Harjumaa eli Harjun maakunta () on pohjoisin Viron maakunnista. Maakunnan pääkaupunki on Tallinna, joka on myös koko Viron pääkaupunki.
Harjumaan pinta-ala on 4 327,86 km² ja väkiluku 644 758 henkeä (1.1.2026). Harjumaa on Viron runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta. Lähes puolet (47 %) Viron väestöstä asuu Harjumaalla.
Talous Maakunnan tärkeimpiä perinteisiä elinkeinoja ovat maatalous, kalastus ja kalanjalostus. Teollisuus työllistää paperi-, rakennusaine-, huonekalu-, panimo- ja elintarvikealoilla. Nykyisin myös matkailu sekä muut palvelualat työllistävät.
Maantiede Maakunnan luonto käsittää rannikkoalangon ja liuskekivilaakion. Luonteenomaista maisemalle on klintti, joka muodostaa korkeita rantatörmiä. Maakunnassa on 34 Itämereen laskevaa jokea, joissa on myös Viron suurimmat putoukset (Keila, Jägala). Alueella on myös järviä, kuten Ülemisten, Kahalan ja Harkun järvet. Jääkausi on muovannut karsti-ilmiöitä, siirtolohkareita, kauniita rantoja, joissa on säilynyt aarniometsiä ja hakakatajikkoja. Maakunnan korkein kohta on Voosen vuori (100 m).
Kaupungit ja kunnat pienoiskuva|270px|Harjumaan kunnat vuodesta 2017. Vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen Harjumaa koostuu 16 kunnasta, joista neljä on kaupunkeja:
Anijan kunta Harkun kunta Jõelähtmen kunta Keilan kaupunki Kiilin kunta Kosen kunta Kuusalun kunta Loksan kaupunki Lääne-Harjun kunta Maardun kaupunki Raasikun kunta Raen kunta Sakun kunta Sauen kunta Tallinnan kaupunki Viimsin kunta
Väestö Vuonna 2026 Harjumaan väestöstä oli virolaisia 60,5 %, venäläisiä 24,2 %, ukrainalaisia 7,4 %, valkovenäläisiä 1,2 %, suomalaisia 0,6 % ja muita kansallisuuksia 6,2 %.
Hallinto ja politiikka Valtiollisissa vaaleissa Harjumaa on jaettu neljään vaalipiiriin, joista valitaan yhteensä 43 kansanedustajaa 101-jäseniseen riigikoguun: Tallinna on jaettu kolmeen vaalipiiriin (vaalipiirit 1–3). Muu osa Harjumaasta muodostaa yhdessä Raplamaan kanssa vaalipiirin numero 4 (valimisringkond nr 4).
Lähteet Viron Suomen Suurlähetystön kotisivut
Viitteet
Aiheesta muualla
*