Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri). Ahlqvistia pidetään fennougristiikan yhtenä perustajana. Ahlqvistin suuri innoittaja oli J. L. Runeberg, jolta hän peri kansallisromanttisen näkökulman. Kirjailijanimeä A. Oksanen hän alkoi käyttää Kuopiossa kirjoittaessaan Saima-lehteen, jota toimitti tuolloin J. V. Snellman.
Elämä ja ura Ahlqvist oli kotoisin Kuopiosta. Hän syntyi aviottomana lapsena, ja hänen isänsä oli kenraaliadjutantti, vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam (k. 1882). Äiti Maria Augusta Ahlqvist (k. 1886) oli kuopiolainen piika. Hänen kasvatusisänään toimi maanjako-oikeuden puheenjohtaja, varatuomari Karl Stenius.
Ahlqvist perusti vuonna 1847 D. E. D. Europaeuksen ja Paavo Tikkasen kanssa Suomettaren. Myöhemmin hän perusti myös kielitieteellisen aikakauslehti Kielettären. Hän teki vuosina 1854–1859 useita tutkimusmatkoja suomen sukulaiskieliä puhuvien kansojen pariin sekä vuosina 1877 ja 1880 hantien ja mansien asuma-alueille. Ahlqvist julkaisi useita tutkimuksia vatjan, vepsän, mordvan, hantin ja mansin kielistä, ollen viimeksi mainitussa pioneeri, Viron kirjallisuudesta sekä suomen ja unkarin kielten sukulaisuudesta. Hän kirjoitti myös teoksen Muistelmia matkoilta Venäjällä, joka on ensimmäinen suomenkielinen matkakirja, sekä Savolaisen laulun sanat.pienoiskuva|August Ahlqvist, Eero Järnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1889.|alt=|vasen|199x199px
Ahlqvist valmistui vuonna 1857 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja vuonna 1860 filosofian tohtoriksi. Vuonna 1862 hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi. Ahlqvist palkittiin Venäjän keisarillisen tiedeakatemian puolikkaalla Demidovin palkinnolla, joka oli aikanaan maailman merkittävimpiä tiedepalkintoja. Hän myös osoitti tutkimuksillaan ensimmäisenä, että tšuvassi ei ole suomalais-ugrilainen kieli.
Kriitikko ja Aleksis Kiven vainoaja Ahlqvist toimi myös kirjallisuuskriitikkona. Hänellä oli suomen kielen uudistajana paljon merkitystä kirjallisuuspiireissä, mikä käy ilmi Aleksis Kiven tapauksesta. Ensimmäisestä Aleksis Kiven merkittävästä julkaisusta, Seitsemästä veljeksestä lähtien Kivi oli Ahlqvistin ankaran kritiikin kohteena. Seitsemän veljeksen arvostelussaan Finlands Allmänna Tidningenissä hän teilasi kirjan täysin, pitäen sitä myöhemmin jopa ”häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa”. Tämä pelästytti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, ja Seitsemän veljeksen Novelli-kirjaston vihkosien myynti keskeytettiin ja painatussuunnitelma yhtenä niteenä julkaistavasta kirjasta jäädytettiin kolmeksi vuodeksi.
Ahlqvist suhtautui kriittisesti Kiven kansankuvaustapaan, joka esitti kansan paljon raadollisemmassa valossa kuin kansan nöyryyttä ja sävyisyyttä korostava runebergiläinen idealistinen kansankuvaus. Veijo Meri kuvaa Ahlqvistin suhdetta Kiveen ”sairaaksi”, sillä Ahlqvist kirjoitti Kivestä tämän jo kuoltua vielä muun muassa pilkkarunon, jossa käytti Kivestä muun muassa ilmaisuja ”taitamaton tahruri” ja ”hullu viinan juoja”. Ankaran kritiikin on myöhemmin arveltu jopa vaikuttaneen Kiven mielenterveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan.
Tuotanto
Satu, 1847 Bidrag till finska. Finska språkforskningens historia, 1854 Viron nykyisemmästä kirjallisuudesta, 1855 Wotisk grammatik jemte språkprof och ordförteckning, 1855 Anteckningar i Nordtschudiskan, 1859 Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854–58, 1859 Läran on verben i mordwinska, 1859 Laulu kellosta (Friedrich Schiller), 1859 (kääntäjä) Väkinäinen naiminen (Molière) (kääntäjä) Kavaluus ja rakkaus (Schiller), 1863 (kääntäjä) Säkeniä I–II, 1860, 1868 Versuch einer mokscha-mordwinischen gramatik nebst texten und wörterverzeichniss, 1861 Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta, 1863 Auszüge aus einer neuen grammatik der finnischen sprache, 1868
Suomalainen murteiskirja, 1869 Det vestfinska språkets kulturord, 1871 Uusi suomalainen lukemisto suomalais-ruotsalaisen sanakirjan kanssa, 1873 Suomen kielen rakennus, 1877 Täydellinen Kalevalan sanasto, 1878 Unter wogulen und ostjaken, 1883 Elias Lönnrot, 1884 Tutkimuksia Kalevalan tekstissä ja tämän tarkastusta, 1886 Kalevalan karjalaisuus, 1887 Suomalaisia puhekokeita, 1889 Wogulischer Wörterverzeichniss, 1891 Wogulische sprachtexte nebst entwurf einer wogulischen grammatik aus dem nacthklasse des verfassers. Hrsg. Von Yrjö Wichmann, 1894 Oksasen runoja, 1898 Kirjeet, 1982
Lisäksi tuotannossa on muun muassa lehtiartikkeleita ja sävellettyjä runoja.
Lähteet Pieni tietosanakirja Suomen kirjailijat -tietokanta Varpio, Yrjö & Liisi Huhtala (toim.) 1999: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Suomen kirjallisuushistoria 1. SKS:n Toimituksia 724 : 1. SKS, Helsinki. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia: A. Oksanen (Archive.org)
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
August Ahlqvistin Venäjän matkakirjeet Kansalliskirjasto H. K. Riikonen: Ahlqvist, August (1826–1889). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 1.11.2000. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Maksullinen) August Ahlqvistin satavuotismuisto, Aamulehti, 7.8.1926, nro 207, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Vapaasti ladattavia August Ahlqvistin teoksia Project Gutenbergissa Vapaasti ladattavia August Ahlqvistin teoksia Projekti Lönnrotissa Vapaasti ladattavia August Ahlqvistin teoksia Kansalliskirjastossa: Elias Lönnrot. Elämä-kerrallisia piirteitä ''Kalevalan karjalaisuus: Kalevalasta itsestään ja muualta todistettu" Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854–1858 Suomalainen runous-oppi kielelliseltä kannalta Suomalaisia puhekokeita: seitsemän puhetta erinäisissä tiloissa Viron nykyisemmästä kirjallisuudesta Säkeniä-kokoelman versioita: Säkeniä: kokous runoelmia, joiden tekijä on A. Oksanen, 1860 Säkeniä: kokous runoutta, 1. parwi, A. Oksanen 1863 Säkeniä: Kokous runoelmia, A. Oksaselta. 2. parwi 1868 Säkeniä: kokous runoelmia, joiden tekijä on A. Oksanen, Uusi, vähennetty ja enännetty laitos 1874 Säkeniä: kokous runoelmia, joiden tekijä on A. Oksanen, Neljäs, enännetty painos 1881 Säkeniä: kokous runoelmia, joiden tekijä on A. Oksanen, Viides enännetty painos 1898 August Ahlqvist 375 humanistia -sivustolla 31.1.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professorit Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston rehtorit Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät Luokka:Suomalaiset kirjallisuuskriitikot Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Vuonna 1826 syntyneet Luokka:Vuonna 1889 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit