thumb|Berryn herttuatar Caroline ja hänen poikansa, Bordeaux’n herttua Henri. François Gérardin maalaama muotokuva noin vuodelta 1828. Maria-Carolina Ferdinanda Luisa, Berryn herttuatar (; 5. marraskuuta 1798 Caserta, Napolin kuningaskunta – 16. huhtikuuta 1870 Brunnsee, Itävalta-Unkari) oli Molempain Sisiliain prinsessa ja Ranskan kruununperijän, Berryn herttua Charles Ferdinandin puoliso.Marie-Caroline de Bourbon-Sicile, duchesse de Berry Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 18.10.2015.Nordisk familjebok (1905), s. 67 Runeberg.org. Viitattu 18.10.2015.
Suku, avioliitto ja lapset Carolinen vanhemmat olivat Molempain Sisiliain kuningas Frans I ja Itävallan arkkiherttuatar Maria Klementina, jonka isä oli keisari Leopold II.Caroline of Naples (1798–1870) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 15.12.2024.Maria Clementina of Austria (1777–1801) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 15.12.2024. Caroline nai vuonna 1816 Berryn herttua Charles Ferdinandin, joka oli Ranskan tulevan kuninkaan Kaarle X:n ja Savoijin prinsessa Maria Teresian nuorempi poika.Charles-Ferdinand de Bourbon, duke de Berry Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 15.12.2024.
Heille syntyi kaksi lasta:
Louise Marie Thérèse (1819–1864), Parman herttuatar, puoliso herttua Kaarle IIILouise of Bourbon-Berry (1819–1864) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 15.12.2024. Henri (1820–1884), Bordeaux’n herttua, Chambordin kreivi
Berryn herttua kuoli salamurhan uhrina helmikuussa 1820, jolloin Bourbonin hallitsijasuvun sammuminen vaikutti uhkaavan, mutta rojalistien iloksi herttuatar Caroline olikin raskaana ja synnytti syyskuussa 1820 ”ihmelapseksi” kutsutun Henri-pojan.
Maanpako ja kapinat Kun Kaarle X ja Bourbonin suku syöstiin vallasta vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksessa, Caroline yritti turhaan saada 9-vuotiaan poikansa julistettua kuninkaaksi nimellä Henrik V, minkä jälkeen hän seurasi lastensa kanssa syrjäytettyä kuningas Kaarlea maanpakoon Skotlantiin. Vuonna 1832 Caroline palasi salaa Ranskaan ja yritti nostattaa maan länsiosassa legitimistien kapinan nostaakseen poikansa kuninkaaksi. Hän ylitti maan kaakkoisrajan talonpoikaisnaiseksi naamioituneena ja saapui Marseilleen 29. huhtikuuta 1832. Hän siirtyi sieltä edelleen Vendéen alueelle, jossa lyhytikäiseksi jäänyt kapina alkoi kesäkuussa. Kapinan aikana Caroline esiintyi Ranskan sijaishallitsijana ja antoi kuninkaallisia määräyksiä poikansa nimissä. Ranskan armeija kukisti kapinan nopeasti. Ranskan viranomaisia piileskellyt herttuatar Caroline jäi kiinni Nantesissa 7. marraskuuta. Häntä pidettiin sen jälkeen vankina Blayen linnoituksessa.
Pian kuitenkin ilmeni, että Caroline oli mennyt vuonna 1831 salaa naimisiin napolilaisen kreivin Ettore Lucchesi-Pallin, Campofrancon prinssin ja della Grazia herttuan kanssa, mikä legitimistienkin silmissä poisti häneltä oikeuden toimia Ranskan sijaishallitsijana. Lisäksi hän oli jälleen raskaana ja synnytti vankeudessa toisen tyttären toukokuussa 1833. Ranskan hallitus piti häntä nyt niin vaarattomana, että hänet vapautettiin 8. heinäkuuta samana vuonna. Caroline asui loppuelämänsä ajan ensin Venetsiassa ja toisen miehensä kuoleman jälkeen Brunnseen linnassa lähellä Itävallan Grazia.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ranskan kuninkaalliset Luokka:Ranskalaiset herttuattaret Luokka:Italialaiset henkilöt Luokka:Kapinajohtajat Luokka:Vuonna 1798 syntyneet Luokka:Vuonna 1870 kuolleet