Isännänviiri on yleisnimitys viirille, jota pidetään nostettuna omakotitalon tai kesämökin lippusalkoon. Isännänviirin sanoma on, että isäntäväki on paikalla viirin ollessa nostettuna. Isännänviirinä voidaan käyttää suku-, kaupunki-, kunta-, maakunta- tai siniristiviiriä.

Isännänviirit Suomessa Isännänviirien käyttö Suomessa alkoi yleistyä 1950-luvulta alkaen. Suomalaisten isännänviirien esikuvina pidetään muissa Pohjoismaissa käytettyjä viirejä.

Siniristiviiri Perinteiseksi isännänviiriksi ymmärretään Suomen lippuun pohjautuva siniristiviiri, jota voidaan käyttää, ellei saatavilla ole oikeaa kotiseutuviiriä. Siniristiviiri on pohjaltaan valkoinen, ja siinä on merensininen risti. Ristin leveys on yleensä noin yksi kolmasosa viirin leveydestä. Siniristiviiri alkoi yleistyä 1980-luvulta alkaen.

Vaakunaviiri

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin alettiin valmistaa vaakunaviireiksi kutsuttuja isännänviirimalleja. Vaakunaviirissä viirin tyveen on asetettu neliönmuotoisena kyseisen kylän, kunnan, suvun tai järjestön vaakuna, viirin loppuosan ollessa väritykseltään maakuntaan tai käytetyn vaakunan väreihin viittaava.

Vaakunaviirejä on valmistettu myös maakuntavaakunoiden pohjalta pääasiassa maakuntien liittojen toimesta. Maakuntakohtaisista vaakunaviireistä käytetään usein nimitystä maakuntaviiri.

Myös pursilippuihin kuuluvat majaviirit seuraavat vaakunaviirien ulkomuotoa.

Isännänviirin mitat Isännänviirin pituus on yleensä noin puolet lipputangon pituudesta. Viirin kannan leveyden suhde koko viirin pituuteen on yleensä noin 1:10.

Käyttö

Suomessa isännänviirillä voi liputtaa muulloin kuin liputuspäivinä, jolloin on tapana liputtaa siniristilipulla. Isännänviirillä ei voi suorittaa suruliputusta, eikä sitä ei tule nostaa salkoon samanaikaisesti Suomen lipun kanssa.

Isännänviirin käyttöä tai ulkonäköä ei säädellä laissa. Viiriä ei myöskään tarvitse laskea yöksi.

Viirien väritys

Perinteisten viirien väritykset SiniristiviiriSuomen lippuun pohjautuva viiri.Suomenruotsalaisten viiriSuomenruotsalaisten ristilippuun pohjautuva viiri.Ahvenanmaan viiriVärit pohjautuvat vuonna 1954 vahvistetun Ahvenanmaan lipun väreihin.Etelä-Karjalan viiriVärit pohjautuvat Karjalan maakuntavaakunan väreihin. Viirin on suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari vuonna 1989.Etelä-Pohjanmaan viiriVärit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin.Hämeen viiriVärit pohjautuvat Hämeen maakuntavaakunan punaisen taustan sekä hopeisten ruusujen ja tähtien väreihin.Kainuun viiriVärit hyväksytty Kainuun maakuntaliiton kokouksessa 4.10.1976.Karjalan viiriKarjalan perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Savo-karjalaisen osakunnan tunnusväreihin. Värit pohjautuvat Savon ja Karjalan maakuntavaakunoiden väreihin.Keski-Pohjanmaan viiriVärit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin. Viirin on suunnitellut heraldikko Kari K. Laurla vuonna 1979.Keski-Suomen viiriKeski-Suomen perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Keskisuomalaisen osakunnan tunnusväreihin. Viiristä esiintyy myös musta-puna-valkoista mallia.Kymenlaakson viiriKymenlaakson perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Kymenlaakson osakunnan tunnusväreihin.Lapin viiriVärit pohjautuvat Lapin maakuntavaakunan punaisen taustan ja villimiehen vihreiden seppeleiden väreihin.Pohjois-Pohjanmaan viiri Värit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin.Ruotsinkielisen Pohjanmaan viiriSuomenruotsalaisten perinteiset värit.Satakunnan viiri Satakunnan maakuntavaakunaan pohjautuvat perinteiset maakuntavärit.Savon viiriSavon maakuntavaakunaan pohjautuvat perinteiset maakuntavärit.Uudenmaan viiriUudenmaan maakuntavaakunaan pohjautuvat värit.Ruotsinkielisen Uudenmaan viiriVarsinais-Suomen viiriVarsinais-Suomen maakuntaliitto päätti vuonna 1970 maakunnan viirin väreiksi punaisen ja keltaisen, jonka myötä punakeltainen viiri on vakiintunut koko maakunnan viiriksi.Ruotsinkielisen Varsinais-Suomen viiri

Vaakunaviirien väritykset Etelä-Karjalan maakuntaviiri250x250pxOtettu käyttöön Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston päätöksellä 10.12.2002. Poikkeuksena Etelä-Karjalan perinteiseen viirin, maakuntaviirissä käytetään Karjalan yleisviirin värejä. Kymenlaakson maakuntaviiriPerustuu Kymenlaakson maakuntavaakunaan. Viirin on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers vuonna 1968.Pirkanmaan maakuntaviiriPerustuu Pirkanmaan maakuntavaakunaan. Viirin on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers vuonna 1957.Pohjanmaan maakuntaviiri250x250pxPohjanmaan liiton käyttämä maakuntaviiri.Pohjois-Karjalan maakuntaviiriPerustuu Pohjois-Karjalan maakuntalippuun, joka on vihitty käyttöön maakuntahallituksen toimesta 8.6.1997.Päijät-Hämeen maakuntaviiriPerustuu Päijät-Hämeen maakuntavaakunaan, jonka on suunnitellut graafikko Tapani Aartomaa vuonna 1997. Aiemmin käytössä on ollut heraldikko Olof Erikssonin vuonna 1983 suunnittelemaan vaakunaan pohjautuva viiri.Päijät-Hämeen viiri 1983-1997249x249pxVarsinais-Suomen maakuntaviiri249x249pxVarsinais-Suomen liiton käyttämä maakuntaviiri.

Viirit muualla pienoiskuva|Pohjoismaiden lippuihin perustuvia viirejä Ruotsin Örnsköldsvikissä. Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa käytetään isännänviireihin rinnastettavia viirejä.

Norja Norjassa on käytössä Norjan lippuun pohjautuvia viirejä. Joissain viireissä käytetään punaisella pohjalla valkoreunaista, sinistä raitaa, kun taas jotkin viirit sisältävät Norjan lipun ristikuvion. Raidallinen viiri on yleisempi Itä-Norjassa, kun taas ristiviiriä käytetään maan länsiosissa. Viiri saa olla tangossa myös yöllä.

Ruotsi Ruotsissa on käytössä Ruotsin lipun väreihin perustuva sini-keltainen viiri, jota käytetään muina kuin virallisina liputuspäivinä. Sitä ei myöskään tarvitse laskea tangosta yön ajaksi. Viirin pituuden tulee olla kolmasosa lipputangon pituudesta ja se tulee nostaa salkoon sininen puoli ylöspäin. Viirin värejä tai tarkkaa mallia ei ole säädetty laissa, jonka takia käyttöön on tullut myös ristikuviollinen viiri. Ruotsin kansallisarkisto ei kuitenkaan suosittele ristiviirin käyttöä.

Tanska Tanskassa on käytössä Tanskan lippuun perustuva viiri, jossa on punaisella pohjalla valkoinen risti. Viiriä voidaan käyttää lipputangon koristeena virallisten lipustuspäivien ulkopuolella. Tanskan lippuun perustuvan viirin tulee olla pituudeltaan noin puolet lipputangon pituudesta ja viirin valkoisen ristin tulee yltää viirin kärkeen saakka.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Liput Luokka:Suomen maakuntatunnukset