Hulda Salmi (5. huhtikuuta 1879 Nastola – 8. huhtikuuta 1949 Lahti) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1910–1918.
Elämä Varhaiset vuodet Nastolan Pyhäntaalla syntyneen Hulda Salmen vanhemmat olivat pitäjän varakkaimpiin talollisiin kuulunut Antti Salmi (1837–1906) ja Kaisa Juhontytär Harjunaho (1841–1916). Kaksoissisarensa Ainon kanssa hän oli perheen viidestä lapsesta nuorin. Viisi vuotta Seestan kansakoulua käytyään sisarukset suorittivat Helsingissä Kaarle Werkon yksivuotisen esiseminaarin ja aloittivat syksyllä 1897 opinnot Jyväskylän seminaarissa, josta he valmistuivat kansakoulunopettajiksi 1901.Rutkiewicz 2012, s. 24–27. Valmistuttuaan Salmi sai määräaikaisen viran Hollolan Lahden kylän kansakoulusta, josta hän vuoden kuluttua siirtyi Ainon kanssa Säkkijärvelle Vilajoen kansakouluun.Rantala 2002, s. 44–48. Salmi aloitti yhteiskunnallisen vaikuttamisensa raittiusliikkeessä. Hän muun muassa piti suurlakon aikana Lahden kauppatorilla järjestetyssä kansankokouksessa kieltolakia vaatineen puheen.Rutkiewicz 2012, s. 36–37.
Vuonna 1907 sisarukset valittiin opettajiksi Hollolaan Möysän kansakouluun. Salmi kiinnostui työväenaatteesta oltuaan tekemisissä vähävaraisten työläisperheiden kanssa ja liittyi paikalliseen työväenyhdistykseen. Sisarukset joutuivat pian vaikeuksiin poliittisen toimintansa vuoksi, kun pääosin suomettarelaisista koostunut koulun johtokunta alkoi syrjiä heitä. Johtokunnan nuorsuomalainen puheenjohtajan Rope Kojonen kuitenkin totesi sisarusten hoitaneen työnsä moitteettomasti. Syytöksiä seurasi jälleen keväällä 1909, jolloin Salmella väitettiin olevan suhde naimisissa olevaan Raivaajan päätoimittajaan Juho Raitioon ja hänen sisarensa puolestaan kerrottiin heilastelevan lehden toimitussihteerin Alpo Mattilan kanssa. Väitteet kuitattiin ilkeinä juoruina, mutta kun Kojonen syksyllä 1909 syrjäytettiin puheenjohtajan paikalta johtokunta lopulta erotti heidät uusien siveettömyyssyytösten johdosta. Aino Salmi erotettiin, vaikka hän oli avioitunut toimittaja Mattilan kanssa.
Politiikka ja sisällissota Erottamisensa jälkeen Salmi lähti täyspäiväisesti politiikkaan toimien muun muassa kiertävänä puhujana. Kansanedustajaksi hänet valittiin helmikuun 1910 eduskuntavaaleissa. Yhdessä Olli Pajarin kanssa Salmesta tuli ensimmäinen Lahdesta valittu kansanedustaja. Kun eduskunta ei vuonna 1915 kokoontunut ensimmäisen maailmansodan vuoksi, sai Salmi opettajanviran Kymin pitäjässä toimineesta Tiutisen kansakoulusta.Rantala 2002, s. 55. Kesällä 1917 Salmi oli perustamassa Sosialidemokraattista opettajaliittoa ja hänet valittiin myös sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Sisällissodan aikana Salmi muodosti Jaakko Pärssisen, Yrjö Laineen ja Riku Penttisen kanssa Koulutoimen ylihallituksen korvaajaksi perustetun kouluneuvoston, joka toimi Suomen kansanvaltuuskunnan valistusasiain osaston alaisuudessa. Kansanvaltuuskunnan siirryttyä Viipuriin Salmi pakeni sodan loppuvaiheessa kotiinsa Kymiin, jossa hänet vangittiin toukokuun lopussa ja siirrettiin lopulta muiden vangittujen kansanedustajien tavoin Helsingin lääninvankilaan.Rantala 2002, s. 39. Lokakuussa 1918 Valtiorikosoikeus antoi Salmelle kuuden vuoden kuritushuonetuomion avunannosta valtio- ja maanpetokseen. Muun muassa Johannes Kunilan ja Rope Kojosen puoltavista lausunnoista huolimatta Valtiorikosylioikeus korotti tuomion kahdeksaksi vuodeksi, kun Salmen katsottiin kuuluneen punaisten johtohahmoihin. Kojosen mukaan tuomion taustalla olivat vuosikymmenen takaiset erimielisyydet Möysän koulun johtokunnan kanssa, joiden vuoksi Hollolan suojeluskunnan esikunta vaati Salmelle ankaraa tuomiota.Rantala 2002, s. 42–44.
Sodan jälkeen Salmi vapautui armahduslakien nojalla Hämeenlinnan naisvankilasta vuonna 1921. Vuodet 1923–1924 Salmi toimi opettajana Koiviston Patalan kansakoulussa, jonka jälkeen hänet valittiin opettajaksi lapsuudenkouluunsa Nastolan Seestaan. Sodan aikaisen toiminnan vuoksi Salmen valinta aiheutti porvarilehdistössä vastustusta, mutta opettajavaalin tulosta ei saatu kumotuksi.Rantala 2002, s. 56–59. Vuonna 1927 Salmi oli jälleen ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Vuosina 1929 ja 1930 hän ei läpäissyt puolueen sisäistä jäsenäänestystä eduskuntavaaliehdokkaista ja päätti luopua politiikasta.Rutkiewicz 2012, s. 62–63. Kesällä 1930 äärioikeistolaisen Suomen Lukon Nastolan osasto vaati Salmea eroamaan ja hän myöntyikin painostuksen edessä luopumaan virastaan. Kansakouluntarkastaja ei kuitenkaan reagoinut asiaan, eikä myöskään koulun johtokunta noteerannut tapausta millään tavalla ja näin Salmi jatkoi virassaan.Rutkiewicz 2012, s. 60. Hulda Salmi jäi eläkkeelle Seestan kansakoulunopettajan virasta vuonna 1946 ja kuoli Lahdessa 70-vuotiaana huhtikuussa 1949.
Perhe Salmi ei ollut avioliitossa, mutta hänellä oli inkeriläinen ottotytär Elsi, johon Salmi oli tutustunut vankeusaikanaan.Rutkiewicz 2012, s. 51. Hänen kaksoissisarensa Aino Mattila toimi opettajana muun muassa Viipurissa ja kuoli vuonna 1957.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Hämeen vaalipiiri Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Vuonna 1879 syntyneet Luokka:Vuonna 1949 kuolleet