Yrjö Ilmari Lehtinen (11. kesäkuuta 1891 Turku – 22. helmikuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysvaikuttaja, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1927–1929. Hän työskenteli Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin Liiton (SML) sihteerinä ja taloudenhoitajana vuosina 1924–1929. Vuonna 1930 Lehtinen tuomittiin vankeuteen poliittisen toimintansa vuoksi.
Elämä Nuoruusvuodet Yrjö Lehtisen vanhemmat olivat Teiskossa syntynyt puuseppä Johan Lehtinen (1858-1932) ja Luopioisesta kotoisin ollut Maria Amanda Palmqvist (1864-1924). Hän työskenteli metallityömiehenä Helsingissä ja osallistui 1910-luvun alussa Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton toimintaan. Lehtinen oli kiinnostunut teosofiasta. Hän oli Suomen Teosofisen Nuorisoliiton sihteeri ja Suomen Teosofisen Seuran (STS) hallituksen jäsen. Myöhemmin Lehtinen oli perustamassa STS:sta riippumatonta Suomen teosofista sosialistiryhmää.
Politiikkaan ja ay-liikkeeseen Lehtinen liittyi Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin Liittoon (SML) vuonna 1917. Sosialidemokraattisten lehtien mukaan hän oli tuolloin kiinnostunut lähinnä hengellisistä asioista ja pakotettiin liiton jäseneksi. Vuonna 1920 Lehtisestä tuli ammattiosastonsa sihteeri. Vuosikymmenen alussa hän liittyi myös SSTP:n jäseneksi. Keväällä 1923 Lehtinen valittiin puoluetoimikunnan varajäseneksi SSTP:n vaihtaessa nimensä Suomen Työväenpuolueeksi. Vuonna 1924 Lehtinen palkattiin SML:n sihteeriksi. Lisäksi hän työskenteli liiton julkaiseman Metallityöläinen-lehden sekä kommunistisen Suomen Ammattijärjestö -lehden päätoimittajana.
SSTP:n lakkauttamisen jälkeen Lehtinen jatkoi poliittista toimintaansa STPV:n riveissä. Syksyllä 1926 hänestä tuli varasijalta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Yrjö Enteen tilalle ja marraskuussa 1927 kansanedustaja Martta Lehtosen muutettua ulkomaille. Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija Sasu Punanen luonnehti Lehtistä ”kiihkokommunistiksi”. Ammattiyhdistysliikkeessä käydyn valtataistelun kiihtyessä sosialidemokraatit syyttivät ”ultrakommunisti” Lehtistä liikkeen hajottajaksi. Heidän mukaansa Lehtinen ajoi räikeästi kommunistien asiaa ja ryhtyi lopulta johtamaan tasapuolisesti esiintyneen SML:n luottamusmiehen Artturi Virran vastaista oppositiota.
Talvella 1929 Lehtinen aiheutti skandaalin kutsumalla Suomen Ammattijärjestön toimeenpanevan valiokunnan kokouksessa sosialidemokraatteja ”sioiksi ja roistoiksi”, minkä johdosta K.-A. Fagerholm ja Evert Huttunen poistuivat ovet paukkuen. He laativat kirjelmän, jossa Lehtistä vaadittiin pyörtämään lausuntonsa ja valiokuntaa julistamaan hänet syyntakeettomaksi. Puheenjohtajina toimineet Matti Paasivuori ja Matti Väisänen kieltäytyivät kuitenkin sotkeentumasta henkilökohtaisiin riitoihin. Lehtinen puolestaan kielsi tarkoittaneensa kaikkia sosialidemokraatteja tai edes Fagerholmia ja Huttusta henkilökohtaisesti.
Vankeustuomio Syksyllä 1929 Lehtinen katosi lähes kahdeksi kuukaudeksi jäätyään elokuussa kesälomalle. Kun Lehtinen ei palannut toimeensa lokakuun puoliväliin mennessä päätti SML:n liittotoimikunta erottaa hänet ja suorittaa tilintarkastuksen. Lehtinen tuli julkisuuteen jo seuraavana päivänä saavuttuaan laivalla Ruotsista. Hän kertoi sairastuneensa ulkomailla lomaillessaan, eikä näin ollen voinut palata ajoissa. Lehtisen mukaan hän oli ilmoittanut asiasta kirjeellä, joka ei milloinkaan saapunut perille. Väinö Uurtamon johtamat Helsingin metallityöläiset riitauttivat potkut, mutta liittotoimikunta pysyi päätöksessään ja valitsi uudeksi sihteeriksi Emil Tuomen. Tilintarkastuksessa havaitun 50 000 markan vajeen seurauksena Lehtinen joutui oikeuteen, joka totesi hänet syyttömäksi ja tuomitsi liiton kassanhoitajan kavalluksesta.
Joulukuussa Lehtinen pidätettiin niin sanotun kapsäkkijutun tutkimusten yhteydessä. Viranomaisten käsiin päätyneiden asiakirjojen mukaan hän oli syyskesällä osallistunut Kullervo Mannerin Tukholmassa järjestämään SKP:n kongressiin. Lehtinen oli matkallaan neuvotellut myös pohjoismaisten kommunistien kanssa sekä käynyt Berliinissä tapaamassa paikallisia metallimiehiä. Lisäksi hänen väitettiin kuuluneen SKP:n ammatilliseen keskuselimeen eli ”junttaan” yhdessä muun muassa Uuno Nurmisen ja August Raatikaisen kanssa. Huhtikuussa 1930 Turun hovioikeus mätkäisi Lehtiselle kahden vuoden ja kuuden kuukauden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta.
Tuomion jälkeen Vankilasta päästyään Lehtinen jätti politiikan. Hän oli aluksi osakkaana metallialan korjaamossa Helsingissä ja toimi vuodesta 1937 lähtien Helvarin radioliikkeen työnjohtajana. Lehtinen kuoli 53-vuotiaana helmikuussa 1945.
Perhe Lehtinen oli naimisissa 1916–1927 Selma Karoliina Torniaisen kanssa ja vuodesta 1937 Aina Kirvesniemen kanssa. Yrjö Lehtisen veli oli taidemaalari Urho Lehtinen.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenet Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Suomalaiset teosofit Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1891 syntyneet Luokka:Vuonna 1945 kuolleet