa ja maavoimissa sekä oman toimen ohella rajavartiolaitoksen merivartiostoissa.

Sukeltajakoulu kuuluu Rannikkoprikaatin Meritiedustelupataljoonaan. Vuoden 2015 puolustusvoimauudistukseen asti se toimi Suomenlahden meripuolustusalueen 5. miinalaivueen alaisuudessa. Aiemmin koulu on toiminut nimellä Sukeltajakurssi, jolloin koko palvelusta ei ole suoritettu samassa yksikössä.

Koulutus

thumb|Taistelusukeltajan mallinukke Kokonaisturvallisuusmessuilla vuonna 2015. Rinnalla suljetun kierron happilaite.

Sukeltajakoulun varusmieskoulutukseen voi hakea erikoishaun kautta. Vuosittain syksyllä järjestettävään monipäiväiseen valintakokeeseen kuuluu lääkärintarkastus, soveltuvuuskokeita ja fyysisiä testejä kuten juoksutestejä, lihaskuntotestejä sekä uinti- ja sukellustestejä. Sukeltajakouluun valitut astuvat palvelukseen tammikuussa. Kaikki suorittavat myös aliupseerikurssin ja palvelusaika on 347 vuorokautta. Kurssin tavoitevahvuus on 20 henkilöä, mutta joinain vuosina valittuja on ollut alle 10. Vuonna 2017 hakijoita oli noin 100, joka oli tuolloin ennätysmäärä.

Sukeltajien koulutus käynnistyy sotilaan perustaidot opettavalla peruskoulutuskaudella, jonka jälkeen käydään aliupseerikurssi. Koulutuksen rankimmaksi vaiheeksi sanotaan niin sanottua allaskautta, jossa opetellaan sukeltamista perusvälinein. Osaamista mitataan tasokokein. Allaskautta seuraa avovesikausi, jossa harjoitellaan vedenalaista suunnistusta, siirtymistä ja etsintämenetelmiä. Avovesikauden suorittamisen jälkeen sukeltajaoppilas nimitetään puolustusvoimien sukeltajaksi.

Taistelusukeltajat koulutetaan tiedustelutehtäviin ja iskuosastomaisiin taistelu- ja tuhoamistehtäviin merellisessä ympäristössä. Allas- ja avovesikausia seuraavassa siirtymämenetelmäkoulutuksessa taistelusukeltajat opettelevat happilaitteella sukeltamista meriolosuhteissa, pintauintia ja partiovenetoimintaa. Siirtymämenetelmäkoulutus päättyy taistelusukeltajakokeeseen. Taistelu-, ampuma-, tiedustelu- ja selviytymiskouluksen lisäksi taistelusukeltajat erikoistuvat eri linjoilla lääkintä-, pioneeri-, tarkka-ampuja- tai viestitehtäviin.

Raivaajasukeltajien tehtävä on merimiinojen ja muiden räjähteiden etsintä, tunnistaminen ja raivaaminen merellä ja maalla. Kurssin aikana on mahdollista suorittaa räjäyttäjän lupakirjan edellyttämä tutkinto.

Historia

thumb|left|Merimiinojen laskua miinalaiva Ruotsinsalmelta jatkosodassa toukokuussa 1942.

Suomalainen sotilassukellus alkoi viimeistään vuonna 1917, jolloin jääkärit saivat Saksassa perehdytystä sukeltamiseen osana pioneerikoulutusta. Toiminta alkoi kehittyä 1930-luvulla Suomen sukellusvenelaivueen luomisen myötä, kun tarvittiin kyky vedenalaisiin pelastusoperaatioihin. Sukeltajien muita tehtäviä olivat alustarkastukset, huolto ja laiturityöt. Käytössä oli kypäräsukelluskalusto ja toiminta muistutti vahvasti kaupallista työsukellusta. Toisen maailmansodan päättyessä merivoimilla oli noin 50 sukeltajaa, joiden toimintaa johti merivoimien esikunnan merenkulkutoimiston päällikkö.

Vuonna 1952 sukeltajia oli merivoimien palveluksessa enää 11. Toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen nähtiin kuitenkin tarpeelliseksi, ja merivoimien esikunnan asettama työryhmä alkoi tutkia asiaa. Turun laivastoasema Turun Pansiossa järjesti kesällä 1953 työsukeltajakurssin, jonka kalusto oli kuitenkin vajavaista ja heikkokuntoista. Samana kesänä yliluutnantti Antti Näsi komennettiin Ruotsiin kahden kuukauden raivaajasukeltajakurssille, josta saaduilla tiedoilla ja opeilla järjestettiin kantahenkilökunnalle noin viisi kuukautta kestänyt merivoimien sukeltajakurssi numero 1 Turussa kesällä 1954. Tästä kurssista alkoi edelleen jatkuva kurssien juokseva numerointi. Kurssi jaettiin raivaaja- ja syväsukeltajalinjoihin, joista ensimmäinen sukelsi omavaraisella sukelluslaitteella ja jälkimmäinen pintailmasyöttöisellä kypäräsukelluskalustolla. Sukeltajien emälaivana toimi miinanraivaaja Kallanpää. Sukellustoiminta painottui Pansion lähistölle, ja osa koulutuksesta tapahtui Lökholman linnakesaaren ympäristössä. Vuoden 1958 kurssista kuvattiin Olavi Puusaaren ja Paavo Sirolan ohjaama 11-minuuttinen esittelyelokuva Taistelusukeltajat.

thumb|Kultainen sukeltajamerkki

Raivaajasukeltajakoulutukseen lisättiin kuukauden mittainen meripioneerikurssi 1960-luvulla. Sukeltajakoulutus siirtyi Helsingin laivastoasemalle Kirkkonummen Upinniemeen vuonna 1962. Siellä aloitettiin myös rynnäkkösukeltajakoulutus, ja vuoteen 1964 mennessä toiminta oli jakautunut taistelusukeltajiin eli rynnäkkö- ja raivaajasukeltajiin ja työsukeltajiin eli syvä- ja suojasukeltajiin. Kurssin toisena tukikohtana alettiin käyttää Tammisaaren edustalla sijaitsevaa Jussaarta vuodesta 1968 alkaen. Kolmeluokkainen sukeltajamerkki vahvistettiin käyttöön puolustusministerin päätöksellä 31. maaliskuuta 1969. Rynnäkkösukeltajakoulutus lopetettiin vuonna 1973 muun muassa kalusto- ja kouluttajapuutteiden vuoksi, minkä jälkeen toiminta painottui raivaajasukeltajakoulutukseen ja virka-apuun.

Sukeltajakurssien aloittamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta vuonna 1984, johon mennessä oli koulutettu yli tuhat sukeltajaa. Tuolloin kurssin ohjelmaan kuului ainoastaan raivaajasukeltajalinja, ja neljän kuukauden pituisia kursseja järjestettiin kaksi vuodessa. Kurssilla parhaiten menestyneillä varusmiehillä oli mahdollisuus tulla komennetuksi aliupseeri- ja reserviupseerikurssille. Loppuosa palvelusajasta suoritettiin sukellustehtävissä Turussa Rannikkolaivaston miinalaivueessa. 330 vuorokauden mittaisesta palveluksesta sukelluskoulutusta oli lähes yhdeksän kuukautta ja sukelluskertoja kertyi lähes 200. Henkilökuntaoppilaat puolestaan siirtyivät kurssin jälkeen omiin joukko-osastoihinsa ja pitivät sukelluskuntoaan yllä omatoimisesti ja vuosittain suoritetuissa kausitarkastuksissa.

thumb|left|Sukeltajien entinen emälaiva Mursu (nyk. Muru) Djiboutissa vuonna 2019.

Kallanpään lisäksi sukeltajien tukialuksina ovat vuosien varrella toimineet asuntoproomu Musta Nuoli, miinanraivaaja Katanpää, miinalaiva Ruotsinsalmi, emälaiva Porkkala, öljyntorjunta-alus Hylje ja emälaiva Mursu. Turun laivastoasemalla järjestetyssä jatkokoulutuksessa 1980-luvulla käytössä oli myös emälaiva Pansio. Vuonna 1980 käyttöön otettu Mursu oli ensimmäinen varta vasten sukeltajille rakennettu alus, jonka varustukseen kuului muun muassa kahden hengen painekammio ja paineilma- ja seoskaasujärjestelmä. Laivaston Sukeltajakilta perustettiin sotilassukeltajien yhdyssiteeksi ja perinteiden vaalijaksi vuonna 1985. Upinniemen varuskuntasairaalaan rakennettiin edistyksellisenä pidetty painekammiokeskus vuonna 1989.

Oppia sukelluskoulutukseen haettiin jälleen ulkomailta 1980-luvun lopulla, kun sukeltajakurssin kouluttaja yliluutnantti Markus Aarnio suoritti hyväksytysti Yhdysvaltain laivaston Navy SEALs -erikoisjoukkojen Basic Underwater Demolition/SEAL (BUD/S) -koulutuksen vuonna 1987. Kurssilta saatuja kokemuksia hyödynnettiin sekä raivaajasukeltajakoulutuksessa että myöhemmin uudelleen aloitetussa taistelusukeltajakoulutuksessa (aik. rynnäkkösukeltaja), ja sen pohjalta luotiin edelleen käytössä oleva tasokoejärjestelmä. Aarnio (k. 2023) yleni myöhemmin kommodorin arvoon ja toimi lopulta Suomenlahden meripuolustusalueen komentajana.

thumb|Suomenlahden rannikkoa Upinniemessä

Puolustusvoimien sukeltajakoulutus keskitettiin Suomenlahden laivaston alaisuuteen Upinniemeen vuonna 1991. Sukeltajia alettiin kouluttaa rannikkoalueen taistelu-, tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin uudestaan vuonna 1994. Koulutuksesta käytettiin tällöin nimitystä erikoistoimintakoulutus ja koulutetusta joukosta nimitystä Erikoistoimintaosasto (ETO). Tehtäviin koulutettiin myös joukko aiemmin raivaajasukeltajakoulutuksen saaneita reserviläisiä kertausharjoituksissa. 1990-luvulla toiminta kärsi vielä käynnistymisvaikeuksista. Se aloitettiin jälleen uudestaan vuonna 2000, minkä jälkeen varusmiehistä ja henkilökunnasta on koulutettu vuorovuosittain taistelu- ja raivaajasukeltajia. Henkilökunnan työsukeltajien koulutus eriytyy omalle linjalleen perussukelluskoulutuksen jälkeen. Sukeltajakoulun koulutus on pysynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen pääosin muuttumattomana.

thumb|left|Erikoistoimintaosaston operaattori kansainvälisessä harjoituksessa vuonna 2015.

Puolustusvoimien 50-vuotista sukeltajakoulutusta juhlittiin sukeltajapäivän merkeissä Upinniemessä 27. marraskuuta 2004. Vuonna 2004 kuvattu Dennis Hamro-Drotzin ohjaama kolmeosainen Haaste – taistelusukeltajaksi -dokumenttisarja esitettiin Yle TV2:lla tammikuussa 2006. Juhlavuoteen mennessä noin 1 500 miestä oli läpäissyt sukeltajakurssin. Yhtään naista ei tuohon mennessä ollut kurssia läpäissyt, mutta runsas vuosikymmen myöhemmin vuonna 2017 kurssin henkilökuntaan kuului yksi kurssin läpäissyt nainen.

Samoihin aikoihin taistelusukeltajakoulutuksen uudelleen aloittamisen kanssa sukeltajakurssin palkatusta henkilökunnasta muodostettiin erikoisjoukkoryhmä, jonka perustamisessa niin ikään hyödynnettiin Aarnion oppeja, ja aloitettiin sopimussotilaiden ja sotilasammattihenkilöiden (myöhemmin aliupseerien) koulutus näihin tehtäviin. Ryhmä eriytettiin omaksi yksikökseen vuonna 2009 henkilöstömäärän noustua, ja sen käyttöön otettiin 1990-luvulta tuttu nimi Erikoistoimintaosasto (ETO). Maa- ja merivoimien sopimussotilaiden erikoisjoukkokurssit yhdistettiin puolustusvoimien erikoisjoukkokurssiksi vuonna 2013. Kurssin jälkeen on mahdollista hakeutua erikoisjoukkoaliupseerin virkaan Erikoistoimintaosastoon tai Utin jääkärirykmentin Erikoisjääkäripataljoonan Erikoisjääkärikomppaniaan. Erikoistoimintaosasto siirtyikin hallinnollisesti osaksi Erikoisjääkäripataljoonaa vuoden 2022 alussa. Merivoimien erikoisjoukkoja on osallistunut myös kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Operaatio Atalantassa johtovastuu oli suoraan merivoimilla, ja mukana oli myös lippulaiva miinalaiva Pohjanmaa.

Lähteet

Kirjallisuus

Aiheesta muualla

Rannikkoprikaati Merivoimien sivustolla

Luokka:Rannikkoprikaati Luokka:Suomenlahden meripuolustusalue Luokka:Erikoisjoukot Suomessa Luokka:Sukellus