pienoiskuva|oikea|Vincent van Gogh, vehnäpelto Auversissa, 1890 pienoiskuva|300px|Traktoreita perunapellolla Mainessa pienoiskuva|300px|Vastakylvetty Oulujoen rinnepelto Utajärvellä.
Pelto on hyötykasvien viljelyä varten muokattu laajahko maa-alue. Pelto on uusiutuvan lannoituksen ja muokkauksen kohteena oleva kasvualusta. Pellot ovat maataloudelle elintärkeitä. Suomen kokonaispeltoala on 2,5 milj. hehtaaria, josta maataloustuotannossa on 2,2 milj. hehtaaria. Koko maapallon peltoala kauppapuutarhat mukaan lukien on 1 497 milj. hehtaaria (2000).
Historia Suomessa Suomessa peltoviljely syrjäytti perinteisen kaskiviljelyn, kun kaskiviljelyä ryhdyttiin lain voimalla rajoittamaan. Peltoviljely vaati enemmän työtä kuin kaskiviljely, mutta viljelymaata voitiin käyttää uudelleen. Suurin osa pelloista kuokittiin suohon tai rämeeseen, josta vesi juoksutettiin pois ojittamalla. Turve ja kannot poltettiin, ja syntyneelle kytömaalle levitettiin savea. Sitten maa lannoitettiin, kynnettiin, karhittiin äkeellä ja kylvettiin. Muutamien vuosien viljelyn jälkeen maa jätettiin kasvamaan heinää, kynnettiin uudestaan, lannoitettiin, karhittiin ja kylvettiin uudestaan, jolloin maasta saatiin hedelmällistä peltoa.
Peltotyyppejä pienoiskuva|Rapsipeltoa Kärkölässä. Viljapellot Laidunmaat, laitumet (laitumia voi olla myös muualla kuin pelloilla, esimerkiksi metsissä) Kesannot Puutarhat ja kasvimaat
Peltojen hinnat Suomessa
Peltojen hinnat Suomessa tilastoidaan maakunnittain, mutta luvut esitetään alueittain: Alue 1: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Itä-Uusimaa, Satakunta, Ahvenanmaa. Alue 2: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Alue 3: Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi Alue 4: Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Alue 5: Pohjois-Pohjanmaa Alue 6: Kainuu, Lappi
Hyötykasveja Kaura Ohra Peruna Riisi Ruis Speltti Vehnä
Katso myös Aro Maanviljely Niitty Kesanto Keto Kosteikko Pakettipelto Perinnebiotooppi Savanni Tulvaniitty
Lähteet
Kirjallisuutta
ca:Prat es:Campo nl:Akker