6-10-virasto (joka voidaan kirjoittaa myös muodossa 610-virasto) on Kiinan kansantasavallassa toimiva turvallisuusvirasto. Se on nimetty perustamispäivänsä 10.6.1999 mukaan. Virasto perustettiin Falun Gongin harjoittajien vastaisen vainokampanjan koordinointia ja toimeenpanoa varten. Koska kyseessä on Kiinan kommunistipuolueen johtama virasto ilman muodollista laillista mandaattia, sitä kuvataan toisinaan oikeusjärjestelmän ulkopuolella toimivaksi organisaatioksi. 6-10-virasto on Falun Gongin käsittelyyn perustetun keskusjohtoryhmän (Central Leading Group on Dealing with the Falun Gong, CLGDF) toimeenpaneva elin. Vuodesta 2003 se on tunnettu myös nimellä Harhaoppisten uskontojen käsittelyyn perustettu keskusjohtoryhmä.
6-10-viraston johtajana on perinteisesti toiminut korkean tason virkamies, joka on Kiinan kommunistipuolueen Politbyroon pysyvän komitean jäsen. Virasto ohjaa muita valtion ja puolueen elimiä Falun Gongin vastaisessa vainokampanjassa. Se on läheisessä yhteydessä Kiinan kommunistipuolueen poliittisten ja lainsäädännöllisten asiain komiteaan. Paikallisia 6-10-virastoja on muodostettu maakunnallisilla, piirikunnallisilla, kunnallisilla ja kaupunginosien tasolla. Yksittäisiä 6-10-virastoja arvioidaan olevan Kiinassa noin 1 000 kpl.
6-10-virastojen päätehtäviin kuuluvat Falun Gongin vastaisen propagandan koordinointi, tarkkailu ja tiedustelutiedon kerääminen sekä Falun Gongin harjoittajien rankaiseminen ja "uudelleenkouluttaminen". Raporttien mukaan virasto osallistuu oikeusjärjestelmän ulkopuolisten tuomioiden langettamiseen, pakolla tapahtuvaan uudelleenkoulutukseen, kidutukseen ja toisinaan Falun Gongin harjoittajien tappamiseen.
Vuodesta 2003 lähtien 6-10-viraston kohteisiin on lukeutunut myös muita uskonnollisia ryhmiä ja qigong-ryhmiä, jotka Kiinan kommunistipuolue (KKP) on leimannut harhaoppisiksi tai vahingollisiksi, joskin Falun Gong on edelleen sen tärkein prioriteetti.
Tausta thumb|Falun Gongin harjoittajien rauhanomainen mielenilmaus Zhongnanhain ulkopuolella huhtikuussa 1999.
Falun Gong, joka tunnetaan myös nimellä Falun Dafa, on hengellinen qigong-harjoitusmenetelmä, johon sisältyy meditaatiota, energiaharjoituksia sekä buddhalaisia ja taolaisia perinteitä muistuttava eettinen filosofia. Harjoitusmenetelmän esitteli Li Hongzhi Koillis-Kiinassa keväällä 1992 Kiinan "qigong-buumin" loppupuolella.
Ensimmäisten vuosien aikana Falun Gong nautti merkittävää tukea virallisilta tahoilta, ja kymmenet miljoonat ihmiset alkoivat harjoittaa sitä 1990-luvulla. Vuosikymmenen puolivälissä Kiinan viranomaiset pyrkivät kuitenkin rajoittamaan qigong-menetelmien vaikutusvaltaa ja asettivat niille tiukempia vaatimuksia tehdä suoraa yhteistyötä hallituksen kanssa. Vuonna 1996, mahdollisesti reaktiona Kiinan kommunistipuolueen vaatimuksiin muodollisten siteiden luomisesta valtioon ja puolueeseen, Falun Gong erosi valtiollisesta qigong-yhdistyksestä. Tämän suhteen rikkouduttua Falun Gong joutui Kiinan turvallisuuspalvelun ja kommunistipuolueen propagandaosaston voimistuvan kritiikin ja tarkkailun kohteeksi. Falun Gongin kirjojen julkaisu kiellettiin heinäkuussa 1996, ja valtiolliset uutiskanavat alkoivat syyttää sitä "feodaaliseksi taikauskoksi", jonka "teistinen" suuntaus oli ristiriidassa virallisen ideologian ja kansallisen agendan kanssa.
Huhtikuun 25. päivänä 1999 yli 10 000 Falun Gongin harjoittajaa järjesti hiljaisen mielenilmauksen Kiinan Zhongnanhai-hallintokompleksin ulkopuolella pyytääkseen virallista tunnustusta sekä lisääntyneen ahdistelun lopettamista.Gutmann, Ethan (13.7.2009). "An Occurrence on Fuyou Street" . National Review. Haettu 24.11.2012. Turvallisuusjohtaja ja Politbyroon jäsen Luo Gan kiinnitti ensimmäisenä huomiota kerääntyvään ihmisjoukkoon. Raporttien mukaan Luo otti yhteyttä kommunistipuolueen pääsihteeriin Jiang Zeminiin ja vaati lopullista ratkaisua "Falun Gong -ongelmaan".
Viidestä Falun Gongin harjoittajasta koostuva joukko esitti vaatimuksensa pääministeri Zhu Rongji'lle. Hänen antamaansa vastaukseen tyytyväinen ihmisjoukko hajaantui rauhanomaisesti. Jiang Zeminin sanotaan kuitenkin raivostuneen tapahtumasta ja ilmaisseen huolensa siitä, että lukuisat korkean tason virkamiehet, kommunistisen puolueen jäsenet ja armeijan upseerit olivat alkaneet harjoittaa Falun Gongia.Jiang Zemin, "Letter to Party cadres on the evening of April 25, 1999" julkaisussa Beijing Zhichun (Beijing Spring) no. 97, kesäkuu 2001. Samana iltana Jiang lähetti kirjeen Puolueen korkean tason jäsenistölle ja ilmoitti, että Falun Gong on murskattava.
Perustaminen pienoiskuva|oikea Kesäkuun 7. päivänä 1999 Jiang Zemin järjesti Politbyroon pysyvän komitean kokouksen, jossa käsiteltiin Falun Gong -kysymystä. Tässä tapaamisessa Jiang kuvaili Falun Gongia vakavaksi uhkaksi kommunistipuolueen auktoriteetille – mikä oli "ennennäkemätöntä koko niiden 50 vuoden aikana, joina maa oli ollut olemassa" – ja hän määräsi perustettavaksi puolueen keskuskomitean sisälle erityisen johtoryhmän, jonka tehtävänä olisi "valmistautua perusteellisesti [Falun Gongin] hajottamiseen."
Kesäkuun 10. päivänä 6-10-virasto muodostettiin hoitamaan Falun Gongin vastaisen kampanjan päivittäistä koordinointia. Luo Gan valittiin viraston johtoon. Hänen tehtävänsä oli opiskella, tutkia ja kehittää "yhtenäistä lähestymistapaa [...] Falun Gong -ongelman ratkaisuun". Virastoa ei luotu millään lakimuutoksella, eikä sen tarkkaa toimivaltaa ole määritelty millään säädöksellä. Sille annettiin UCLA:n professori James Tongin mukaan kuitenkin oikeus "toimia puolueen ja valtion keskus- ja paikallisten virastojen kanssa, jotka määrättiin toimimaan läheisessä yhteistyössä [6-10-viraston kanssa]".
Kesäkuun 17. päivänä 1999 6-10-virasto asetettiin uuden "Falun Gongin käsittelyyn perustetun keskusjohtoryhmän" alaisuuteen. Tämän johtoryhmän johtajaksi valittiin Politbyroon pysyvän komitean jäsen Li Lanqing. Myös Keskusjohtoryhmän neljällä apulaisjohtajalla oli korkean tason asema kommunistipuolueessa. Heihin lukeutui propagandaministeri Ding Guangen. 6-10-viraston ja Keskusjohtoryhmän johtajilla oli "valtuudet määrätä tehtäviä hallituksen ja puolueen korkeille virkamiehille ja hyödyntää heidän institutionaalisia resurssejaan". Heillä oli myös henkilökohtainen yhteys kommunistipuolueen pääsihteeriin ja pääministeriin.
Journalisti Ian Johnson, jonka Falun Gongin vastaista kampanjaa käsitteleville raporteille myönnettiin Pulitzer-palkinto, kirjoitti 6-10-viraston tehtävän olevan "[Kiinan] helposti taivuteltavissa olevien sosiaalisten organisaatioiden mobilisointi. Yleisen turvallisuuden viraston käskystä kirkot, temppelit, moskeijat, sanomalehdet, media, oikeusistuimet ja poliisilaitokset saatiin nopeasti ruotuun hallituksen yksinkertaisen suunnitelman taakse: Falun Gongin murskaamiseksi mitkään toimet eivät olisi ylimitoitettuja. Vain muutaman päivän päästä Kiinassa alkoivat pidätysten aallot. Vuoden 1999 loppuun mennessä Falun Gongin kannattajia oli alkanut kuolla vankeudessa."
Rakenne 6-10-virastoa hallitsevat Kiinan kommunistipuolueen korkean tason johtajat. 6-10-virastoa valvovan Keskusjohtoryhmän johdossa on alusta lähtien toiminut Politbyroon pysyvän komitean vanhempi jäsen, ensin Li Lanqing (1999–2003), sitten Luo Gan (2003–2007) ja Zhou Yongkang (2007–2012).
Korkean tason puoluevirkamiesten nimittämisellä Keskusjohtoryhmän ja 6-10-viraston johtoon on ollut tarkoitus varmistaa, että heidän arvoasemansa on muita muiden osastojen johtajia korkeampi. James Tongin mukaan 6-10-virasto on "useita hallinnollisia kerroksia" ylempänä kuin esimerkiksi Kiinan radio-, elokuva- ja tv-asioiden ministeriö, Kiinan keskustelevisio, Xinhua-uutistoimisto sekä Kiinan uutis- ja julkaisuvirasto. 6-10-virasto koordinoi Falun Gongin vastaista propagandaa valtiollisissa tiedotusvälineissä sekä käyttää vaikutusvaltaansa muihin puolueen ja valtion organisaatioihin (mukaan lukien turvallisuusorganisaatioihin) Falun Gongin vastaisessa kampanjassa.
Cook ja Lemish arvioivat, että 6-10-virasto luotiin perinteisen valtiollisen turvallisuusjärjestelmän ulkopuolelle useista syistä. Ensinnäkin useat armeijan ja turvallisuusorganisaatioiden viranomaiset harjoittivat Falun Gongia, mikä sai Jiangin ja muut KKP:n johtajat pelkäämään, että näiden organisaatioiden uskollisuus vainokampanjalle oli kyseenalainen. Toiseksi Falun Gongin vastaiseen kampanjaan haluttiin ketterä ja voimakas organisaatio. Kolmanneksi korkean tason puolueorganisaation luominen lähetti kommunistipuolueen alemmille tasoille viestin siitä, että Falun Gongin vastainen kampanja asetettiin prioriteetiksi. Neljänneksi KKP:n johtajat eivät halunneet Falun Gongin vastaisen kampanjan kärsivän laillisista tai byrokraattisista rajoituksista, ja siksi 6-10-virasto luotiin oikeusjärjestelmän ulkopuolelle.
Pian 6-10-viraston keskustoimiston perustamisen jälkeen rinnakkaisia 6-10-virastoja perustettiin jokaiselle hallinnolliselle tasolle niillä alueilla, joilla oli Falun Gongin harjoittajia, mukaan lukien maakunnalliset, piirikunnalliset, kunnalliset ja toisinaan kaupunginosien tasot. Joissakin tapauksissa 6-10-virastoja on perustettu suurten yritysten tai yliopistojen sisälle. Jokainen taso ottaa vastaan käskyjä yhtä hallinnollista tasoa ylempänä olevalta 6-10-virastolta tai samalla organisaatiotasolla olevilta kommunistipuolueen viranomaisilta. Paikalliset 6-10-virastot vastaavasti vaikuttavat muihin valtion ja puolueen elimiin, kuten mediaorganisaatioihin, paikallisiin turvallisuusvirastoihin ja oikeusistuimiin.
Rakenteellisesti 6-10-virasto on organisoitu kommunistipuolueen poliittisten ja lainsäädännöllisten asiain komitean (Political and Legislative Affairs Committee, PLAC) kanssa yhteneväksi. Luo Gan ja Zhou Yongkang toimivat samanaikaisesti sekä PLAC:n että 6-10-viraston johdossa. Tämä päällekkäisyys heijastuu myös paikallistasoille. 6-10-virasto toimii säännöllisesti paikallisen PLAC:n kanssa ja jakaa toisinaan jopa fyysiset toimitilat.
Yksittäisissä 6-10-virastoilla on paikallistasoilla pientä vaihtelua organisaatiorakenteessa. Yksi esimerkki paikallisten virastojen organisaatiosta on Hunanin maakunnan Leiyangin kaupungista. Sen 6-10-virasto koostui vuonna 2008 "yhdistelmäryhmästä" ja "koulutusryhmästä". Koulutusryhmä oli vastuussa "propagandatyöstä" ja Falun Gongin harjoittajien "muuntamisesta uudelleenkoulutuksen kautta". Yhdistelmäryhmä oli vastuussa hallinnollisista ja logistisista tehtävistä, tiedustelutiedon keräämisestä sekä salaisten tietojen suojaamisesta.
James Tongin mukaan Puolueen päätös toimeenpanna Falun Gongin vastaista kampanjaa Keskusjohtoryhmän ja 6-10-viraston kautta ilmensi "hallinnon institutionaalista taipumusta" käyttää "varta vasten perustettuja komiteoita pysyvien virastojen sijasta. Samalla tämä päätös keskitti valtaa puolueen ylätasoille toimeenpanevan valtiollisen byrokratian sijasta."
Rekrytointi Paikallisten 6-10-virastojen rekrytointiprosesseista tiedetään suhteellisen vähän. Niissä harvinaisissa tapauksissa, kun tällaisia tietoja on ollut saatavilla, 6-10-viraston työntekijät näyttävät olleen rekrytoituja muista puolueen ja valtion virastoista (esimerkiksi poliittinen ja lainsäädännöllinen komitea tai yleisen turvallisuuden virastot). Hao Fengjun, loikkari ja Tianjinin kaupungin 6-10-viraston entinen viranomainen, on esimerkki tällaisesta työntekijästä. Hao työskenteli aiemmin Tianjinin yleisen turvallisuuden virastossa. Hän oli yksi henkilöstön jäsenistä, jotka valittiin siirrettäväksi uuden 6-10-viraston palvelukseen. Haon mukaan vain harvat viranomaiset ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi 6-10-virastoon, joten valinnat tehtiin arpomalla.Hao, Fengjun (10.6.2005). "Hao Fengjun: Why I Escaped from China (Part II)", The Epoch Times. Haettu 24.11.2012. Jotkut 6-10-virastot toteuttavat omia rekrytointihankkeitaan hankkiakseen palvelukseensa yliopistokoulutettua väkeä.
Vastuujärjestelmä