Tommi Tikka (s. 28. elokuuta 1995 Helsinki) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue Oulun Kärpissä. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta on pelannut myös laidassa. Tikka on yleisesti tunnettu vastuullisena kahden suunnan pelaajana ja fyysisenä voimahyökkääjänä, joka pyrkii ärsyttämään vastustajan pelaajia.

Ura Seuraura Tikka on Helsingin IFK:n kasvatti. Hän pelasi juniorina sittemmin myös Espoon Jääklubissa, josta Tikka siirtyi Espoo Bluesin C-nuoriin kaudeksi 2010–2011. Hän toimi joukkueen kapteenina ja johdatti Bluesin kauden päätteeksi C-nuorten Suomen-mestaruuteen. Kauden 2011–2012 päätteeksi Tikka voitti B-nuorten SM-hopeaa. Kaudella 2012–2013 hän toimi Bluesin B-nuorten kapteenina.

Kaudeksi 2013–2014 Tikka siirtyi Vaasan Sportin A-nuoriin, kun hän otti yhteyttä joukkueen valmentajaan, Tikalle Bluesin junioreista tuttuun Saku Martikaiseen. Hän pelasi kauden aikana seurassa myös yhden Mestis-ottelun. Kauden 2014–2015 lopulla, helmikuussa 2015 Sport lainasi alkukauden kokonaan A-nuorissa pelanneen Tikan loppukaudeksi Heinolan Peliittojen Mestis-joukkueeseen, jossa hän teki kahdeksassa runkosarjaottelussa piste per peli-tahdilla tehot 4+4=8. Koska Sport oli nimennyt Tikan niin sanotun nuorten pelaajien listalle, hän palasi Mestis-kauden jälkeen takaisin seuran A-nuorten vahvuuteen.

Huhtikuussa 2015 Tikka teki kaksivuotisen SM-liigasopimuksen Sportin kanssa. Hän teki liigadebyyttinsä kauden 2015–2016 avauskierroksella 11. syyskuuta 2015 JYPiä vastaan. Tikka merkittiin Sportin kolmosketjun vasempaan laitaan Lassi Kokkalan ja Gabriel Spilarin viereen. Hän sai ottelussa jääaikaa 6.53 minuuttia. Liigauransa avausmaalin Tikka teki 14. lokakuuta 2015 ylivoimalla SaiPaa vastaan. Hänen osumansa jäi Sportin 4–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Kaikkiaan Tikan tulokaskausi SM-liigassa toi 32 runkosarja- ja kahdessa pudotuspeliottelussa tehot 1+3=4. Hän pelasi kauden aikana miesten otteluita myös seitsemän Mestis-ottelua lainalla Kokkolan Hermeksessä. Sportin A-nuorissa Tikka pelasi kahdeksan ottelua ja jakoi joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Carl-Axel Braskénin ja Robin Salon kanssa lukemalla +8.

Kaudella 2016–2017 Tikka nousi loukkaantumistenkin myötä Sportin kärkiketjuihin ja teki 57 runkosarjaottelussa tehot 7+11=18. Joulukuussa 2016 hän teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen. Kaudella 2017–2018 Tikka ylsi 20 syöttöpisteellään varsin erikoiseen, epäviralliseen liigaennätykseen, sillä hänestä tuli eniten tehopisteitä pelkillä syöttöpisteillä yhden kauden aikana tehnyt pelaaja. Tikka keräsi runkosarjassa myös 108 jäähyminuuttia, joilla hän sijoittui jäähypörssissä neljänneksi. Hänen kautensa päättyi lopulta peräti yhdeksän ottelun pelikieltoon, kun Tikka taklasi runkosarjan neljänneksi viimeisellä kierroksella 2. maaliskuuta 2018 HPK:n Otto Paajasta päähän. Hänen pelikieltoaan ankaroitettiin aiempi kurinpitohistoria huomioon ottaen neljällä ottelulla.

Tikka siirtyi kaudeksi 2019–2020 kaksivuotisella sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon. Marraskuussa 2020 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Kaudella 2020–2021 Tikka nousi HPK:n kapteenistoon, kun Ville Koistinen ja Jesse Mankinen olivat pitkään sivussa ja lopulta jättivät HPK:n. Hän sijoittui 94 minuutillaan koko SM-liigan jäähypörssissä toiseksi edellään vain KooKoon Martin Berger. Kaudeksi 2021–2022 Tikka nimettiin HPK:n varakapteeniksi ensisijaiseen kapteenistoon. Hän jakoi tehoilla 7+19=26 joukkueen sisäisen pistepörssin neljännen sijan Antti Pihlströmin kanssa.

Kaudeksi 2022–2023 Tikka siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella Tampereen Ilvekseen. Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi. Tikka teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 17+13=30. Hän oli Ilveksen kolmanneksi paras maalintekijä. Tikka voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Syyskuussa 2022 hänet nimettiin Ilta-Sanomien SM-liigajoukkueiden kapteeneille suunnatussa kyselyssä liigan ärsyttävimmäksi pelaajaksi, kun kuusi kapteenia mainitsi Tikan kaikkein ärsyttävimmäksi vastustajaksi.

Tikan Ilves-sopimuksessa ollutta optiota ei käytetty ja toukokuussa 2023 hänen uutisoitiin siirtyvän kolmivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan HV71:een. Hän vietti HV71:ssä kaksi tuloksellisesti heikkoa kautta tehden vain kolme maalia ja yhteensä 16 tehopistettä. Ruotsalaislehti Expressenin mukaan Tikan sopimus oli liian kallis eikä hän ollut vastannut seuran odotuksia, joten sopimus purettiin ennenaikaisesti kauden 2024–2025 jälkeen.

Kaudeksi 2025–2026 Tikka palasi SM-liigaan ja siirtyi 2+1-vuotisella sopimuksella Oulun Kärppiin. Joukkuetta valmentaa hänelle Sportista tuttu Petri Karjalainen. Kalevan kausitodistusten mukaan Tikan kausi oli täydellinen epäonnistuminen, eikä hän täyttänyt tonttiaan millään tavalla, vaikka onnistuikin varsin hyvin aloituksissa. Tikka teki 57 runkosarjaottelussa 11 tehopistettä ja hänen teholukemansa –28 oli koko SM-liigan toiseksi huonoin Sportin Brad Huntin jälkeen.

Maajoukkueura Tikka on pelannut Suomen A-maajoukkueessa 13 ottelua tehopistein 2+1=3.Tilanne 12.6.2025 Hän sai tililleen ensimmäisen A-maaottelunsa Swiss Ice Hockey Gamesin Helsingin jäähallissa 15. joulukuuta 2022 pelatussa avausottelussa Tšekkiä vastaan. Hänet merkittiin Suomen 13. hyökkääjäksi. Tikka jäi ottelussa kuitenkin ilman peliaikaa. Ensimmäiset jääaikansa A-maajoukkueessa hän sai seuraavassa ottelussa 17. joulukuuta 2022 Sveitsin Fribourgissa Ruotsia vastaan. Tikka merkittiin Suomen nelossentteriksi laidoilleen toinen debytantti Janne Kuokkanen sekä Iiro Pakarinen. Hän avasi maalitilinsä A-maajoukkueessa kahdella osumalla Beijer Hockey Gamesin 9. helmikuuta 2023 Zürichissä pelatussa avausottelussa Sveitsiä vastaan. Tikan toinen maali syntyi ylivoimalla ajassa 57.31 ja se tasoitti ottelun 5–5:een. Suomi voitti ottelun lopulta voittomaalikilpailun päätteeksi lukemin 6–5. Hän sai ottelussa myös syöttöpisteen Elmeri Erosen tekemään maaliin. Hän putosi viimeisten joukossa Suomen MM-leiriryhmästä vuoden 2025 turnaukseen.

Muuta Tikka valmistui ylioppilaaksi Vaasan lyseon lukiosta keväällä 2015.

Tilastot 2013–2014 Sport A-SM 34 9 7 16 77 – – – – – Sport Mestis 1 0 0 0 0 – – – – – 2014–2015 Sport A-SM 38 11 20 31 38 8 1 1 2 4 Peliitat Mestis 8 4 4 8 35 – – – – – 2015–2016 Sport A-SM 8 8 4 12 2 – – – – – Sport SM-liiga 32 1 3 4 80 2 0 0 0 0 Hermes Mestis 7 1 3 4 8 – – – – – 2016–2017 Sport SM-liiga 57 7 11 18 74 – – – – – 2017–2018 Sport SM-liiga 54 0 20 20 108 – – – – – 2018–2019 Sport SM-liiga 48 13 13 26 98 – – – – – 2019–2020 HPK SM-liiga 58 11 10 21 57 – – – – – 2020–2021 HPK (A) SM-liiga 49 6 14 20 94 – – – – – 2021–2022 HPK (A) SM-liiga 51 7 19 26 48 2 1 0 1 0 2022–2023 Ilves (A) SM-liiga 53 17 13 30 44 12 3 5 8 8 2023–2024 HV71 SHL 45 2 7 9 74 7 1 3 4 4 2024–2025 HV71 SHL 38 1 6 7 43 6 2 2 4 10 2025–2026 Kärpät SM-liiga 57 3 8 11 82 – – – – – 9 kautta yhteensä SM-liiga 459 65 111 176 685 16 4 5 9 8 2 kautta yhteensä SHL 83 3 13 16 117 13 3 5 8 14 3 kautta yhteensä Mestis 16 5 7 12 43 – – – – –

Lähteet

Viitteet

Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Vuonna 1995 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt