thumb|right|Naisten Superpesiksen vanha logo. thumb|right|PeTo-Jussit – Virkiä 2008. Naisten Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Naisten Superpesiksessä pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runkosarjassa 24 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet. Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.

Naisten Superpesis perustettiin pesäpallon naisten pääsarjaksi vuonna 1989 Pesäpallon SM-sarjan tilalle. Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Naisten Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki naisten Superpesis-ottelut Ruutu-palvelussa vuoteen 2026 saakka. Televisiointisopimus tuottaa Pesäpalloliitolle arviolta 100 000 euron vuositulot. Sanoman ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa. Naisten Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.

Naisten Superpesis on Suomen katsotuin naisten palloilusarja sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa. Kaudella 2023 Naisten Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 661 katsojaa.

Naisten Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 43 eri pesäpalloseuraa. Näistä 11 on voittanut sarjan mestaruuden: Kirittäret (12), Lapuan Virkiä (9), Pesäkarhut (3), Jyväskylän Kiri (2), Manse PP (2), Oulun Lippo (2), Ikaalisten Tarmo (1), Pattijoen Urheilijat (1), Siilinjärven Pesis (1), Vihdin Pallo (1) ja Viinijärven Urheilijat (1). Kirittäret on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan Lapuan Virkiä on pelannut jokaisella Naisten Superpesis-kaudella.

Naisten Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Naisten Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia Naisten SM-sarja Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949–1954 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.

Superpesis (yleisöennätys) Naisten Superpesiksen yleisöennätys on Jyväskylän Kirittärien ja Lapuan Virkiän viidennessä loppuottelussa kaudella 2012 lukemin 3 781 katsojaa.

Kauden rakenne Runkosarja

Naisten runkosarjassa pelataan 288 ottelua. Joukkueita naisissa on 12 jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan sekä joukkuetta kohden kaksi lisäottelua, joiden otteluparit on määritelty viime kauden sijoitusten perusteella: Manse PP, Tampere vs. Lapuan Virkiä Seinäjoen Maila-Jussit vs. Kirittäret, Jyväskylä Fera, Rauma vs. Joensuun Maila Pesäkarhut, Pori vs. Mailattaret, Vaasa Hyvinkään Tahko vs. Roihuttaret, Helsinki Pöytyän Urheilijat vs. Laitilan Jyske

Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 24 ottelua.

Ylemmät pudotuspelit Runkosarjan kuusi parasta etenevät suoraan puolivälieriin. 7.–10. sijoittuneet jatkavat puolivälieräkarsintaan, joka pelataan ottelupareina (7. vs. 10. ja 8. vs. 9.). Puolivälieräkarsinta pelataan paras kolmesta -järjestelmällä. Pudotuspeliparit muodostetaan runkosarjan sijoitusten perusteella. Kotietu on aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella. Puolivälierät, välierät ja loppuottelu pelataan paras viidestä –järjestelmällä.

Alemmat pudotuspelit Runkosarjassa 11. ja 12. sijoittuneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan paras viidestä -järjestelmällä. Häviäjä putoaa Ykköspesikseen kaudelle 2026 ja voittaja jatkaa Superpesis-karsintaan Ykköspesiksen loppuottelun häviäjää vastaan. Ykköspesiksen loppuottelun voittaja nousee Superpesikseen kaudelle 2026. Superpesis-karsinnan voittaja pelaa Superpesiksessä ja häviäjä Ykköspesiksessä kaudella 2026.

Jatko-ottelut

Tuomarit Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Joukkueet kaudella 2026

Joukkue Kaupunki Kotistadion Perustettu Pelinjohtaja Fera Rauma Otanlahden pesäpallokenttä 1958 Juho Kaikko Joensuun Maila Joensuu Mehtimäen pesäpallostadion 1958 Tommi Luostarinen Jussittaret Seinäjoki Seinäjoen pesäpallostadion 1932 Erno Tuomainen Kirittäret Jyväskylä Hippoksen pesäpallostadion 2005 Jukka Mäkinen Laitilan Jyske Laitila Laitilan pesäpallostadion 1911 Sami Mäki Lapuan Virkiä Lapua Lukkarilan pesäpallostadion 1907 Tomi Niskanen Mailattaret Vaasa Hietalahden pesäpallostadion 2015 Mikael Sillanpää Manse PP Tampere Kaupin pesäpallostadion 2011 Manu Vartia Oulun Lippo Oulu Raksilan pesäpallostadion 1955 Saku Alatalo Porin Pesäkarhut Pori Porin pesäpallostadion 1985 Jussi Haapakoski Pöytyän Urheilijat Pöytyä Kaulanperän pesäpallokenttä 1945 Aleksi Mäkelä Roihuttaret Helsinki Roihuvuoren pesäpallokenttä 1957 Jyrki Pellonperä

Entiset joukkueet

Kokemäen Kova-Väki Putosi 1991 Ikaalisten Tarmo Putosi 1996 Vähänkyrön Viesti Putosi 1997 Kajaanin Hymy Luopui sarjapaikasta 2001 Vimpelin Veto Luopui sarjapaikasta 2002 Hämeenlinnan Paukku Luopui sarjapaikasta 2003 Pattijoen Urheilijat Luopui sarjapaikasta 2003 Oulun Lippo Putosi 2003 Peräseinäjoen Toive Luovutti sarjapaikan Petojusseille 2004 Sotkamon Jymy Luopui sarjapaikasta 2006 Tyrnävän Tempaus Putosi 2009 Jyväskylän Valo Putosi 2010 Ylihärmän Pesis-Junkkarit Luopui sarjapaikasta 2012 PeTo-Jussit Luopui sarjapaikasta 2012

Turku-Pesis Luopui sarjapaikasta 2013 Vuokatin Veto Luopui sarjapaikasta 2014 Kankaanpään Maila Luopui sarjapaikasta 2015 Vihdin Pallo Luopui sarjapaikasta 2016 Viinijärven Urheilijat Luopui sarjapaikasta 2016 Kajaanin Pallokerho Luopui sarjapaikasta 2017 Lipottaret Luopui sarjapaikasta 2019 Lappajärven Veikot Putosi 2019 Mynämäen Vesa Putosi 2021 Pesä Ysit Putosi 2021 Siilinjärven Pesis Putosi 2021 Kempeleen Kiri Putosi 2023 Haminan Palloilijat Putosi 2024 Hyvinkään Tahko Luopui 2025

Tilastot ja luettelot Mestarit Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

1990: Viinijärven Urheilijat 1991: Ikaalisten Tarmo 1992: Lapuan Virkiä 1993: Lapuan Virkiä 1994: Oulun Lippo 1995: Oulun Lippo 1996: Jyväskylän Kiri 1997: Jyväskylän Kiri 1998: Vihdin Pallo 1999: Siilinjärven Pesis 2000: Pattijoen Urheilijat 2001: Lapuan Virkiä 2002: Porin Pesäkarhut 2003: Kirittäret 2004: Lapuan Virkiä 2005: Kirittäret 2006: Kirittäret 2007: Kirittäret

2008: Kirittäret 2009: Kirittäret 2010: Kirittäret 2011: Lapuan Virkiä 2012: Lapuan Virkiä 2013: Lapuan Virkiä 2014: Lapuan Virkiä 2015: Lapuan Virkiä 2016: Kirittäret 2017: Manse PP 2018: Kirittäret 2019: Kirittäret 2020: Kirittäret 2021: Porin Pesäkarhut 2022: Kirittäret 2023: Porin Pesäkarhut 2024: Manse PP 2025: Manse PP 2026: Jussittaret

Joukkuettain:

+JoukkueMestaruudet Kirittäret 12 Lapuan Virkiä 9 Porin Pesäkarhut 3 Manse PP Jyväskylän Kiri 2 Oulun Lippo Ikaalisten Tarmo 1 Pattijoen Urheilijat Vihdin Pallo Viinijärven Urheilijat Siilinjärven Pesis Jussittaret

Lyöjäkuningattaret Pääartikkeli: Pesäpallon lyöjäkuningatar Vuosi Lyöjäkuningatar 1990 Minna Vienola 1991 Katja Saari 1992 Riitta Jalonen 1993 Riikka Nieminen 1994 Armi Ahola 1995 Riikka Nieminen 1996 Armi Ahola 1997 Armi Ahola 1998 Armi Ahola 1999 Henna Salmela 2000 Ulla Mäkinen 2001 Henna Salmela 2002 Henna Salmela 2003 Ulla Mäkinen 2004 Kirsi Hänninen 2005 Katja Saari 2006 Susanna Ylä-Kero 2007 Susanna Ylä-Kero 2008 Susanna Ylä-Kero 2009 Sanna Alestalo 2010 Heidi Kuusisto 2011 Tanja Vehniäinen 2012 Tanja Vehniäinen 2013 Hanna Itävalo 2014 Saara Suomalainen 2015 Janette Lepistö 2016 Janette Lepistö 2017 Janette Lepistö 2018 Janette Lepistö 2019 Janette Lepistö 2020 Susanna Puisto 2021 Susanna Puisto 2022 Siri Eskola 2023 Aino-Kaisa Mantere 2024 Aino-Kaisa ManterePesis.fi − Parhaat lyöjät kausittain

Etenijäkuningattaret Pääartikkeli: Pesäpallon etenijäkuningatar Vuosi Etenijäkuningatar 1990 Päivi Lähteenmäki 1991 Päivi Lähteenmäki 1992 Erna Kentala 1993 Riikka Nieminen 1994 Laura Jounela 1995 Kirsi Hänninen 1996 Kirsi Hänninen 1997 Hanna Airaksinen 1998 Hanna Airaksinen 1999 Terhi Rönkä 2000 Kirsi Hänninen 2001 Sari Siirola 2002 Terhi Rönkä 2003 Paula Järvi 2004 Terhi Rönkä 2005 Paula Järvi 2006 Paula Järvi 2007 Carita Toiviainen 2008 Jenni Tolonen 2009 Satu Yli-Hirvelä 2010 Kaisa Kärkkäinen 2011 Paula Saloranta 2012 Emmi Viitala 2013 Milla Lindström 2014 Virpi Hukka 2015 Virpi Hukka 2016 Virpi Hukka 2017 Milla Lindström 2018 Virpi Hukka 2019 Virpi Hukka 2020 Virpi Hukka 2021 Emilia Itävalo 2022 Saaga-Angelia Raudasoja 2023 Saaga-Angelia Raudasoja 2024 Saaga-Angelia Raudasoja

Lähteet

Aiheesta muualla Naisten Superpesiksen viralliset sivut Naisten Superpesiksen tulosseuranta

*